Kesän lopetus Joensuun KV:ssa

Tästä tulee niin maratonpäivitys, että yritän hieman tiivistää juttua ettei menisi koko iltaa tässä kirjoittaessa, sinkkuelämän alkamiseen on vain 45 minuuttia ;)

Viikonloppuna oli tiedossa runsaasti ajamista. Ensin ajelin 2h Tampereelle, missä tiedossa oli jälleen Tampereen Pikkukoirien teema-agility. Kouluttajana oli Tanja Malmberg ja harjoiteltiin erilaisia ohjauskuvioita. Loki oli tosi hyvä jälleen! Oma toiminta sen sijaan vaati taas runsaasti korjaamista. Oli tosi kiva päästä kokeilemaan haltuunottoa mitä ei ollakaan varmaan ennen tehty (Loki tuli tosi hienosti) ja takaaleikkauksia ja jotain muuta minkä nimiä en muista kun en vielä handlaa näitä ohjaamisia... Odotan innolla seuraavaa agikertaa, kyllä meidän touhu vaan kerta kerralta paranee!

Agsan jälkeen kyytiin tuli Tytti ja Jana ja ajomatkaa kesti 4h kunnes olimme kahden aikaan yöllä Sokos Hotelli Kimmelin huoneessamme valmiina lepäämään uuteen päivään. Loki ja Jana tulivat hienosti toimeen, mitä nyt pari kertaa tuli ruoan jakamisesta hieman erimielisyyksiä. Koirat pomppivat sängyltä toiselle ja touhottivat keskenään mitä oli ihana seurata.

Lauantaiaamuna lähdettiin kohti Joensuun KV näyttelyä. Pennuissa oli Lokin lisäksi ainoastaan Adya eli Bonita Laika V.D. Kooiker Hoeve. Tytti kuvasi reissun aikana kameralla paljon ja kaikki tämän postauksen kuvat ovatkin Tytin käsialaa, kiitos mahtavalle kuvaajalle! :)

Loki esiintyi hienosti ja ravatakin malttoi. Ei pakittanut yhtään tutkimista pöydällä ja oli muutenkin tosi upeasti. Tuomari Saija Juutilainen oli Lokista tätä mieltä:

"8kk. Kaunis linjainen, hyvä runkoinen ja luustoinen uros, hyvin kaunis uroksen pää ja ilme, hyvä purenta ja pigmentti, hienot korvakorut, kauniit puhtaat värit, hyvä karvanlaatu, hieno hännän asento, kevyet sulavat liikkeet, todella hieno luonne"

Aivan ihana arvostelu oli kyllä, erityisesti luonteen kehuminen on aina tosi ihana kuulla. Loki ja Adya saivat kumpikin KP:n, joten molemmat pääsivät vielä ROP-pentu kehään pyörimään. Tuomari tykkäsi jostain syystä Lokista enemmän ja valitsikin poitsun ROP-pennuksi. Kotiin lähti siis pokaali ja hienot ruusukkeet! Onnittelut kaikille muillekin hienosti pärjänneille ja tuloksiinsa tyytyväisille!

Karitsan nostamista, miten lie tuo hihna pysyy noin..

Harm V.D Schoonheden PEK1 KP ROP-pentu

Kehän jälkeen vietiin koirat hotelliin ja käytiin Tytin kanssa syömässä. Sen jälkeen käytiin pitämässä koirille seuraa sängyllä ja otettiin kaikki päiväunet. Illalla lähdettiin vielä tapaamaan Joensuulaisia kooikereita viereisessä puistossa. Oli tosi kiva nähdä monia uusia koiria ja omistajia! Loki nautti eniten Adyan seurasta ja pentuset vetivätkin hetken jopa vapaana rallia - kunnes tajusin että vieressä oli hyvin lähellä joki ja otin Lokin nopsaan kiinni ennen kuin huomasi veden. Loki pääsi muutamaa urosta haistelemaan nenäkkäin ja vastaanotto oli hyvin vaihtelevaa, yksi taisi Lokille murahtaa ja yksi ihastui niin että veti koko illan Loksuttimen perään :)

Lenkin jälkeen kävimme aika pian nukkumaan, koirat alkoivat olla jo tosi väsyneitä ja pientä känkkäränkkää oli ilmassa.

Sunnuntaina herätys oli hieman myöhemmin, vaikkakin Jana tuli minut herättämään seitsemän aikoihin tunkemalla kainaloon ja pöhisemään aamutokkurassa <3. Lokikin ihmetteli että mitä tuo nyt noin läheiseksi käy :).

Aamulöhööjät

Hetki siinä pötköteltiin kunnes nukahdettiin uudestaan ja sitten olikin edessä lähtö toisen päivän kehään. Loki oli ihan väsynyt edellisen päivän touhuista ja rääkyi jokaiselle vastaantulijalle ja tulemattomalle koko matkan autolta kehälle, missä pääsi saman tien häkkiin rauhoittumaan. Ennen kehää vein koiran sivuun ja vähän rauhoittelin niin onneksi Loki malttoi keskittyäkin kehässä hieman. Tänään tuomari oli Gerda Halff-van Boven Alankomaista, joka antoi Lokille myös kivan arvostelun:

"Excellent type with lovely head & expression. Nice, dark eyes. Ears showing black earring. Well placed shoulders. Good body for age. Well angulated behind. Adequate bone. Good coat quality for age. Showing a black ring on the tail. Moves very well for age. Nice temperament. Showing a good tail action."

