keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Poika on tullut kotiin

Honey, I'm hooome!

Lokilla oli selvästi niin hauskaa hoidossa, että pisti ihan ripaskaksi! Ei vaan, todellisuudessa Loki tietysti ottaa koppeja lelulla. Tiistaina poitsu tuli kotiin ja Tessi lähti omaansa ja eipä noista olisi huomannut mitään eroa siinä missä ovat.

Siskon luona vieraillessani huomasin kulkevani yhä hieman varpaillani ja tarkkailin liikaa koiria ja niiden reagoimista toisiinsa. Viimeinen niitti oli, kun Loki hyppäsi lelun perässä sohvalle ja Tessi tuli perässä, jolloin itse tönin Tessin hätäisesti pois ettei se vain menisi liian lähelle Lokia. Lähes välittömästi kun tönäisin Tessiä niin Loki kääntyi katsomaan epäluuloisena, että mitä te siellä riehutte. Siinä sitten ehkä tajusin, että tilanteessa ei ollut mitään muuta outoa, kun että yhtäkkiä vainoharhainen omistaja alkaa huitoa koiraa pois sohvalta. Kyllä minäkin ihmettelisin sellaista! Päätin sitten että nyt riittää tämä varominen. Koirat on lenkkeillyt yhdessä hihnassa ja vapaana, ollut sisällä pienessä tilassa koko porukka, Loki ja Fiona nukkuneet jälleen samalla sohvalla minun kanssani sekä ilman eikä mitään kummempaa ole ollut. Toissapäivänä leikittiin kolmistaan kotiin tulemisen jälkeen, Loki ja Fiona aloittivat ja niitä hetken katseltuani leikittiin sitten porukalla. Ainoa jolle jäi päälle tuo epävarmuus olen minä. Sanoisin, että hermorakenne "-3 erittäin hermostunut" ja kovuus "-3 erittäin pehmeä". Luonnetesti hylätty. Joten nyt asenne niin että just relax, take it easy.

Viime viikon agilitytreenit meni aika penkin alle osittain enkä ole halunnut edes videoita katsoa ennenkuin eilen. Tehtiin keinua ja ilmassa oli selvästi epävarmuutta kun Lokipa päätti, että keinussa on jotain hämärää eikä suostunut menemään sitä ollenkaan. Mitäs ne sanovat siitä että ei pitäisi mennä treenaamaan jos ei ole henkisesti ihan messissä.. Noh, tehtiin sitten ihan peruspamauttelua ja sain Tiialta hyviä vinkkejä meidän keinun treenaamiseen taas. Ilman hihnaa, sivulta tullen, überhyvää palkkaa, aina koira oma-aloitteinen, ei yhtään toistoa missä Loki ei itse kontrolloisi liikettä tai ääntä eli ei laskettuja tai pehmitettyjä keinua. Eiköhän näillä eväillä taas ala meidän keinu sujumaan. Tässä kuitenkin tuo torstain katastrofaalinen keinutreeni.


Keinun lisäksi tehtiin parit toistot keppejä ja välistävetojen alkeistreeniä. Tuo nopea liikkuminen ei ole koskaan ollut parhaimpia puoliani, ainakaan sillon kun pitäisi liikkua hillitysti ja ehkä jotenkin koiraa ohjaten. Lisäksi Loki tällä hetkellä selvästi fokusoituu liiaksi namialustaan jos se on maassa tai kouluttajaan, eikä tällöin lähde ohjaukseen mukaan. Ihan sama kepeilläkin, jos se näkee palkan niin ei malta ajatella mitään. Pitäisikin siis varmaan alkaa palkata sitä ohjauksissa tiputtamalla munalelulla, jotta se yhdistäisi että sitä ohjaajan kättäkin pitäisi joskus seurata. Välistävetoja pitäisi päästä ihan pienissä osissa harjoittelemaan (niinkun miljoonaa muutakin juttua). Tein toisella puolella Fionan kanssa kolmella hypyllä välistävetoja oman liikkeen harjoittamiseksi ja Fionapa seurasi nätisti koko pätkän juuri sinne mihin halusinkin. Eli kyllä se ohjaus vissiin toimii, kun tarpeeksi hitaasti saa tehdä ajatuksella.


Tiistaina kävimme kotimatkalla tekemässä pienet treenit, tehtiin keinua sekä eteen-treeniä uudella namiboksilla. Teen namiboksista oman postauksensa kun saan aikaiseksi, joten tässä vain nuo keinut. Tehtiin kentän molemmilla keinuilla helpotettua versiota ja meni taas ihan kivasti, joten ehkä tuo viime torstain kammo oli mikä lie aivopieru.


Piti aloittaa Lokille nyt näyttelyiden jälkeen laihis, mutta vaaka sanoikin vain 9,7 kg joten eipä siitä tarvitse pudottaa juurikaan, ehkä nyt jonkun parisataa grammaa.

Niin joo lisäsin uuden gallupin tuohon sivuun. Vastailkaa jos huvittaa.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Vaihto-oppilas

Mietin aiemmin, että Lokille voisi tehdä hyvää olla minusta erossa joskus (ja toisinpäin) ja että se oppisi myös tottelemaan siskoani/äitiäni ja oikeastaan vielä tärkeämpänä, että sisko/äiti osaisivat olla Lokin kanssa, luottaisivat siihen ja löytäisivät muutenkin parempaa yhteistä säveltä. Nykyään ehkä heidän suhtautumisensa Lokiin on muuttunut Lokin näyttäessä hieman mörrimöykky puoltaan muita koiria kohtaan. Ja tämä toki voi vaikuttaa Lokiin, joka ei tiedä miksi siihen yhtäkkiä suhtaudutaan niin negatiivisesti ja mahdollisesti liittää sen sitten taas muihin koiriin.

Eilen sitten päätettiin siskon kanssa tehdä vaihtarit, minä otin Tessin pariksi päiväksi ja Loki jäi nauttimaan ainoan koiran elämästä siskon luo. Paljon pitempää aikaa ei viitsikään pitää vaihdossa, ettei Loki totu liiaksi ainoan koiran elämään ja sitten kotiin paluun jälkeen nurkissa viihtyvä Fiona ei ärsyttäisi liikoja. Lisäksi tarkoitus on totuttaa sekä Loki että Tessi olemaan yksin epänormaalissa paikassa ja muutenkin siihen, että paikat muuttuvat ja seura muuttuu.

