Nollaprosentti nolla

Lotta Franck

Päivän kisat, tuomarina Ritva Herrala.

A-agi hyl. Tosi vaikean oloinen agirata, useita (ennakoivia) valsseja piti tehdä ja täyskäännöksiä. Kolmessa kohtaa oli väärä putkenpää "tyrkyllä". Hankalaksi meni, kaksi ensimmäistä hämyputkea pelastin, mutta kolmanteen osui ja upposi. Olin niin fiiliksissä aiemmista onnistumisista, ettei vain aivot enää kyenneet fiksusti toimimaan. Keppien jälkeinen putki mentiin väärin päin tässä. Puomi himmaillen. Tällä radalla tuli medi1:ssä vain yksi nolla.

B-agi 10. Paljon helpompi, etukäteen ajattelin että mentävissä. Lopputulos "haamurata". Also known as "rata, mikä mennään ihan puolijärkisen pojan kanssa, koska se olisi sata kertaa mielummin nuolemassa radan ulkopuolella olevaa pissaa". Juuri ennen meidän vuoroa Loki bongasi lähtöalueen vierestä ihanan pissan ja huuli värähteli. Yritin pelastaa tilannetta nakilla muttei auttanut, liian kiire. Hermoilua. Lähdössä Lokia vapauttaessa paistoi aurinko silmiin pahasti. Lokilla aivot jonkun nartun peräpäässä, eka rima alas. Ketutus. Hiljainen vannominen, että seuraava koira on narttu. Puomilla pysähtyi kilometrin päähän alastuloa, siis Loki! Ikuisuuksiin ei ole noin tehnyt. Korjasi hetken päästä. Muurin palikka alas. Sijoitus kuudes. Suuuuuuri ketutus.

C-hypäri hyl. Alkusuora pelotti, mutta ei tullut edes kiire. Vaikeahko verrattuna toissaviikkoiseen mutta paljon helpompi kuin A ja B radat. Mentävissä, ajattelin. Suunnittelin juoksevani täysiä ja ehtiväni vaikeaan persjättöön. Kepeille asti meni hyvin, sitten vedätin Lokin jotenkin kakkosväliin ja sinnehän se sujahti. Uusiksi edeltävän hypyn kautta mistä hyl. Miksiköhän menin sörkkimään sinne kepeille? En ole tähän mennessäkään juurikaan ohjannut Lokia kepeille vaan antanut itse hakea aina. Keppien jälkeen hajosi pakka ja huomasin yhtäkkiä olevani väärällä puolella kuin suunnittelin. Loppu improvisoiden. Ei tullut persjättöä.

Videoista kiitos Laura!

Tiivistelmä:

+ Vaikeat radat, ja meno näinkin "ok"
+ Keinu hyvä
+ Valssit ei ehkä niin myöhässä
+ Kropalla kääntäminen toimi A radalla, vaikka pelkäsin että Loki syöksyisi hämyputkeen.

- Puomilla himmailua molemmilla radoilla, sekoittaako keinuun?
- Älä mene Taina sörkkimään sinne kepeille! Anna koiran hakea. Älä "vedä" kakkosväliin, odota AINA että hakee ja etene vasta sitten.
- Nartun pissat. Mitä te muut teette urostenne kanssa tällaisessa tilanteessa?
- Kaveri sanoi, että Loki vaikutti hitaammalta. Niin minustakin, ainakin B radalla. Kovin terävyys puuttui.

Fiilikseltään paras rata oli näin jälkikäteen tuo vaikea A-agi. B-radalla vaan vitutti ja C-radalle menin sillä fiiliksellä että mennään nyt kun on kerran maksettu. Virheen jälkeen loppui into.

Loki joutui odottelemaan häkissä sisällä hallissa ja ajoittain siellä haukuskeli. Autossa olisi ollut rennommin, mutta pakko se on näitäkin odotteluita treenata kun ei aina saa autoon.

Eilen treenattiin Sporttarilla yksinämme, tai no äiti oli mukana :). Tessin kanssa randomia esteympyrää samoin kuin Fionan kanssa. Loki teki hypyn kautta keinuja (mistä seurasi himmailut tänään puomilla?) ja kerran vauhtiympyrän, minkä lisäksi parit kepit, kun äiti halusi nähdä kun Loki menee 12 keppiä :). Vaikka ei paljon tehty sen kanssa, niin ehkä se silti vaikutti tämän päivän vauhtiin. Ainakin, kun piti pitää koirat hallissa ja käytännössä se tarkotti sitä, että Loki huusi kaikkien muidenkin vuoroilla.

Pitää se vaan ehkä alkaa pitää sääntöä, että vähintään yksi päivä ilman agia ennen kisoja.

Jäähkälenkillä päädyin vielä törmäämään ensimmäistä kertaa oikeastaan koskaan perinteiseen ärsyttävään irtokoiraan. Vastaan tuli kaksi keski-ikäistä naista vapaana olevan westien kanssa. Oltiin jossain 10m päässä kun tein uukkarin ja pakitin vähän, sanoen että älkää päästäkö tänne. Toinen naisista meinasi ottaa koiran kiinni, mutta toinen sanoi että "ei tarvii ottaa, se menee ohi vaan". Vein Lokin sivuun ja valmistauduin namittamaan. Westie lähti tulemaan suoraan kohti. Sen ollessa jossain metrin päässä potkaisin jalalla maahan, koiraparka vaan ehti tulla niin lähelle että osui mono kuonoon. Ei pahasti osunut, mutta helvetti pääsi irti. Naiset huusivat, minä huusin, naiset haukkuivat, minä haukuin. Ainoat jotka eivät haukkuneet olivat kummatkin koirat. Westie oli jo jatkamassa matkaa ja Loki istui vieressä hiljaa ja odotteli namiaan.

Aloitin kohteliaammin että "sanoin että älkää päästäkö tänne" mutta huutamiseksi se meni puolin ja toisin. Huudettiin aika suoraan naamat punaisena. Tuli perinteinen "tää on maailman sosiaalisin tapaus ja olisi mennyt vaan ohi" mihin vastasin, että "se tuli kyllä suoraan tänne kohti ja tää ei ole niin sosiaalinen". Perusvastaus "ton takia se ei tietenkään olekaan sosiaalinen". Sanoi myös tulevansa kohta potkimaan mun koiraa. Lopuksi mäkätettiin toisillemme jotain "hulluja riittää" mun-on-pakko-sanoa-viimeinen-sana tyyppistä ja lähdettiin menemään. Ehkä olin liian kärkäs, mutta tuommoisen ärsytysagin jälkeen ei ollut vaikeaa avata sanaista arkkua kun alettiin suoraan vittuilemaan. Kerrankin en jäänyt sanattomaksi.

Ärsytti niin, että kiukusta puhisten kävelin noin 10 min, kunnes tajusin olevani eksyksissä Ojangon metsissä. Lumian avulla löytyi oikea polku ja jäähkälenkki venähti 45 minuuttiin.

Ei ehkä ihan semmoinen kisapäivä, mitä olisi kiva muistella jälkikäteen. Jos tämä olisi ollut ensimmäinen kisa, niin olisi voinut olla samantien kisatauko. Onneksi on kuitenkin jo ilmottu ensi viikonlopun sunnuntain kisoihin, niin pakko mennä hakemaan taas vähän kivempia agikisakokemuksia.