Kumpikin pennuista sai taas KP:n ja uudelleen pyörähtelemisen jälkeen Loki sijoitettiin jälleen ROP-pennuksi! Lokin liikkuminen oli tässä vaiheessa jo melko epätoivoista kun se oli selkeästi jo ihan poikki. Seistä se jaksoi kuitenkin hyvin (kai kun ei siinä tarvinnut tehdä mitään..). Rodun paras oli 46cm korkea komea uros Manusia's Axel-Lobke. Vaikka Loki hyvän arvostelun saikin niin ehkei tälle tuomarille kannata ylemmissä luokissa viedä kun on kuitenkin melko pieni tuohon verrattuna :)

Hyvä seisominen mutta joku jänskätti kun piti korvat vetää taakse :)

Oli niin kuuma päivä, että oli tarkoitus käydä uittamassa koirat ennen kotimatkalle lähtemistä. Kehä kuitenkin venyi niin paljon, että lähdettiin suoraan ajamaan koteja kohti. Koirat nukkuivat ihan koko matkan, oli melko raskas viikonloppu pienille.

Kiitos Tytille ja Janalle matkaseurasta ja kaikille Joensuulaisille myös! Oli kiva nähdä ja toivottavasti nähdään pian uudelleen!

Tässä vielä näytteyiden parhaat pennut hienoine pokaaleineen ja ruusukkeineen:

Hieman jäi muuten kaivelemaan kun kotiin tultua minulle huomautettiin, että lauantaina oli Lokin lisäksi vain yksi uros näyttelyssä ja se oli jo valio.. Jos Loki olisi ollut viikon vanhempi ja junnuluokassa niin olisikohan tuolla arvostelulla lähtenyt mukaan vielä toinenkin pokaali, olisi ollut mielenkiintoista nähdä..

Syntynyt jäljestämään

Niin kauan kuin mahdollista haluan hyödyntää Tampereen Pikkukoirien järjestämiä tapahtumia. Tänä viikonloppuna oli tutustuminen verijälkeen. Tavoitteiksi taisin pistää että Loki liikkuisi rohkeammin ja itsevarmemmin kuin edellisellä eli ensimmäisellä kerralla. Nyt oli vuorossa siis Lokin toinen jälki. Eilen mentiin Tappiporukalla tekemään jäljet ja siinä jo oli kunnon erämetsän tuntua. Meitä oli tutustumassa kuusi koirakkoa ja pariuduttiin ja pareina tehtiin siis kahdet jäljet. Kukin oli pikku-Pennyn jälkeä lukuunottamatta suurin piirtein 50m pitkä ja tietysti ensikertalaisille mahdollisimman helppo.

Tappimaiseen tyyliin missä tappi siellä kamera, eli Tytti napsi todistusaineistoa tytöistä metsässä.

Ensin luetaan ohjeet ja sitten aletaan tositoimiin.

Ai teekkarien vappu pulloineen ja serpenttiineineen? No ei kun tappimejää!

Muutamaan jälkeen tuli hieman haasteellinen oja ja parissa poistuminen vaati akrobaattisia suorituksia. Kaiken kaikkiaan kuitenkin verestys sujui tosi hienosti ja informaatiota tuli lajista Saaralta tosi paljon. Sitten ei muuta kun nukkumaan (tai minun tapauksessani pakkaamaan, pakkasin kokonaiset neljä laatikkoa, jee!) ja odottamaan jäljestystä!

Tänä aamuna kukonlaulun aikaan (no melkein, puoli 9) kello herätti ja ei muuta kun puuroa naamaan ja ajelemaan jälkipaikalle. Lokin jäljellä oli pieni oja ja poistumisreitillä sai hieman kuvitella olevansa tasohyppelypelissä, mutta muuten jälkimaasto oli tosi hyvää. Pituutta oli abouttiarallaa 50m eli samanmittainen kuin viimeksi. Kun Saara ja jäljen merkinnyt Tytti kävivät viemässä kaadolle sorkan ja palkkioboksin, Loki haukkui tosi paljon heistä lähteneille äänille ja mietin jo että onkohan se jäljelläkin niin epäluuloinen.

Pois kuitenkin kaikki epäilykset ja luulot, Loki oli ihan mahtava! Kauheasti en jäljestä muista mutta yritän jotain muistella, voi olla että iloiset jälkifiilikset hieman värittivät varsinaisesta jäljestä jäänyttä muistikuvaa :) Alkumakausta Loki haisteli ja siitä lähti varmasti etenemään. Kehuin sitä paljon rauhallisesti ja mielestäni kehut saivat siihen enemmän vauhtia ja se meni reippaammin. Jouduinkohan kerran palauttamaan Lokin jäljelle (en ole ihan varma), ennen kuin tuli oja, hyvin pieni tosin, olisiko joku 30cm ollut märempää välissä. Siinä tuli tenkkapoo, Loki haisteli ojan viertä ja palasi hieman takaisinpäin jälkeä ja sitten tuli eteeni istumaan että mitäs nyt. Kehotin sitä menemään ojan yli ja Loki pomppasikin heti pienen ojan yli ja sieltä löysi heti jäljen ja lähti sitä seuraamaan. Sitten mentiin taas suhteellisen vauhdilla ja ennen kaatoa Loki taisi jotenkin haistella vähän ilmaa, kun muistan osoittaneeni sille että tuossa on kaato. Loki kiinnostui sorkasta huomattavasti enemmän kuin viimeksi (kun istui sen päälle eikä huomannut mitään :) ja pian namiboksin sisältö katosikin pojan suuhun. Jälki tuntui tosi lyhyeltä ja meni kovin nopeasti, joten ehkä se kertoo siitä, että Loki jäljesti melko nopeaa tahtia.

Makauksella Loki tiesi jo heti mistä on kyse.

"Tänne suuntaan se meni!"

Ojan kohdalla poitsu ei tiennyt mitä pitäisi 

tehdä, mutta nopsaan ylitti joen kehoituksesta.

Ja lopussa suuri metsästäjä saa ansaitsemansa palkkion!

