torstai 2. tammikuuta 2014

2014

Toiveita tulevalle vuodelle.


Fiona: Pyhä kolminaisuus


1) Terveys, ei muita eläinlääkärivisiittejä kuin "pakolliset".

2) Onnellisuus, sohvanvaltaajan rento elämä leikkineen päivineen. Rento arkielämä. Oma laatuaika ja huomiointi.

3) Sisäsiisteys, säilyttää nykyinen sisäsiisteys.


Loki: Rennompi arki


1) Rento arkielämä. Tärkein toive on saada Lokista hieman huolettomampi ja vähentää sen aikuistumisen jälkeen ilmennyttä "reaktiivisuutta". Jotenkin taas tuntuu että se syyttävä sormi osoittaisi tänne hihnan toiseen päähän. Reagointikynnyksen nostaminen. Saada sietämään kanssaeläjiä paremmin. Itseluottamuksen kasvattaminen. Stressitason pitäminen alhaisena. Rutiinit.

2) Terveys.

3) Agilityn kisauran aloittaminen. Aloittaa kisaaminen agilityssä, tulostavoitteita en pistä. Hauskan pitäminen.

4) Arkitottelevaisuuden parantaminen, tokoliikkeitä siinä sivussa. Aina voi olla parempi arkitottelevaisuus. Varma luoksetulo, muiden koirien täysi ignooraus.

5) Mejän jatkaminen. Itseluottamuksen ja luontaisten vaistojen kannalta mejä on mitä parhain laji. Keväällä voisikin jatkaa taas mejäharrastusta, vaikka toisaalta miksipä ei vaikka samantien, kun kerran ei lunta ole maassa kuitenkaan. Mejäillään omaksi huviksi ilman kisatoiveita, vaikka toki edistyminen on aina miellyttävää.

6) MH-luonnekuvaus. Olen soutanut ja huovannut sen kanssa viedäkö kuvaukseen vai ei. Suurin syy viemättä jättämiseen on ollut raha, toinen se että onko se Lokille liian rankka. Rahaongelma helpottuu mikäli yhdistys alkaa tukea kuvaukseen osallistumista. Rankkuudesta taas; ehkä hyöty siitä että saisi objektiivisemman kuvauksen Lokin luonteesta on suurempi kuin se paha jos kuvaus on Lokille rankka.


Taina


1) Rennompi suhtautuminen kaikkeen. Stressaamisen vähentäminen. Ainainen tavoite, mutta epäilen sen toteutumista.

2) Elämänalueiden priorisointi. Koirat ei ole koko elämä vaan sen osa. Pelkillä koirilla tulee hulluksi.

3) Suhde Lokiin. Lokin hyväksyminen sellaisena kuin se on, muihin vertaamisen lopettaminen. Lakata yrittämästä muuttaa sitä erilaiseksi. Lakata yrittämästä saada siitä täydellistä, tunnustaa sen viat. Olla sille vakaa tuki ja kallio, alituinen neuvonantaja. Lakata inhimillistämästä.

4) Opiskella koirista, niiden käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. Ihan noviisilta tässä tuntuu vieläkin.

5 kommenttia:

  1. Mä olen miettinyt myös tuota luonnetestausten rankkuutta herkälle koiralle. Jedin vien ensi kesänä luonnetestiin, koska tiedän, että se on tollainen lehmänhermoinen otus, jota lähinnä kiinnostaa kaikki kummallinen. Raxun haluaisin viedä myös, koska haluaisin jotain konkreettista tietoa sen luonteesta näiden omie mutu-tuntumien lisäksi. Olen pitkään pohdiskellut, että vienkö sen vai enkö. Pikkuhiljaa olen alkanut kallistumaan viemisen puolelle, koska testin saa kuitenkin keskeyttää, mikäli se tuntuu olevan koiralle liikaa. Hyvällä tuurilla sieltä tulee sitten järkevä kooste koiran luonteesta ja se auttaa itseä jatkamaan paremmin koiran kanssa touhuamista. Näin ainakin toivon :)

    VastaaPoista
  2. MH ei ole niin rankaa kuin luonnetesti, koska siinä koiralla on tilaa reagoida eikä siinä aiheuteta "todellista" uhkaa (esim. hyhökkäykset koiraa kohti). Lisäksi saat luopua ampumisesta (mikä on varmaan ihan kannattavaa). Suosittelen MH:ta mutta kannattaa käydä jossain ensin katsomassa mitä siinä tehdään :)
    Mun on pitänyt pitemmän aikaa tehdä vertaileva kirjoitus MH vs LT mutta en ole saanut aikaseks :P

    VastaaPoista
  3. Mie suosittelen myös MH:ta! Mun herkkä, pehmeä lappalainen selvisi MH:sta tosi hyvin, sen suuremmin paineistumatta, vaikka luonnetestiin en sitä missään nimessä veisi. Tosin Hupsikselle suurempi ongelma onkin vieraat ihmiset ja niistä tuleva paine, kuin itse vieraat tilanteet jne. Saara sanoikin hyvin, en voi kuin komppailla! :)

    VastaaPoista
  4. Jannika, noin mäkin ajattelisin että kun voi aina keskeyttää jos siltä tuntuu. Ja juuri tuo luonneanalyysi olisi tosi kiinnostava kuulla joten ehkä siitä saa kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.

    Saara, noni pistäs kirjottaen ku kerran lupasit :D. Lokille kyllä joo luopuisin ampumisesta, saa samalla vähän helpotettua kuvausta ettei tule siitä sitten vielä ylimääräistä stressiä. Olisi aika mielenkiintoista tietää jos oltaisiin jatkettu ampumarata lenkkejä että miten Loki tällä hetkellä reagoisi paukkuihin. Ampumiseen en oikeastaan edes tiedä miten reagoisi, mutten halua testata tuolla tilanteessa kun tietää kuitenkin että uusi vuosi ja ukkonen ottaa koville.

    Anna, onpa kiva kuulla! Kuulostaa siltä että Lokikin voisi siis selvitä hengissä :D. Lokille ei vieraat ihmiset ole tähän asti ollut ongelma, enemmän nuo yllättävät tilanteet. Sen verran kiinnostaa kuitenkin että eiköhän rohkea rokan syö!

    VastaaPoista
  5. Tosi ihana blogi sulla.
    Voisitko käydä kurkkaamassa blogini se kaipaa lukijoita.
    http://shetlanninlammaskoirasanni.blogspot.fi/
    Kiitos jos viitsit käydä edes katsomassa.

    VastaaPoista