On myös kiva nähdä miten Fionan käyttäytyminen mahdollisesti muuttuu kun täällä onkin Lokin sijaan Tessi. Viime viikolla epävarmimpina hetkinäni jopa mietin että josko Loki kontrolloi sitä jotenkin kotona ja saisi sen onnettomaksi ja nyt se olisi jotenkin erilainen. Jaa mikä pessimisti... Toistaiseksi kuitenkaan päivän perusteella Fionan käyttäytyminen ei ole mitenkään erilaista, yhtä paljon se viihtyy sängyn alla nukkumassa kuin ennenkin. Ymmärtääkseni myös Fionan äiti ja sisko ovat hyvin samanlaisia, viihtyvät omissa oloissaan.

Tessi on viihtynyt meillä ihan hyvin, vaikkakin eilen ehkä ihmetteli kun ei syliin/lautaselle saanutkaan tunkea aina kun halusi ja ettei aina saakaan leikkikaveria kun haluaa. Hieman levotonta täällä on varmaan tänään työpäivän aikana ollut, koska Fiona oli pissannut lattialle mitä ei ole ihanan pitkään aikaan tehnyt.

Lokin kuvaterveiset
Matkalla häkissä Fiona murisi Tessille, joka yritti mennä mahdollisimman reunaan Fionan löhötessä keskellä häkkiä. Tässä sen kyllä näkee miten pienelle koiralle sallii asioita, jotka isommalle olisivat ehdoton nounou. Fionan murina on niin säälittävää, että ei siihen oikein voi suhtautua vakavasti, kun taas jos Loki olisi vastaavasti murissut niin olisin todennäköisesti kieltänyt sitä paljon tiukemmin. Toki totta on sekin, että Fionasta tietää ettei se kuitenkaan tee mitään tai jos tekisikin, niin ei saisi mitään vahinkoa aikaiseksi. Eihän sillä ole edes hampaita... Mutta samanlaisia mene-pois ärähdyksiä mitä Loki on tehnyt, on tehnyt ajoittain myös Fiona Tessille, mutta ei siihen ole tullut kiinnitettyä juurikaan huomiota koska se on niin pieni. Ai miten niin epäjohdonmukainen johtaja meidän laumalla?

Lokillakin on mennyt ihan hyvin, Loki on nyt siis ensimmäistä kertaa koskaan yksin siskolla hoidossa. Ensimmäisen lenkin jälkeen kommentti oli "Täähän ohittaa koirat tosi hienosti!" :) Niin se yksinään, mutta annas olla kun on fiona mukana.. Työpäivä meni ilmeisestikin ihan hyvin, mitään ei oltu tuhottu ja ääntä ei kuulunut lähtiessä eikä kotiin tullessa.

Me käytiin tänään väsyttämässä meidän vaihto-oppilas agilitykentällä, missä ei tällä kertaa kuitenkaan aksattu sillä siellä oli kentän kunnostustalkoot. Minä kävin vähän auttamassa siellä ja Tessi pääsi juoksentelemaan hetken vapaana. Kotimatkalla alkoi tulla aika kuuma ja nyt on kotona pari väsynyttä koiraa. Näin helpolla me ei vierasta kuitenkaan päästetä, sillä sille on tiedossa vielä iltalenkki erään shelttiä odottavan työkaverin seurassa. Fiona taitaa jäädä siltä reissulta kotiin, sen verran paljon pieni koira väsähti jo tällä reissulla. Jos ei sitten siihen mennessä satu yllättäen sää viilenemään tarpeeksi. Huomenna onkin sitten koirilla aika siirtyä omiin koteihinsa.

Kiitos Ella ja Lumia!


Tessistä on kyllä pakko sanoa, että en voi olla hehkuttamatta sen luonnetta liikaa. Ja ottaen huomioon miten yleensä lähinnä haukun omian koiriani täällä :P Tessin kehuminen on sitäkin hienompaa. Se on vaan niin huoleton, sen voi ottaa mihin vain, se tulee toimeen kenen kanssa vain, on aina iloinen, rakastaa kaikkia, leikkii todella hienosti ja täysillä tasan joka kerta kun sitä leikittää sekä kotona että treeneissä, on vaan yksinkertaisesti niin helppo koira että sen kanssa on helppo ymmärtää, miksi sheltti on niin suosittu rotu. Toki se on vasta kohta vuoden ja varmasti jonkun verran aikuistuessaan muuttuu. Ja toki sisko on tehnyt huipputyön Tessin sosialistamisessa, sehän on käynyt ihan pienestä asti aina kaikkialla mukana. Ja toki kaikki sheltitkään eivät ole samanlaisia. Mutta toistaiseksi Tessi on niin kivan luonteinen koira, että jos joskus itselle sheltti tulisi, niin Tessin pennun ottaisin enemmän kuin mielelläni.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Extraordinarily nice


Harm v.d. Schoonheden ERI VAL1 SA PU1 CACIB ROP
28.7.2013 Helsinki INT Dog Show

Loki päätti kotimaan näyttelyturneensa oikein mainioon rodun parhaan tulokseen. Loki lisäksi paikalla oli yksi junnu ja yksi avoimen luokan uros, jotka molemmat saivat EH:n. Eli ei viety turhaan kenenkään nenän edestä cacibia. Tuomarina oli hollantilainen Hans V D Berg. Lisäksi tuomarin harjoittelijana oli Vesa Lehtonen. Koikkerit tutkittiin pöydällä ja astetta pitempään sai pönöttää kun Berg selitteli harjoittelijalle vaikka mitä. Kuvat tässä otti Suvi Tyynismaa, kiitos!

Ensimmäiseksi kun vein Lokin kehään, tuomari totesi vain että "this is ideal size". Meinasin sanoa että "NII-IN, sano se näille eräille suomalaisille tuomareille...". Makunsa kullakin, mutta rotumääritelmää ei käsittääkseni ole kuin yksi. Hetken maassa pönötettyämme nostin Lokin pöydälle ja se tutkittiin siinä. Tuomari mittasi kaikki koirat, Lokille pisti mitan 40cm korkeuteen ja käytti aika pikaisesti mittaa vain selän päällä. Mitta oli aika pieni ja huomaamaton, enkä tiedä huomasiko Loki edes että se mitattiin :). Päästä tuomari sanoi monta kertaa, että tosi kiva pää.