Huomatkaa uudet valjaat ja lainassa oleva jälkinauha, oma on tilauksessa.

Minulla oli Lokille mukana purkissa nakkia, naudan mahaa ja sen omaa ruokaa. Täydensin pakettia tuolla ruoalla kun ajattelin että on kiva jos koiralle jää muisto että tuossa hommassa tulee vatsa täyteen kun aamupala jäi välistä, siitä en tiedä oliko se sitten turhaa vai ei :). Loki kyllä haisteli sorkkaa, mutta ei muuten ollut siitä kiinnostunut. Toisin kuin esimerkiksi villakoira Rusina joka onnessaan kantoi sorkkaa ja meinasi haudata sen puun alle :D. Ilkeä ohjaaja otti vain sorkan pois tässä vaiheessa.

Ihan kuin oikeassa mejäkokeessa, jokainen koirakko sai kouluttajalta kirjallisen palautteen siitä miten jäljestys meni. Lokin palaute sanoi näin:

"Lokille jälki oli jo toinen ja meininki sen mukainen, Loki selvästi tiesi mitä tehdään. Vähän tartti apuja ojan kanssa, tuommoisia pähkinöitä voi jäljille alkaa lisätä vähän kerrallaan niin ei mene tylsäksi. Pituutta vähitellen ja kehumista kannattaa alkaa häivyttää myös, luottoa Lokille, kyllä se osaa."

Oli tosi kiva saada kirjallista palautetta! Nyt tietää miten lähteä Lokin kanssa tästä eteenpäin mejän suhteen harrastamaan (pitäisi varmaan hommata treenipäiväkirja kohta kun ei aivoihin varmaan enää kauaa mahdu missä lajissa ollaan missäkin tilanteessa). Oli ihan huippujuttu että mahduttiin mukaan tähän touhuun. Saara oli tosi ammattimainen kouluttaja ja muutenkin meininki oli erittäin hyvin suunniteltua ja mietittyä. Iso kiitos Saaralle meidän ja viiden muun innokkaan pikkukoirakoirakon opettamisesta mejän saloihin!

Seuraava mejäkerta on sopivasti kahden viikon päästä kooikerhondje ry:n kesäpäivillä. Odotan jo innolla miten Loki siellä jäljestää. Tuon jälkeen ilmat ovat varmasti jo viilentyneet sen verran, että voisi itsekin käydä tekemässä jälkiä. Muut tarvikkeet löytyy helposti kaupasta, mutta siitä en tiedä mistä sorkka pitäisi löytää. Luulisi että pk-seudulta jostain sorkan löytää, pitää varmaan soitella barffikaupat läpi että olisiko jossain. Tai sitten huudella netissä josko jollain miljoonista metsästäjäystävistäni sattuisi olemaan ylimääräistä sorkkaa.. Mutta eiköhän tuon jostain löydä niin pääsee treenaamaan lisää. Kyllä Loki vaan oli tänään niin innostunut ja huimasti parempi kuin viime kerralla että toivottavasti tästä tuli yksi pysyvä laji lisää harrastusrepertuaariimme.

Vesilahden ryhmänäyttely

Loki PEN1 ROP-pentu KP

"Erittäin hyvän tyyppinen. Hyvä pään malli. Ikäisekseen hyvät koristekarvat korvissa. Hyvä ylälinja ja häntä. Hieman niukat etu - hyvät takakulmaukset. Hyvä karvan laatu ja liikkeet."

Tänään Marja Talvitien tuomaroimassa Vesilahden ryhmänäyttelyssä Loki oli jälleen ROP-pentu, tällä kertaa muita pentuja ei ollutkaan yhtään. Loki esiintyi tosi hienosti, vaikkakin ensimmäistä kertaa tutkittaessa palleja pisti pepun maahan. Pallitreeniä siis. Kooikerhondjeja ennen oli joku iso rotu, joten pöytä oli siirretty sivuun ja tuomari kysyi voiko meidät arvostella maassa vai halutaanko pöytä. Sanoin että ihan sama - ja niin se näköjään olikin. Hampaita tuomari katsoi pitkään ja hartaasti ja Loki pysyi paikallaan kuin tatti eikä pakittanut yhtään. Hieno pikkupoju! Kuvia kehästä löytyy muuten täältä, kiitos Virpille ja Janinalle Lokin kuvaamisesta!

Loki oli jotenkin kovin energinen tänään (varmaan ilman viileys verrattuna aikaisempiin misseilyihin?) ja sitä piti jopa rauhoitella ennen kehää kun pomppi niinkun sähköjänis. Kehässäkin ensimmäistä kertaa koskaan pisti laukaksi. Kehästä poistumisen jälkeen sitten riehuttiin kunnolla niin jäi pojalle hyvä mieli <3

Tuomari oli tosi mukava! Tälle voisi viedä uudestaankin.

Näyttelyn toinen kooikerhondje oli Oorbellen Jake, joka sai sertin valioituen Suomen muotovalioksi! Onnea! Loki oli kovin kiinnostunut Jakesta (obviously) ja möyri ja nuoli Jaken huulia. Jake ei oikein ottanut Lokista selvää vaikka kovin intensiivisesti haistelikin. Pojat olisivat lähteneet painimaan jos ilkeät hihnat eivät olisi estäneet. Kiva nähdä että Loki sulattaa vielä kuitenkin jonkun uroksen sydämen :)

FIN MVA Oorbellen Jake

Jonka turkki on ihanan puhtaan värinen verrattuna Lokin oranssin ja mustan sekaiseen karvaan :)

Lokin seuraavat ja viimeiset pentunäyttelyt ovat viikon päästä Joensuussa. Silloin tulee jo kunnolla haastetta kun arvelen että pentuja on paikalla vähintään 4(?). Kiva nähdä miten Loki isommassa joukossa pärjää. Nyt se on kyllä pärjännyt näissä ekoissa niin hienosti ja saanut hyvät arvostelut että tulee tuolta mitä tahansa niin olen joka tapauksessa tosi tosi ylpeä omasta suuresta pienestä Loksuttimesta! :)

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

 Kesä on nyt virallisesti loppu. Työssäkävijänä sen huomaa monista asioista, joista suuri osa on äärimmäisen ärsyttäviä. Työpaikalla väki palaa lomilta ja talo tulee täyteen hyörinää ja pyörinää, mikä on toisaalta ihan kivakin asia. Kehä I:n autojen määrä suureni paljon tällä viikolla ja ensi viikolla varmaan vielä reippaasti lisää. Minä saan onneksi kääntyä pois kehältä juuri viime tipassa ennen Lepuskin tietöitä, mitkä näyttävät pistävän kehän kummankin puolen tukkoon siitä eteenpäin.

Esimerkiksi toissapäivänä kun kävin ostamassa Lokille valjaat Rakkailta Haukuilta viiden aikaan sain seistä ruuhkassa Turunväylällä. Kai se on hyväksyttävä näin Espoolaisena, että liikenneruuhkat kuuluu arkeen. Ostin valjaat Lokille jäljestykseen, sillä ensi viikonloppuna on vuorossa Tampereen Pikkukoirien järjestämä verijälkeen tutustuminen, jonka pitää kukas muu kuin meitä jo kerran lajiin perehdyttänyt voittajaluokassa kooikerhondje Huugon kanssa kisaava Saara Oinonen :). Odotan innolla miten Loki tällä toisella kerralla jäljestää. Tämän huikean toisen jäljen tavoitteeksi pistettäköön vaikka että Loki olisi jonkun verran rohkeampi ja lähtisi hieman itsevarmemmin jäljelle eikä säikkyisi jokaista rapinaa. Totutteluahan tämä vielä kuitenkin on joten jos Loki on edes vähän kiinnostunut jäljestä niin olen tyytyväinen :D. Tosi mielenkiinnolla seuraan myös miten muut (ovat ymmärtääkseni kaikki ensimmäistä kertaa verijäljellä) homman hoitavat.

Liikenneruuhkien lisäksi koiraihmistä ärsyttää ainakin omassa tapauksessani ruuhkat myös koirien ulkoilutusalueilla. Kyllähän koiria aina pitää viedä ulos oli töissä tai lomalla, mutta aamun meidän ulkoilun aikana 6.30-7.00 on alkanut olla ruuhkaa meidän aamulenkin metsässä :(. Tosi kurjaa, kun oli niin ihanaa pitää koiria vapaana tuo pieni metsäpolku. Nyt on tällä viikolla joka päivä tullut joku vastaan ja toistaiseksi olen saanut koirat kiinni ennen kuin ne vastaantulijaa huomaavat, mutta onhan tämä pitkälti tulella leikkimistä. Erityisesti, kun yksi meidän suurin haastaja metsän kuninkuudessa on mies dobermannin ja toisen isohkon mustan koiran kanssa. Nuo ovat aina kiinni, mutta en luota omieni luoksetuloon jos joku tulee vastaan. Kai se pitää luovuttaa tässäkin asiassa ja alkaa tehdä tylsiä hihnalenkkejä taas. Aamulla itselläni on vaan aina niin väsy vielä tuossa vaiheessa, että ärsytyskynnys ylittyy tosi herkästi liiasta haistelusta tai muille haukkumisesta. Noh, elämä on.

Koska tekstiin liittyviä kuvia ei nyt ole saatavilla, tässä Miko! :)

Onneksi tänään on perjantai ja tiedossa on taas Tampere viikonloppu, mikä tietää ajomatkaa ja hyvin tavoitteellista pakkaamista Taatalan asunnossani. Asunnon luovutus on tämän kuun lopussa ja kun nyt näyttää siltä etten asuntoa saa Espoosta ennen sitä, viedään tavarat säilöön odottamaan omaa asuntoa.

Viikonlopuksi on (pakkaamisen lisäksi) ihan kivasti ohjelmaa tiedossa. Lauantaina on ensin Vesilahden näyttely, johon on ilmoitettu Lokin lisäksi yksi kooikerhondje. Mikäli toinen koira ei satu olemaan pentu, voisi Lokilla olla hyvät mahdollisuudet ROP:iin. Mutta eipä sitä koskaan tiedä mitä tuomari tykkää, se on ainakin suhteellisen varmaa että PEN1 sieltä tulee :). Lokilta on nyt turkki tosi tippunut ja uutta on vasta tulossa selän päälle, joten hieman kaljuna poika pääsee kehään lauantaina. Näyttelyn jälkeen on viideltä jäljen teko ja sunnuntaina kymmeneltä päästään ajamaan jälki.

Kyllä tällä pönötyksellä yhden KP:n ansaitsisi mun mielestä ;)

Tarkoitus oli ottaa Lokista kuvia uusilla varusteilla ja mahdollisesti näyttelytreeneistä jotka olivat eilen, mutta muistin kellonajan väärin ja puoli 7 huomasin, että ne olivatkin alkaneet jo kuudelta.. Ärsytti, kyllä sitä kaikissa kalliissa mätsäreissä tulee kierrettyä mutta sitten kun on yksi ilmainen näyttelytreeni niin siitä tietysti myöhästytään.