Sitten siirryttiin maahan, missä seisotin Lokia näköjään ihan kivasti. Vähän oli kuuma eikä häntä meinannut lähteä liikkeelle. Vähän sain sen kuitenkin vispaamaan ja tuomarin pöydän takana oli hauskaa, kun tuomari vain totesi että "trained well" ja väkeä alkoi hymyilyttää :). Me mitään tuommoista harjoitella oltu, luonnostaan se tietysti tulee, krhm. Sitten ravattiin, seistiin vähän lisää ja kuunneltiin tuomarin kommentteja mitä en enää yhtään muista. Sitten kuultiinkin tulokset ja kilpailuluokkaa ei ollut joten ruusukkeet käteen ja ulos kiitos. Tuomari oli tosi miellyttävä ja toivotti hyvät päivänjatkot ja onnitteli :). Arvostelu sanoi, että:

"Exc in type. Nice champion. Correct in size. Exl head shape. Good earset. Nice eye. Head markings could be slightly better. Good pigmentation. Good front and rear. Short back. Good tailset. Red should be slightly clearer. Good mover."
(Hans V D Berg, Netherlands)




Tähän on hyvä lopettaa näytelmät joksikin aikaa. Kolmen cacibin putki ei näytä yhtään hullummalta koiranetissä ;). Sitä ennen olikin melkein vuoden tauko mitä edelsi parit EH:t, kyllä se vaan taisi olla niin että Loksu on kuin parhaat viinit, hitaasti kypsyvä.

Ryhmäkehiin ei jääty, koska oli tärkeämpää kiiruhtaa kotikoneen ääreen seuraamaan agilityn European Open 2013 finaaliratoja. Kyllä on ollut hienoa fiilistellä näitä isoja skaboja tänä kesänä, ehkä jonain vuonna ja jollain koiralla itsekin pääsisi ihan osallistumaan.. Olisi se tosi mahtavaa. Lokin suhteen en tiedä, lieköhän sitä kuitenkaan pystyy itse tarpeeksi nopeasti kehittymään. Mutta pitää sitä olla haaveita :)

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Linnassa Suomen


Tänään arjen rikkoi helteinen reissu Suomenlinnaan omien koirien, Sallan & Tessin ja Suvin & Mikon seurassa. Pelkäsin etukäteen mitä siitä tulisi kahden koiran kanssa ensin bussissa, sitten keskustan läpi kävellessä, lautassa, Suomenlinnassa ja sama reissu takaisinpäin. Jaa mikä pessimisti?

Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, koirat jaksoivat vaikka oli tosi lämmin päivä. Fionalla oli viilennysmantteli ja kannoin sitä osan matkasta. En jaksanut kantaa parempaa kameraa, mutta olisi kyllä pitänyt. Niin hienoja maisemia siellä oli. Tällä kertaa kuvat kuitenkin tuolla puolijärkkärillä.

 Kampissa, Loki matkusti bussimatkan jaloissa ja Fiona sylissä. 
Bussimatkustaminen alkaa jo sujua myös Lokilta!


Jostain ilmestyi pari koiraa lisää! Tässä koko joukko Suomenlinnassa. Lauttamatka 
sujui niin ikään ihan hyvin, koirat eivät tainneet edes huomata, että oltiin lautassa.


"Enks mä pääsis vähän tonne juoksemaan...?"


Loki nautti varmaan eniten luolista, järkyttävät määrät kaikkea haisteltavaa! 
Ja niin mukavan vilpoista.


Keskiaikainen linnnan puolustaja/vahtikoira





 
Pääsihän ne vähän juoksemaankin.


Lisää luolailua, kiva kiipeilypaikka



Tuulet ne viiksiä heiluttaa...


Tämä kaveri nyt on kotonaan ihan missä vain ja milloin vain. 
Talk about low maintenance.


Bussia kotiinpäin odotellessa oli jo tosi naattia porukkaa. Paitsi 
kyllä sitä aina yhden roskan voi paloiksi repiä (ruskea kasa taustalla).
Loki oli kotiin päin bussissa jo tosi hienosti, pötkötteli vain jaloissani.


Toinen on ihan tööt..


Kiitos seurasta, otetaan joskus uudestaan! Muitakin koikkereita (no siis omistajia) oli reissusta kiinnostunut, joten ehkäpä teemme pienen koikkerivaelluksen Suomenlinnaan joku kaunis päivä :)


Muuten meno kotona on jo rauhoittunut kun itsekin olen rauhoittunut, ainoastaan kun tulen kotiin niin Loki saattaa kyräillä Fionaa. Olenkin ottanut nyt tavaksi, että ketään ei moikata sisääntullessa. Heti ulos vaan. Ulkoilun jälkeen kaikki on enimmäkseen ok. Leikkiminen on toinen mikä on nyt aika pannassa, kolmisin en vielä halua kokeilla ja en ole kokenut tarvetta muutenkaan leikkiä kun muutakin aktivointia ja tekemistä on ollut paljon. On tavallaan harmi, että pitää yhden koiran takia käyttää tiukempia sääntöjä myös toisella, mutta sellaista se laumaelämä välillä on. Ovat nuo jo molemmat nukkuneet eri puolilla minua sohvalla ja keskenäänkin ovat jakaneet sohvan kun olen ollut keittiössä. Ehkäpä tämä tästä. Olen kyllä silti hieman pohtinut tuota kastrointivaihtoehtoa hieman kokemuksia siitä luettuani, mutta saa nyt nähdä.

Ryppy koirien rakkaudessa johti myös siihen, että kiinnostuin taas lukemaan koirakirjallisuutta. Ajattelin lukea loppuun kauan kaapissa lojuneen Jan Fennelin Kuuntele koiraasi kirjan. Alku vaikuttaisi aika rasittavalta johtajuus-diipadaapalta, mutta ehkäpä sieltä hyviä vinkkejä saan joka tapauksessa.

Loki on nyt pesty ja mantteli litistämässä selkäkarvoja. Olemme siis valmiina huomiseen Lokin Suomen näyttelyturneen päättävään Helsinki kv näyttelyyn.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Ryppyjä laumadynamiikassa

 
Minulle on useampaan kertaan sanottu, että annan Lokista blogissa huonomman kuvan mitä se oikeasti on ja tämä menee nyt mahdollisesti samaan kategoriaan. Mietinkin jonkun aikaa alanko tästä tänne ollenkaan avautumaan, mutta päätin sitten olla välittämättä mistään tuollaisista ja kertoa kun kerran itseäni asia häiritsee. En ala meidän aksavideoitakaan sensuroimaan, joten miksi sensuroisin mitään muutakaan. Lisäksi kirjoittamalla tosiaan helpoiten pääsen purkamaan paineita monesti ja se jo pelkästään auttaa. Jos joku näiden kirjoitusten perusteella tekee omia päätöksiään minusta tai koiristani niin feel free to do so. Katsomaankin saa tulla ja siten tekemään omat johtopäätöksensä.