Ärsytystä kompensoivalle lenkille sisko tuli mukaan ja päädyttiin tekemään pari "haku" harjoitusta läheisellä pellolla. Sisko juoksi n. 1m korkeaa heinää täynnä olevalle pellolle vähän matkan päähän ja sitten vapautin Lokin hakemaan nakkia. Oli hauskannäköinen koira kun pomppi pitkässä pellossa niin että korvat vaan näkyi ja välillä näki vain heinän liikkeestä että missä poika menee. Into oli kova ja maalimieskin löytyi enimmäkseen ensimmäisellä yrittämällä. Kolme lyhyen matkan maalimiestä otettiin matkan varrella ja ensimmäisellä Loki jäi epäluuloisena tuijottamaan maalimiestä viiden metrin päähän ennen kuin meni lähemmäs. Muilla toistoilla se meni ongelmitta. Varmaan ihan hyvä harjoitus tämmöinen mikä tehtiin jossain muussa maastossa kuin metsässä.

Ylväänä.

Uusi hakuryhmä ja uudet kujeet

Tänään käytiin Kaisan ja Veikon mukana tutustumassa heidän hakuryhmäänsä ja ai että kun oli kiva löytää näin ihana uusi hakuporukka! Lokille tehtiin laajennettua makkararinkiä, kun oli uusi paikka ja uudet ihmiset, mutta ihan innoissaan ja hirveällä vauhdilla poitsu meni "maalimiehen" luota toiselle nakkia hakemaan. Veto alkoi jo parkkipaikoilta kun poika jostain mistä lie merkeistä ymmärsi heti mitä oltiin tekemässä. Olin niin ylpeä Lokista!

Pääsin myös tietysti leikkimään maalimiestä muille koirille, paikalla oli Veikon lisäksi kaksi ensimmäistä kertaa hakuilevaa rescuekoiraa, cockeri ja kaksi aussieta. Aussielle oli ensin hieman jännittävää olla maalimiehenä, koska niiden haukku syljen säestämänä siinä 10cm omasta naamasta kieltämättä vähän hirvitti kun on tottunut niihin pikkukoiriin :). Mutta kuulemma korvista (omista siis) saa pitää kiinni ja niin ajattelin ensi kerralla tehdä :D

Treenien lopuksi pidettiin vielä autoilla "pallirinki", eli halukkaat (mm. minä) ottivat koirat yksitellen esille ja väki räpläsi niiltä pallit ja muuta tarvittavaa. Lokilta katsottiin myös hampaat. Aussiet pitivät hieman metakkaa viereisessä autossa, joten Loki oli melko epäluuloinen tässä vaiheessa, mutta hienosti oli räpelöitävänä ja leikkikin kun ihan lopuksi hieman leikitin. Hyvää tekee tuommoinenkin häiriö kun näyttelyissä on kuitenkin jos minkäsorttista meteliä ympärillä.

Porukka oli tosi leppoista ja oli tosi kiva hakuilla tässä porukassa. Suurkiitos Kaisalle meidän ottamisesta mukaan!

Kotiin kun tultiin niin täällä olikin meno päällä, kun sisko juhlii kavereineen lomaviikkoaan. Nyt on hiljaista kun porukka on vastaanottamassa lisää porukkaa bussipysäkiltä, mutta kohta varmaan taas meno jatkuu. (Äiti: Lupaan pitää talon pystyssä.). Jotain hyvääkin sentään, täällä on hienot tortillat odottamassa nälkäistä pelastuskoiraharrastajaa ;). Pidän peukut pystyssä että väki katoaa jossain välissä kaupungin yöelämään, mutta kuulemma eivät välttämättä mene. Nooh, ehtii sitä nukkua huomennakin..

Vielä yksi mätsäri

Tänään oli jälleen mätsäri Helsingissä, ihan pieneläinsairaalan lähellä. Kummalliset vibat tuli ajaessa ohi parkkipaikan mihin nelisen kertaa ajoin jättääkseni Fionan tutkimuksiin, minkä luulin jäävän sen viimeisiksi.

Kiva oli huomata, että Kaisa ja Veiko ja Mari ja Mizy olivat myös tulleet paikalle, ei siis tarvinnut yksin odotella.

Mizy neitokainen.

Veiko

Minulla oli Lokille tällä kertaa häkki kun parkkikset olivat niin lähellä, mikä olikin ihan kiva niin Loki pääsi sinne rauhoittumaan. Pari kertaa se ensimmäistä kertaa koskaan ärähteli koirille jotka tulivat liian lähelle häkkiä, isolle mustalle koiralle ja jollekin terrierille joka oli heti uloskäynnin vieressä kun otin Lokin pois häkistä.

Loki ja Mizy painivat tosi kivasti odotellessamme, Lokin maata pitkin tapahtuva lähestyminen selvästi toimi tyttöön, joka Veikon hieman äänekkäämäästä lähestymisestä ei niin innoissaan ollut. Parivaljakko pusutteli ja leikiskeli maassa, eikä Loki yrittänyt kertaakaan astua Mizya.

Hetki meni ihmetellessä mitä tapahtuu, kun pienet pennut menivät ensin kaikki kehään ja sitten arvosteltiin koirat yksitellen. Täällä ei punaisia ja sinisiä jaettu vaan kaikki pennut olivat samassa ja yksilöarvostelun jälkeen sijoitettiin parhaat. Sinänsä sääli, kun normaalisti mätsärissä ensin saa odottaa sitä saako punaisen vai sinisen ja sitten vielä miten värikehässä käy, mutta nyt tuo väriin jakaminen oli kokonaan jätetty pois. Vissiin säästeltiin palkinnoissa tai jotain kun palkittiin vain kaikista pienistä pennuista 4 parasta..