Lauman dynamiikka hieman horjuu tällä hetkellä. Ensin ongelmaa oli vain isommalla porukalla ollessamme esimerkiksi vanhemmillani. Ensin kävi kaksi tapausta, että Loki tunki syliini ihan kiinni Fionan ollessa rapsutettavana ja ärähti Fionan pois. Tästä Loki sai torut ja häädön makkariin hetkeksi, mistä sitten vapautus ja tilanteen nollaus.

Toissapäivänä pääsi käymään pieni ja turha lisä-äksidentti, ensimmäinen kun olemme kotona ihan kolmistaan, kun luiden syömisen jälkeen laitoin Fionan jämät olohuoneen pöydälle ja Loki sitä kovin himoitsi. Hetken päästä Fiona hyppäsi sohvalle ja kurotti kohti luun jämää Lokin ollessa vieressä ja Loki ärähti samantien Fionan kauemmas. Katsoin tätä vieressä ajatellen että "kohta varmaan tulee sanomista", mutta jostain syystä en reagoinut tarpeeksi nopeasti. Jälkeenpäin ajateltuna en minä aiemminkaan ole pitänyt mitään himoittavaa syötävää noin saatavilla tai muuten konflikteja aiheuttavalla paikalla, enkä tajua miksi nyt pidin. Ehkä alitajuisesti halusin katsoa mitä tapahtuu..?

Noh tuon jälkeen on sitten ollut hieman jännitettä ilmassa meillä sisällä, esimerkiksi eilen kotiin tullessani vapauttaessani Lokin makkarista se alkoi heti kyräillä Fionaa, katkaisin tilanteen siihen ja palkkasin kun tilanne normalisoitui. Hetken päästä mietin, että suoraan eteisessä Lokin vieressä oli treenireppu mitä Loki on aiemmin vahtinut Tessiltä. Tuon jälkeen pelkästään Fionan ohi kulkeminen saattaa saada Lokin varovaiseksi, se menee ohi mahdollisimman kaukaa ja jos Fiona lähestyy niin Loki pysähtyy ja kyräilee. Kyräileminen tarkoittaa Lokilla pysähtymistä, hännän nostamista ylös, mulkoilua. Se ei koskaan murise koirille, vaan kyräilystä jos tilanne jatkuu niin seuraava vaihe on rähähdys. Jännä, että ulkona se saattaa kyllä murista kauempana olevalle jännälle jutulle, mutta koirille sisällä ei koskaan. Miksiköhän? Kokeeko se jotenkin, että minun ollessa sen tukena ulkona se voi vahvemmin murista, mutta sisällä on jotenkin epävarmempi..? Vai olenkohan joskus torunut sitä murinasta toisille koirille..?

Juhannuksena ei ollut ongelmaa nukkua vielä näin lähekkäin.

Eilen oltiin porukalla 3h metsässä ja siellä ei ollut mitään ongelmaa kenenkään kanssa, Loki juoksi edellä, Tessi kylkikarvoissa kiinni niin ärsyttävän näköisesti että olisi ollut Lokilta ihan oikeutettua ärähtää se kauemmas. Fiona meni fleksissään muista välittämättä eikä kukaan reagoi siihen mitenkään.

Sisällä tilanne on kuitenkin nyt se, että Loki varoo Fionaa (ei koko ajan, mutta saattaa aloittaa sen aika yhtäkkiä) ja kyttää jos joutuu liian lähelle, Fiona ei näytä käyttäytyvän yhtään epänormaalisti, ja minä yritän käyttäytyä mahdollisimman normaalisti, siinä railakkaasti epäonnistuen. Nuo ovat aiemmin nukkuneet sohvalla, sängyllä, häkissä, lähes missä vain ihan ongelmitta ja nyt on ensimmäinen kerta, kun heillä on keskenään tällaista konfliktia. Sanomattakin selvää, että tilanne on stressaava kaikille ja olenkin tässä miettinyt a) mistä ongelma nyt näin yhtäkkiä syntyi ja b) miten sen voisi ratkaista. Ehkä jollekin nämä eivät ole isoja juttuja, jos on totuttu siihen että laumassa nyt aina vähän sattuu ja tapahtuu. Mutta meidän onnellisessa laumassamme ei ole konflikteja ennen ollut, joten siitä syystä tämä pisti enemmänkin mietityttämään mitä on tapahtunut.