Tuoomarina oli Sarla Mäkäräinen, Kennel Citarazoolon. Loki esiintyi tosi hienosti, pönötti pöydällä ja maassa komeasti ja liikkuikin hyvin. Yksilöarvostelussa jokainen sai näytepussin RC:n ruokaa ja jonkun perhostarran(?). Hieman harmitti, että tuomari unohti katsoa Lokilta hampaat kokonaan, muuten räpläystä ja kopelointia oli kyllä paljon ja Loki oli niiden aikana tosi nätisti. Mielenkiintoista oli, että Mizyltä ei myöskään katsottu pienissä aikuisissa hampaita, vaikka yleisen linjan mukaan kyllä koirilta katsottiin. Liekö kooikerilla niin pelottava maine etteivät uskaltaneet, vai voiko kyse olla oikeasti sattumasta.. Mari kyllä katseli Lokin hampaita useampaan otteeseen ja Mizykin sai hammastreeniä joten sinänsä ei niin harmittanut. Maksoin ilmoittautumismaksua 7 euron sijaan vain 5, koska heiltä olivat vaihtorahat loppu. Eli ei ihme ettei saatukaan "palvelua" koko rahan edestä :P

Lopuksi vielä kaikki pienet pennut (jotain reippaat 30 kappaletta) juoksivat yhdessä (ahtaasti) ja tuomari valitsi 10 parasta, ilokseni meidät valittiin vielä tähän joukkoon! Jotain voittoa sentään tänä päivänä :). Me 10 juoksutettiin uudelleen ja siitä meidät käteltiin ensimmäisenä pois, eli sijoitus oli jotain 10. Vaikkakin kuulemma meidät käteltiin ensimmäisenä vain siksi että oltiin reunimmaisena, eli oikeasti sijoitus oli jotain välillä 5-10 ;). Saatiin tästä menestyksestämme paketti pedigreen dentasticsejä, joista Loki pääsi heti nauttimaan yhtä häkkiinsä.

Muutamia kuvia napsin odotellessa, tässä muutamia. Loput löytyy täältä.

Veikon suuri kaipaus Mizyn luo.

Veiko

Tällaisia oli paikalla peräti 4kpl :)

Mizyn jalot liikkeet.

Mizy

Vauhti&motivaatio agilityä ja hakuilua

Tämä viikonloppu vietetään Tampereella. Eilen oltiin illalla Tampereen Pikkukoirien järjestämällä agilityn teemakerralla, mikä kesti peräti kaksi tuntia. Paikalla oli Lokin lisäksi kooikerhondjet Huugo ja Ella, lagotto Sumi ja havannankoira Raisu. Tappien toiminta ei todellakaan ole kyllä hinnalla pilattu, kun 4e maksulla pääsi osallistumaan tähän kahden tunnin koulutukseen jonka veti Tamskin kouluttaja Maiju Ojamies.

Loki oli ainoa pentu ja skippailikin muutamia esteitä, ainakin kepit ja renkaan. Ensimmäistä kertaa Loki näki muurin ja pituuden ja kumpikin meni radan osana käytännössä ilman mitään ongelmaa. Muuri oli vähän vaikeampi, varmaan paksujen reunatornien (minkä lie) takia. Puomia koitettiin ilman hihnaa, Loki yhdellä toistolla pysähtyi, toisella melkein pysähtyi ja kolmannella veti pitkäksi. Saatiinkin ohjeeksi mennä puomia vielä hihnassa.

Loki meni rataa varmaan noin 5 esteen pätkissä. Radalla mentiin vauhdilla ja ai että kun se oli haastavaa! Olisi ehkä pitänyt harjoitella ensin ohjaamista jonkun hitaamman koiran kanssa, Lokin kanssa nimittäin olen suurimman osan ajasta ihan pihalla. Edelleen suurin ongelmani lienee se, että heilun kuin heinämies enkä ajattele mitään. Ei siinä vaan ehdi ajatella :). Irtoamisen merkitystä korostettiin ja se tuleekin jatkossa treenilistalle. Loki on niin nopea, että ehtii paljon minun edelleni ja kun ei irtoa tarpeeksi hyvin niin eihän siitä mitään tule. Maijun sanoin: "Loki juoksee yhdessä minun kanssa" :). Maiju oli tosi miellyttävä kouluttaja ja jäi erittäin hyvä mieli treeneistä. Loki pääsi menemään vauhdilla, meni kaksi uutta estettä ja hieman puomia ja minä sain hyviä neuvoja jatkon varalle.

On kyllä tosi hyödyllistä käydä usealla eri kouluttajalla, jokaiselta meitä tähän mennessä opastaneelta olen saanut kullanarvoisia vinkkejä. Odotan innolla kooikerien kesäpäiviä, kun pääsee taas kuulemaan mielipiteitä ja opasteita uusilta kouluttajilta.

Tytti oli mukana ja napsi kuvia, kiitos kuvista siis Tytti Käyhkö!

Listaanpa tähän muistiin asioita, mihin olen ajatellut että voisi keskittyä tässä vapaatreenaamisemme aikoina ilman kouluttajaa:

• Pussi
• Puomi (kotiharjoittelu: kontaktien palauttaminen mieleen yleensäkin)
• Rengas (kotiharjoittelu: mopon renkaan ostaminen treenivälineeksi)
• Irtoaminen
• Paikallaolo (kotiharjoittelu: yleistä paikallaolotreeniä)
  

Maiju sanoi Lokista, että se on tosi kivan oloinen nuori pentu. Lisäksi hän sanoi että pitäisi ottaa vaan rauhallisesti, ettei meidän tarvitse vielä mennäkään mitään kolmosten ratoja :). Mutta minkäs teet kun omistajalla riittäisi innostusta lajia kohtaan reippaasti enemmän mitä taidot antaisi myötä! Yksi ryhmäläinen sanoi lopuksi Lokia siliteltäessä jotain, että muuten hän ei niin kooikereista innostu mutta Loki on siinä täysi poikkeus. Tulipa hyvä mieli Loksukkaisesta :)

Tänään sitten päästiin pitkästä aikaa hakuilemaan myös Tappiporukalla. Mukana oli juuri juoksujaan lopetteleva Jana, pienenpieni sekarotuinen kaikkia rakastava pusukone Veeti sekä kaksi haussa kokeneempaa borderterrieriä. Lokille piiloon meni kolme ihmistä, yksi helppoon paikkaan (Tytti), toinen polusta vähän sivummas ja kolmas toiselle puolelle, mikä oli selvästi kaikille koirille haastavampi puoli tuulen suunnan takia.