A) Mistä tilanne johtuu? Keksin seuraavat vaihtoehdot joista ei sitten olekaan hajua mikä voisi olla todellinen laita:
  1. Ylireagointi muutamaan Lokin satunnaiseen rähähdykseen -> ihmiset liian varovaisia -> Loki aistii että jotain on pielessä ja käyttäytyy sen mukaisesti. Kaikki jotka minut tuntee, tietää miten ylianalysoin tällaisia ja pohdin ihan liikaa, kun pitäisi vain olla ja unohtaa. Kuvastaa jo sekin, miten sain näin pitkän merkinnän kirjoitettua tästä aiheesta. Todella todella huono piirre koiranomistajassa!
  2. Väärä reagointi Lokin muutamaan rähähdykseen -> Loki on oppinut että Fionassa on jotain epäilyttävää kun omistajakin tuollalailla rähjää ja nyt siksi suhtautuu negatiivisesti Fionaan.
  3. Loki on jostain syystä alkanut omia ihmisiä ja tavaroita. On oppinut parista kerrasta, että rähähtämällä saa Fionan/Tessin kauemmas ja nyt yleistää tuota käyttäytymistä.
    1. Ehkä Loki on nyt kokenut jäävänsä liian vähälle huomiolle ja siksi yrittää omia ihmisiä? Minua kiinnostaisi kovasti saada jonkun asiantuntijan mielipide Lokin luonteesta, sillä en tällä hetkellä ole itse ihan varma siitä onko se yhä epävarma, vai kenties liian varma itsestään (omassa laumassa) nyt kun sillä on fanittaja Tessi joka sitä niin kovin mielistelee, ja Loki kokee, että sillä on jonkun sortin oikeus enempään kuin muilla. Vaikka en johtajuusjuttuja mielelläni uskoisikaan, niin voiko olla jotenkin että se nyt kokee että sen pitäisi johtaa joukkoa, enkö ole enää tarpeeksi määrätietoinen ja pidä laumaa kasassa? Yksi ehdotti, että Loki ei edes koe Tessiä oman laumansa jäseneksi, kun se ei asu meidän kanssa, jolloin syy olisi joku ihan vaan minuun/Fionaan liittyvä. Ehkä se on viimein aikuistumassa ja nämä ovat nyt merkkejä siitä, että pitäisi olla sen suhteen hieman tarkempi?
    2. Ehkä olen viime aikoina tehnyt Lokin kanssa niin paljon juttuja kahdestaan, esim. pari viikonlopun reissua ilman Fionaa ja muutenkin kaikkia harrastusjuttuja, ettei se tavallaan hyväksy Fionaa tasavertaiseksi jäseneksi laumaan?
    3. Loki on vain yksinkertaisesti liian kiinni minussa ja kokee, että en saa antaa muille huomiota. Eli epävarma itsestään yksin..? Loki esim. seuraa aina minua vessaan ja vinkuu jos jää ulkopuolelle, nukkuu ainoana sängyssä koska Fionaa en sinne halua kun se pitää nostaa sinne ja pois.
  4. Näin yhtäkkiä alkanut voi viestiä myös kivusta. Loki kuitenkin kävi ihan vähän aikaa sitten osteopaatilla eikä mitään kummempaa löytynyt eikä se muutenkaan arista mitään paikkaa. Löysin kuitenkin tänä aamuna sen otsasta ison punkin, korvan juuresta silmän puolelta. Kaksi ensimmäistä Fionalle rähähdystä sattui, kun noilla olivat kasvot ihan toisiaan kohti ja siinä nysväsivät. Aika kaukaa haettua kuitenkin, että punkki olisi tuollaista kipua, epämiellyttävää tunnetta aiheuttanut ja ensimmäisestä rähähdyksestä on kuitenkin pitempi aika mitä uskon että punkki on kiinni ollut. Toisaalta tiedän tapauksen, missä ilmeisesti punkki suussa aiheutti koiralle muutoksia käyttäytymisessä ja kyllähän Fionakin ontui viime kesänä punkin ollessa kiinni sen jalassa. Mutta toki jos tämä pahana jatkuu niin sitten pitää mennä käyttämään Loki varmuuden vuoksi eläinlääkärillä. Myös kastrointia tai testimielessä ensin hormonipiikkiä olen jo ehtinyt harkita jos tämä ei tästä mene ohi.
  5. Ihan vaan stressiä aika tapahtumarikkaasta kesästä...? Mökillä juhannuksena viikko, kaksi viikonloppureissua, treenejä (enimmäkseen agility, myös vähän toko) vaikkakin osa tosi lyhyitä n. 3 kertaa viikossa... Olisiko loma harrastuksista paikallaan?
  6. Joku huomattavasti yksinkertaisempi syy X, mutta mikä?

    B) Oli miten oli, ongelmaa olen ajatellut lähteä ratkomaan seuraavin keinoin:
    1. Älä stressaa! Rento omistaja luo rennon lauman ja hermostunut omistaja jännitettä laumaan. Ole niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. What you fear is what you create, ja silleen.
    2. Vältä konfliktitilanteet. Ei luita, liian kivoja leluja tai leikkimistä molempien kanssa yhtäaikaa, ei liikaa hemmottelua toisen ollessa läsnä. Sohvalle ei pääse kuin yksi kerrallaan ja vain luvan pyytämällä ja pois on lähdettävä kun käsky käy. Hellittelyhetkien aikana toinen pysyy kauempana.
    3. Paljon liikuntaa. Väsyneet koirat eivät sisällä jaksa skitsoilla ylimääräisiä.
    4. Perushuomioimattomuus. Tätä olen noudattanut oikeastaan aina ja nyt mietinkin, että olenko tästä ihan lähiaikoina lipsunut ikään kuin testatakseni miten Loki käyttäytyy esimerkiksi jos hellin Fionaa. Lisäyksenä, että vessaan ei tulla enää mukaan enkä muutenkaan hyväksy jaloissa kiinni kulkemista tai liikaa seuraamista.
    5. Johdonmukainen rauhallinen käyttäytyminen. Loki ei saa kyräillä. En halua, että Loki oppii häätämään muita pois haluamastaan paikasta kyräilemällä, joten jos havaitsen kyräilyä niin se on Loki jonka käytöstä yritän muuttaa topakasti mutta rauhallisesti ja määrätietoisesti käsken pois tilanteesta, jos ei muuten lopeta. Se saa itse poistua paikalta jos tilanne ei sitä (tai minua) miellytä.

    Eli ihan perusjuttuja, oikeastaan. En hyväksy vastausta "no se on koikkeri", vaan jos ihmiset saavat huomattavasti suurempiakin ja vahvaluontoisemmista koirista koostuvia laumoja toimimaan niin eiköhän nämä kaksikin saada taas tasapainoiseksi parivaljakoksi. Yritän suhtautua tähän mahdollisuutena oppia lisää koirien laumakäyttäytymisestä ja tilaisuutena oppia itsevarmemmaksi. En edes muista, milloin näillä kahdella olisi ollut jotain vastaavaa, ei varmaan koskaan. Kaikki Lokin tulon jälkeen on sujunut tosi hyvin. Jospa tuo Loki nyt tosiaan on saanut lisää varmuutta ja koittaa vähän omia resursseja heikommiltaan. Liittyyköhän jotenkin siihen seikkaan, että Loki ei koskaan leiki muiden koirien kanssa...? Mokoma tosikko. En muista milloin olisi leikkinyt viimeksi Fionan kanssa kasvettuaan, junnuna juoksuleikkejä leikkivät jonkin verran ja kyllä ne joskus ovat tainneet aikoinaan painiakin vähän. Vai vienkö nyt analyysiani ihan liian pitkälle. Mutta näillä eväillä lähden nyt katsomaan miten tilanne laukeaisi, voi hyvin olla että se helpottuu ihan sillä että pari päivää saadaan mentyä ilman ongelmia ja luotto tuohon paviaaniin palaa. Yhteiset lenkit niin jos Loki tottuisi taas Fionan läsnäoloon. Jos itse rentoutuisin niin sekin rentoutuisi.