Tytillä oli kamera mukana ja tällä kertaa pääsette eläytymään Lokin hakutunnelmiin videon muodossa, kiitos Tytille! Videolla erityisen kiinnostavia kohtia on muutama:

• 1:28: Hieno kintunnosto ;)
• 1:47: Loki katsoo täsmälleen sinne missä kolmas ukko on. Näytti ihan kuin olisi huomannut ukon, mutta ei reagoinut mitenkään joten ehkä ei sittenkään sitä vielä huomannut. Näillä main Loki vähän vaikuttaa hukanneen mitä oltiin tekemässä ja pyörii vähän sekalaisesti ympäriinsä.
• 2:23: Loki löytää kolmannen ukon, mutta toisin kuin kaksi ensimmäistä, tätä pitää vähän jäädä tuijottamaan kauempaa ja lähestyä vasta toisella yrittämällä.

Hankintalistalla on Lokille työliivi (joku hieno missä lukee Pelastuskoira nro 1 :D) sekä jäljestysvaljaat. Pk-puolen liivit ovat luultavasti Lokille liian isoja, että varmaan jossain vaiheessa väsään jonkun epämääräisen viritelmän itse.

Haun jälkeen vietiin Tytin kanssa hetkeksi Loki ja Jana juoksentelemaan metsään. Kaveruksethan eivät ole nähneet toisiaan moneen viikkoon ja mietinkin miten Loki suhtautuu ehkä juoksuiselta haisevaan Janaan. Ihan alussa Loki haisteli Janaa mielenkiinnolla, mutta sitten into lopahti eikä Lokia sen jälkeen enää kiinnostanut. Kotiintultua parkkipaikalla Jana yritti kovasti saada Lokia leikkiin möyrimällä sen edessä mikä oli Lokista ensin tosi outoa, yleensä Loki on se joka möyrii :). Kyllä siitä olisi kunnon leikki lähtenyt käyntiin, mutta valitettavasti oli vähän myöhäistä kun koirat olivat hihnoissa ja kotiin menossa. Tytin ja Janan käännyttyä eri suuntaan piti Loksukkaisen vielä sydäntäraapaisevasti itkeä parivaljakon perään ja talon toisella puolella se hienosti jäljesti kohti toisen puolen ulko-ovea.

Kiitos Tapeille sekä hausta että agilitystä! Kyllä Tampereella vaan tällä hetkellä on parhaat harrastusporukat. Jos joku tietää pk-seudulta hakua harrastavaa porukkaa niin meille saa vinkata, mentäisiin mielellämme mukaan. Itse asiassa tokoporukkakin olisi kiva, sitä on jostain syystä hankala treenata itse kun ei koskaan saa aikaiseksi mutta ryhmässä tokoiluun olisi enemmän motivaatiota.

Mistä pk-seudun harrastusryhmistä saa tietoa? Onko pk-seutulaisille jotain yleistä koirafoorumia olemassa? Anyone?

Loki 8kk 1vk

Sarja Loki kasvaa on harventunut paljon, enimmäkseen siitä syystä ettei Loki tässä vaiheessa enää niin kovin nopeasti muutu mihinkään suuntaan. Mutta myös kuvien puute on ollut toinen syy. Nyt kuitenkin Lokin mitat ja pari kuvaa sen ollessa 8kk 1vk ikäinen. 9kk iässä ajattelin siirtyä myös pois pentu-tunnisteesta.

Säkä: 40cm
Paino: 10,7kg

En voi uskoa tuota säkää, kun Loki näyttää niin pieneltä.. Samoin tuon kaulanympärys on mukamas mittanauhan mukaan 30cm jos ei ylikin (en muista tarkalleen). Vaikea uskoa kun silmään Loki näyttää niin paljon pienemmältä. Mutta kyllä kun Tytti mittasi tarkkaan niin, että Lokin etujalat olivat suoraan kropan alla ja muutenkin oli "normaalimmillaan", säkämitta näytti 40cm. Pari kertaa se näytti 39cm ja kerran jotain yli 40cm, joten ehkä se 40cm on sitten tällä hetkellä oikea luku. Kai se vaan hämää kun tuo on niin kevyt eikä ole vielä massoittunut.

Kuvat jälleen napsaisi Tytti Käyhkö, iso käsi!

7 euroa sinisestä nauhasta

Muuta ei tällä kertaa tullut Helsingin match showsta. Tuomarina oli Sanna Leskinen Redrowan Lodge Chihuahuas kennelistä. Jotain kuvia löytyy täältä.

Hieman jäi ristiriitaiset fiilikset mätsäristä parista syystä. Ensinnäkään tuomari ei antanut yhtään mitään palautetta miten meillä meni, sanoi vain kehätoimitsijalle (mille lie) että tuolle punainen ja tuolle sininen. Olisi ollut kiva kuulla vähän mielipidettä koirasta ja esittämisestä, että tietäisi mihin kannattaisi jatkossa panostaa treenaamista. Yhtään mitään kommenttia ei ainakaan minulle kerrottu mikä oli suuri harmi. Kehätoimitsija sen sijaan, tuomarin tarkastellessa meidän parina ollutta jotain kingcharlesinspanielia, tuli Lokia rapsuttamaan ja kyseli mistä kennelistä se on. Hänen tutullaan oli kuulemma ollut myös kooiker jossain vaiheessa.