    Ja ehkä sanomattakin selvää, että kaikki mahdolliset kommentit, neuvot ja ehdotukset tilanneanalyysistäni ja siitä miten pieleen se on mennyt, otetaan enemmän kuin ilolla vastaan.

    Tulipahan purettua vähän ajatuksia ja mielleyhtymiä ylös.

    maanantai 22. heinäkuuta 2013

    There and back again

    Viikonloppuna käväistiin jälleen Tampereella. Sitä ennen lauantaiaamuna Loki pääsi treffaamaan espanjanvesikoira Kikiä. Kiki oli oikein kiva tyttö ja sai jopa Lokin vähän juoksemaan perässään, sitä ei usein tapahdu! Loki on tottunut täpäköihin naisiin ja virtaa Kikistä ainakin tuntui riittävän, Lokille jäi lähinnä katsominen että nyt se tulee nyt se menee :). Kiitos lenkkiseurasta ja otetaan uudestaan!

    Lokin etutassut sitten aina sojottavat ulospäin..

    Lenkin jälkeen pakkausta, Fiona porukoille hoitoon ja auto jälleen kohti Tamperetta ja Tyttiä. Tällä kertaa Lokille seuraa piti Jana ja Hila tyttöset, joiden kanssa tosin ei tälläkään kertaa Janan hyvistä yrityksistä huolimatta leikki raikanut. Muuten koirat tulivat taas tuttuun tapaansa hyvin juttuun, ulkona Loki jopa meinasi lähteä juoksuleikkiin mukaan.

    Toisin kuin kuva antaisi ymmärtää, Loki matkusti ihan omassa häkissänsä automatkan.

    Tampereella nautiskeltiin kesästä ja sen mukanaan tuomista antimista, samalla kun 
    katsottiin mm-karsintoja livestreamista. Hyvän agilityjuomapelin säännöt: tuntemattomien
    koirakoiden virheille juodaan, mutta tuttujen nollille juodaan lasi tyhjäksi!

    Perinteinen urpo ja turpo kuva.


    Vissiin oli hyvä nukkumapaikka.

    Yöllistä Tamperetta

    Sunnuntaina katsottiinkin sitten lähes koko päivä mm-karsintoja ja finaalien jälkeen käytiin vielä iltamyöhäisellä treenaamassa hiukan itse. Lämppälenkillä Tytti otti hieman kuvia, tässä siis kuvat (c) Tytti Käyhkö.


    Hyvää poseerausta

    Vähemmän hyvää poseerausta

    Tarkoitus oli tehdä Agi-Petterin eräs kakkosten rata, mutta väsymys verotti vähän menoa ja päädyttiin käyttämään hyväksi olemassaolevaa ratapätkää. Rata menikin sitten kutakuinkin näin.

    Tarkoituksena oli ottaa vieraan hallin keppejä ja keinua radalla. Alku oli haastava meille, Loki olisi posottanut suoraan 4 putken väärään päähän, mutta pari toistoa, pari ohjaajalle rautalangasta vääntämistä ja hieman säätöä niin sain mukaan ohjaukseen. Puomi ei meinannut löytyä kun tyhmä ohjaaja blokkasi sen koiralta. Kepit ei ensin löytynyt, mutta yhden toiston jälkeen löytyi hyvin. Toisesta suunnasta meni kerrasta oikein, Loki selvästi jo tiesi että niin tässä on kepit.

    Keinu oli ihan jees, paitsi että ensimmäisen radalla otetun keinun se teki hirmu lujaa, ilmeisesti luuli sitä puomiksi. Sen jälkeen olikin sitten himmailevampia keinuja ja tehtiin pari päähänjuoksua. Mutta vähän himmaileviksi jäi nekin. Lisää vaan rutkasti treeniä keinusta ja puomista samalla radalla niin eiköhän se sieltä löydy. Videolla taitaa olla kaikki pätkät lopun keinuja lukuunottamatta. Kiitos taas etäkoutsille meidän agilitytaipaleen edistämisestä! :)


    Ja näin me lopuksi leikittiin!

    Loki does not carry vWD or ENM mutations

    Harmaa, sateinen ja väsynyt krapulapäivä maanantai parani reippaasti, kun postissa odotti Lokin Hollantiin lähetetyt geenitestit vWD ja ENW tautituloksista. Täällä aiempi postaukseni kyseisistä taudeista.

    Niin se vaan kävi, että Loki on sekä vWD että ENM vapaa perimältään eikä siis kanna tautigeenejä.

    Harm v.d. Schoonheden both vWD and ENM free and does not carry the mutation.


    Eipä mulla muuta kuin että kudos to that!

    perjantai 19. heinäkuuta 2013

    Surua, tulta, treeniä ja paketti

    Koiraihmisten kanssa ystävystyminen ja koirien elämän seuraaminen johtavat väkisin siihen, että myös niitä huonoja uutisia joutuu kuulemaan. Pidän siitä, että tässä blogissa muistetaan myös tuttujen pois lähteneitä koiria. Aina ne uutiset pysäyttävät, kerta kerralta vain enemmän.


    Jonain päivänä tuuli vie pilvet. Aurinko tulee esiin. Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa. 

    Nukkukaa hyvin, Vili ja Dina

    -------------

    Viime viikolla tuli aamulenkillä pieni muutos suunnitelmaan, kun haistoin metsässä savua ja näin savun nousevan vähän matkan päästä. Otin Lokin kiinni ja mentiin lähemmäs ja huomasin, että maassa oli noin viiden metrin alue, mikä savusi aika paljon ja näytti siltä että paloikin vielä. Nopeasti soitto äidille, minkä aikana näin puiden alta nousevan liekin. Sitten tuli hieman kiire ja soitin elämäni ensimmäistä kertaa hätäkeskukseen. Kerroin tilanteen ja hätäkeskus lähetti yhden paloauton paikalle, vein tässä välissä koirat sisälle ja menin opastamaan paloautoa paikalle. Oli aika jännää odotella paloauton saapumista.