Toiseksi vähän ärsytti tuomarin tutkimistyyli, kyllä huomasi että hän on chihuahua kasvattaja. En ehtinyt kun tasan nostaa Lokin pöydälle, kun hän tuli itse asettelemaan koiraa, nosteli sitä etu- ja takapäästä ja hoki "seiso seiso" o_O. Ymmärtääkseni on esittäjän tehtävä pistää koira esiintymään eikä tuomarin.. Loki jännitti tässä seisottamisessa kroppaansa eikä esiintynyt yhtään edukseen. Kun hän päästi koirasta irti sain Lokin  nakkitarjoilulla seisomaan edes jotenkuten fiksusti. Hampaatkin katottiin vähän hitler-tyylillä, antoi Loki ne sentään ihan ok katsoa. Ei kuitenkaan ollut jälkeäkään semmoisesta "opetetaan pennuille nätisti ja ystävällisesti miten hampaita näytetään" meiningistä. Tekemäni kolmio taisi olla taas jotain puoliympyrää muistuttavaa (pitäisi ehkä treenata tuota kolmiota!). Sain myös sen kuvan, että tuomari päätti hyvin alussa kumpi on ykkönen, koska toinen koira ehti juuri lopettaa kolmionsa kun tuomari jo sanoi tulokset. Ei siis seisotettu koiria kunnolla varsinaisesti missään vaiheessa, heti kehään tultuamme kun lähdettiin myös ympyrää tekemään.

Eipä sitä mätsärien tuomareilta tietysti voi odottaakaan että he tietäisivät miten kaikkia rotuja arvostellaan, mutta rodulle joka kuitenkin vapaasti esitetään tuon kaltainen asettelu (vielä tuomarin tekemänä..) tuntui kyllä jotenkin keljulta. Eniten silti harmitti palautteen totaalinen puuttuminen.

Hyvää räpläystreeniä se varmasti oli, eli ei silti harmita että tuonne mentiin. Kiva päivä myös tuli vietettyä Suvin ja Mikon kanssa, Miko ja Loki pistivät leikiksikin parissa kohtaa maassa makoillessaan. Loki tosin ei oikein tainnut tietää olivatko Mikon äänet leikkimistä vai ei ja se köllikin paljon. Aina kun Miko meni maahan piti Lokin päästä makaamaan ihan viereen, pää kiinni Mikon päässä :)

Mikon leikkiinkutsua :)

Tässä vaan köllitään.

Loki kehässä - kiitos kuvan napsaisusta Suville!

Tiedä sitten olisiko tunnelmat olleet eri jos oltaisiin pärjätty paremmin, mutta olisi se punaisenkin saatua ollut kiva kuulla vähän palautetta esiintymisestä.

Sunnuntaina olisi uusi mätsäri, pitäisi kyllä tuota räpläystä ja hampaiden katsomista treenata lisää joten saa nähdä tulenko Tampereelta jo lauantain niin ehdittäisiin vielä ennen Vesilahden näyttelyä toiseen mätsäriin.

Lokin uusi vauvaystävä

Pahoittelut suuresta kuvien määrästä tässä merkinnässä, en vaan raaskinut karsia enää yhtään.

Olen niin iloinen, kun kumpikin koiristani on osoittautunut ainakin toistaiseksi hyvin "puppyproofeiksi", eli ovat kovin kivoja pienten pentujen kavereita.

Fiona pitää pennuista ja leikkii niiden kanssa niin kauan kuin ne ovat sitä pienempiä, sen jälkeen se tyytyy sietämään niitä mutta ei erityisemmin leiki. Tästä syystä Fiona pääsikin tutustumaan pieneen Muro norwichiin jo sen ollessa juuri luovutusikäinen.

Fionan "kaunis" alahammasrivistö.

Ryhmähali!

Olin etukäteen hieman mietteliäs miten Loki suhtautuu Muroo eilen kun se oli 15-viikkoinen ja noin nelikiloinen, mutta ihan turhaan. Käytiin istuskelemassa puistossa kokoonpanolla minä ja koirat, sisko ja Muro omistajineen. Koirat saivat suurimman osan ajasta juosta vapaana, välillä tosin "puolivapaina" eli hihnat perässään kun koiria meni ohi suhteellisen tiheään. Fiona tyytyi enimmäkseen makoiluun, mutta Lokista tuli heti ihan paras ystävä pienelle Muro-pojalle.

"Oopa paikallas ku pesen sun korvat.."

Muro fanitti Lokia heti ensitapaamisesta ja yritti koko ajan kiivetä Lokin suuhun. Loki otti vanhemman roolin niin ikään ensi sekunneista ja sieti hienosti pusuttelut, lähti niihin mukaankin pesten vauvan korvia, leikki vauvan kanssa juoksuleikkiä (Muro ei ihan pysynyt Lokin vauhdissa :) ja paljon kaverukset tekivät yhteisiä tutkimusmatkoja hieman kauemmas leiristä, Loki heti kutsusta tullen lähemmäs ja Muro perässä niin lujaa kuin tappijaloistaan pääsi.

Kaksin karkuteillä :)

Kerran Loki näytti pojalle että menepäs kauemmas, ei lainkaan mustasukkaisuudesta ruokaan vaan vesikuppiin. Kyllä sen näkee mikä on toiselle tärkeää kuumana kesäpäivänä. Nakkia meni kumpaankin suuhun eikä Lokille ollut mikään ongelma olla nakkijonossa Muron (ja Fionan) kanssa.

"Aaa mä antauduun!"

Olin niin ylpeä Lokista! Fionan kanssa leikkiminen on varmaan opettanut sitä olemaan nätisti pienten kanssa. Toivottavasti Loki pysyy yhtä ihanan luonteisena myös miehistyttyään.