    Auton saavuttua opastin palomiehet palopaikalle ja he totesivat tilanteen ja kävivät hakemassa letkut paikalle. Siinä sitten seurailin kun miehet kastelivat palopaikkaa ja sanoivat, että palo olisi hyvin voinut levitä kanervikkoon ja siten sytyttää isomman palon. Vähän olin aiemmin pohtinut oliko tuo oikeasti syy soittaa hätäkeskukseen, mutta kuulemma tein ihan oikein. Maaperä paloi vielä ja kyllä tämmöisetkin pitää käydä ihan sammuttamassa. Todennäköisesti seudun nuoret käynyt polttamassa mitä lie roskia kanisterissa ja siitä jäänyt palo kytemään ja leviämään. Lopuksi pääsin vielä todistamaan, kun yksi palomies sai letkusta kasteen päällensä, sillä alkoi nimittäin kesäloma :)

    Tämmöisenkin "palon" takia on siis ok kutsua palokunta.

    Eilen treeneissä oli kootut "meidän kämmit" -teema. Meitä oli paikalla 3 joten aikaa oli runsaasti per koirakko, mikä oli tosi kiva vielä kun sääkin oli niin viileä ja sateinen, että jaksoi treenatakin hyvin. Lokin kanssa silti tehtiin aika pieniä juttuja, joten ei liikaa tullut tehtyä. Teemana oli, jälleen kerran, ennakoivat tiukat käännökset eli agility-taina sanakirjalla: epätoivoiset räpellykset, muu sinne päin huitominen ja ohjaaminen ja kamalat kaarrokset.

    Ensin tehtiin maailman kamalin treeni, juostiin neljän hypyn suoraa siten, että ensin käännyttiin toiselta hypyltä takaisin 1 hypylle, sitten mentiin 3 hypylle asti ja taas 1 hypylle ja sitten 4 hypylle ja 1 hypylle ja sitten perään sama toiselta puolelta ohjattuna. Perhana mitä juoksemista! Voisin myös kysyä että mihin se ohjaaminen jäi matkalla? Se loppui ehkä johonkin kolmannelle hypylle. Pistin videolle tästä ensimmäisen yrityksen mikä päättyi kolmen hypyn jälkeen putkeen (...). Seuraava ja viimeinen yritys kun räpellettiin tuo läpi oli niin kamalaa katsottavaa, että en itsekään kestä katsoa sitä ilman että syntyy halu jättää koko laji sikseen. Joten sitä ei löydy videolta.

    Tuon jälkeen Tiia kommentoi, että niin teillä taitaa olla hieman ongelmia tuon rytmittämisen ja kiihdyttämisen/jarruttamisen kanssa, niin sitähän meillä riittää. Niinpä esitin tauon jälkeen toiveen, että mentäisiin ihan perusteista kääntymisen opettelua joten sitä sitten tehtiin ihan parin esteen pätkissä. Ennakoivilla valsseilla ja sitten ihan kropalla kääntämällä. Tauon jälkeen tehtiin tätä samaa kolmella esteellä ja ihan lopuksi pieni ralli että saatiin vauhdikas loppu. Loppurallin loppusuoralla oli kyllä helppo taas todeta, että pallon kaivaminen taskusta samalla kun huutaa "eteen" ei ole maailman fiksuin idea. Myöskään hidastaminen ja löntystäminen loppusuoralla ei ole hyvä idea, ihan vain tiedoksi. Tai että onhan se tosi loogista ensin opettaa koira seuraamaan mukana kun kiihdytät/jarrutat ja sen jälkeen käskeä sitä menemään suoraan eteen kun itse hidastat ja löntystät. Oi tätä johdonmukaisuutta.

    Kääntymistreeni meni niin ja näin, miten voikaan olla niin saamarin vaikea ajoittaa oikein? Niin ja merkata oikein, miksi minun tekemänäni tuo ohjaus näyttää noin saakelin typerältä? Mikä osa kropastani tekee ihan väärin, kun tuo ei näytä yhtään siltä miltä pitäisi? Sanoinko jo, että näytän muuten pirun typerältä tuossa videolla? Why oh why? Ehkä yksi tai kaksi toistoa saatiin menemään niin, että oli ihan ilo huomata kun Loki kasasi itsensä hyppyyn ihan erilailla kuin peruskaahottamisella. Ihan jäin monttu auki katsomaan, että ai noin sen pitäisi tämä mennä! Siinä oli samaa hyppyyn kasaamista kuin ihmisnuolitreenissä. Vautsi! Loki ainakin oppii jotain, itsestä en menisi niin takuuseen.

    Tässäpä videota, kiitos Ella kuvaamisesta taas. Alussa tosiaan tuo kaamea edestakas räpellys ja muu kääntymistreeniä. Ei ehkä niitä ihan parhaita flow-treenejä tämä, vaatii ihan järkyttävän määrän treeniä saada nuo valssit sujuviksi. Ehkä parin vuoden päästä..?


    PS. They ave arrived!!! 10 kappaletta jenkkilästä tilattuja kaiken pelastavia, koiran kolmosiin nostavia treeniavusteita. Ensi viikon alussa pääsee omani testiin, en malta odottaa!

    keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

    Sinisiä, punasia nauhannippuja kannan kädessäni

    Loki PUN
    17.7.2013 Match Show Helsinki

    Eilen oltiin Suomen Ranskanbulldogit ry:n järjestämässä mätsärissä vanhalla tutulla paikalla Koneen kentällä. Mukana olivat päivää viettämässä Salla ja Tessi ja Anna ja Luna. Ja voin muuten sanoa, että oli viimeinen mätsäri kyllä nyt vähään aikaan. Niin hermoja raastavaksi kävi odottelu ja päivä venyi puoli kuudesta iltakymmeneen ennenkuin olin kotona, tuskin vähään aikaan jaksaa enää noissa käydä kohta kun ei ole enää virallisia näyttelyitä mihin treenata.

    Isoilla aikuisilla oli tuomarina Ate Kolulahti, kennel Dagdahoff’s (kasvattaa Hovawartteja) ja mehän mentiin sitten Lokin kanssa ensimmäistä kertaa isoihin aikuisiin miestuomarin perässä. Lisäksi Loki on niin kotonaan pöydällä, että otettiin mieluummin maassatutkimistreeniä. Meidän parina oli joku kultainen noutaja (tai kultainennoutaja...), joka vetäisi maahan köllimään maha pystyssä tuomarin tullessa tutkimaan. Loki esiintyi oikein kivasti, antoi tutkia hyvin vaikkakin hieman väisti kropallaan tuomarin suunnasta. Ravaaminen meni kyllä aika pipariksi kun nenä oli KOKO AJAN maassa. Kuitenkin meille tuli punainen, parille tuomari vain totesi että "nyt ei valitettavasti kellahtaminenkaan auttanut" :).

    Sieltä se tullee... Samanlainen paita oli muuten kun meidän iskän keikkapaita :D
    Haampaaaaat
    Paaaaalliiiiit

    Isoja aikuisia oli joku 50 kappaletta, mutta tuomari oli kivan ripeä, vaikka silti katsoi ihan kivasti hampaat ja muutenkin tutki. Oikein miellyttävä ja hyvä mätsärituomari minusta. Lippa tosin olisi voinut olla toisinpäin tai vaihtoehtoisesti aurinkolasit/isompi hattu/sadeviitta/20kg enemmän mahaa tms. tuomassa lisätreeniä :)

    Värikehät alkoivat aika pian ja sinne mentiin sitten afgaanien, aussien ja muiden jättiläisten sekaan pienen Loksuttimen kanssa. Tuomari juoksutti tosi paljon, välillä seisotti ja välillä tiputti väkeä pois ja juoksutti sitten vähän lisää. Meidän edessä oli joku kultsu joka hidasti meidän vauhtia, mikä oli aika outoa vaikka sillä on kokoa niin paljon enemmän. Ehkä Lokin liikkeet on vaan niin lennokkaat :). Nenä ei mennyt enää yhtä paljon maahan kuin aiemmin. Meidät tiputettiin viimeisenä pois jatkoon pääsevistä, varmaan tosin siksi että juostiin niin lujaa että tuomari joutui lopultakin juoksemaan meidät kiinni sanoakseen että "kiitos" :D. Sijoittuneisiin palkittiin kaksi aussieta, sileäkarvainen noutaja ja joku vesikoira. Kaikki pönöttivät paikoillaan kuin patsaat ja ravasivat (ei-metsästyskoiramaisesti) nenä hienosti ilmassa :P

    Tassut suurinpiirtein ojennuksessa, häntä valmiina heilumaan tuomarille!
    Sieltä se tullee, vispaa vispaa...
    Ei auttanut iloinen esiintyminen tällä kertaa!

    Olin niin iloinen, että saatiin tosi hyvää kopelointi- ja ennenkaikkea miljoona kierrosta juoksutreeniä, että olin ihan aidosti tyytyväinen Lokin menoon ja palkkasin sen oikein runsaasti kehästä poistuessamme. Tosi kivasti mennyt mätsäri meidän osaltamme, vaikkei menestystä tullutkaan.

    Samaa ei ehkä voi sanoa pienten pentujen osalta. Pienet pennut tuomaroi Merja Mäntylä-Marjanen, kennel Valse Triste (ranskiskasvattaja), joka oli hitain mätsärituomari jonka olen koskaan nähnyt. Kiitin onneani ettei hän ollut meillä tuomaroimassa, nimittäin ei käsitellyt myöskään koiria kovin kivasti. Erityisesti pöydällä hän seisotti ja tutki PITKÄÄN, valehtelematta yhden koiran kohdalla meni varmaan melkein 10 minuuttia! Monta pientä pentua kävi pöydällä ihan kivasti tutkittavana, mutta se ei riittänyt vaan tuomari otti koiria kunnolla päästä kiinni tutkiakseen hampaat, nosteli niitä, tutki jokaisen tassun erikseen ja alkoi käytännössä esittää koiria siinä pöydällä. Ei ollut yksi eikä kaksi pentua joilla ei kärsivällisyys riittänyt vaan alkoi rimpuilu jolloin tuomari otti kovempaa kiinni ja jatkoi vain. Tietenkään ei pidä lopettaa rimpuiluun, mutta minusta olisi hyvin riittänyt yksi kivasti mennyt tutkiminen, pitääkö sitä räplätä nuoria pentuja minuuttikaupalla. Ei tuomari niin erityisen kovakourainen ollut, mutta ihan liian pitkään tutki vain.

    Tytöt odottaa... ja odottaa... ja odottaa....

    Tessi oli numerolla 25 ja me oltiin Lokin kanssa omassa kehässämme 28 (50 osallistujasta), joten jotain kertoo ihan se, että siinä vaiheessa kun Tessin vuoro tuli niin me olimme Lokin kanssa jo aikuisten punaisten värikehässä. Tessi esiintyi taas oikein nätisti, parina oli ehkä joku 5kk ikäinen merlesheltti, joka oli selvästi treenannut seisomista 2vk ikäisestä asti, niin upeasti pönötti paikoillaan paremmin kuin suurin osa aikuisista. Tessille tällä kertaa sininen.


    Pieniä pentuja oli myös jotain 50 kappaletta, joten odotettiin tässä välissä varmaan puolitoista tuntia värikehien alkamista. Kyllä meinasi hermo mennä odotteluun. Värikehien vihdoin alkaessa oltiin tyytyväisiä Tessin siniseen, ei tarvinnut jäädä odottelemaan punaisia. Tessi pönötti paikoillaan tosi hyvin, häntä oli alhaalla ja ravaaminen siinä tungoksessa sujui myös ihan kivasti. Tällä kertaa tuli kuitenkin vain lämmintä kättä. Tuntui, että tällä tuomarilla oli jotkut aika epäloogiset perusteet sijoittuneiden valinnassa, aina ihmettelen jos sijoittuneisiin valitaan niitä koiria, joilla ei ole esiintymisestä tietoakaan. Fiona voisi pärjätäkin tällaisilla tuomareilla, kun on niin söpö ;)

    Nätti Tepsukka 11kk
    Lunakin esiintyi kuin vanha tekijä

    Päivästä tuli pitkä ja saa kyllä riittää meidän mätsäritreeniksi tämä. Loki käyttäytyi muuten ihan mallikelpoisesti, mutta lopussa alkoi olemaan aika räjähdysherkkä. Otinkin sen sitten hengaamaan kehän laidalle odotteluaikana, että oppisi olemaan reagoimatta muihin koiriin. Sillä kun on ärsyttävä tapa lähteä mukaan haukkumaan vaikka joku haukkuisi vähän kauempana. Siinä sitten "anna olla" käskystä syöttelin nakkia siitä ettei se reagoinut muihin mitenkään.

    Yksi kehäkierros vielä tehtävänä Helsingin kv näyttelyssä 28.7, sen jälkeen meidän kehäilyt on Suomen maassa aika pitkälti tehty. Koikkereita on tosiaan tuolla 3, ja Loki on näistä viimeinen. Onneksi ei olla enää cacib-jahdissa :D