keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Lääkäritunnelmia

Hampaiden poisto meni oikein hyvin. Ensin puhuttiin muita asioita. Patti huulessa on kuulemma syylän tapainen patti mitkä on pennuilla yleisiä. Reverse sneezing kohtauksiin saatiin stronghold nenäpunkkilääke, mikä annetaan viikon kahden kuluttua.

Sitten ell tökkäsi piikillä nukutusainetta pikku Fionaan ja istuttiin odottamaan aineen vaikutusta. Fiona oli sylissäni ja kymmenessä sekunnissa meni aivan lötköksi. Siinä se nukkui jonkun aikaa kunnes ell tuli hakemaan sen ja käski meidän tulla takaisin tunnin päästä. Tässä välissä käytiin kotipizzassa ja kahvilla.

Takaisin kun mentiin niin odoteltiin ensin odotustilassa. Eläinlääkärit poistivat vain yläkulmahampaat, koska heidän mielestään oli tarpeetonta poistaa alahampaita, kun sinne ei ole vielä alkanut kasvaa yhtään uusia. Kurkattiin eläinten häkkien huoneeseen ja siellä se Fiona kurkki ylähäkistä parta veressä ja side etujalassa. Näytti selvästi tokkuraiselta, mutta kun kurkattiin huoneeseen niin se tunnistettuaan meidät nousi häkin seinää vasten ja olisi kovin yrittänyt päästä luokse. Voi pikkukultaa. Ell avasi häkin oven ja antoi Fionan taas syliini. Kovin oli väsynyt pikkuinen. Sitten lähdettiin kotia kohti (maksettuamme 127 euron laskun, jee).

Kotona Fiona oli pari tuntia surkeana, vikisi eikä pystynyt keskittymään nukkumiseen.


Lopulta se nukahti ja nukkui semmoisen pari tuntia. Unilta herättyään Fiona olikin taas suunnilleen oma itsensä, jos ei enemmänkin. Riehui aivan hulluna ja juoksi kämppää edestakaisin. Yritä siinä sitten sanoa, että koitapas ottaa vähän rauhallisemmin kun pariin päivään et saanut paljon riehua :)

Nyt vaan kovasti heiluttelemaan alakulmureita heti kun uusia pilkottaa. Jospa ei tarvitsisi lähteä sitten niitäkin poistamaan. Niin ja huomattiin eilen että olivat eläinlääkärissä leikanneet myös Fionan kynnet. Olikin kunnon täysihoitola mihin pääsi :). Valitettavasti korvakarvoja ei oltu sentään nypitty..

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Hei hei maitohampaat

Tänään Fionalta poistetaan toivottavasti kaikki neljä maitokulmahammasta. Vähän jännittää miten se sujuu. Toimenpiteen aikana käydään varmaan Tommin kanssa syömässä jossain lähistöllä, että aika kuluu vähän nopeammin. Loppupäivä meneekin sitten varmaan valvoessa tokkuraista pikkukoiraa.

Positiivisia uutisiakin tuli tänään. Tilaamani uusi kannettava tietokone odottaa noutamista Pirkkalan verkkokauppa.comissa. Saa nähdä ehdinkö missään välissä hakemaan sitä.

Ihana kesäisiä päiviä on ollut viime aikoina! Pitää mielen virkeämpänä :). Fionakin viihtyy pihalla eikä sisälle tulisi millään.

maanantai 23. maaliskuuta 2009

Ihanat kurakelit

Käytiin eilen ihastelemassa kaunista kevät(?) päivää lähimetsässä. Ostettiin fleksi (oumaigaad) ihan sitä varten, että Fiona pääsee välillä metsään "vapaana" juoksentelemaan. Ja kyllähän se juoksikin ja nautti auringonpaisteesta ja metsän hajuista.

Oli siinä tietysti huonotkin puolensa. Tassut ja maha oli semmoisessa kurassa ja hiekassa että ei pesussakaan lähtenyt. Vasta turkin kuivuttua varisi sitten sohvalle ja sängylle.. Vielä pieni kuvasarja Fionan kevätpäivästä.


Tämä kuva on jälkeen pesun..


Sitten mentiinkin parvekkeelle tutkailemaan.


sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Jaa minä vai?

Pakko mainita, että Fionalla on viime päivinä ollut runsaasti ilmavaivoja. Ostettiin pussi Royal Caninin Mini Junior Sensitiveä kokeillaksemme maistuisiko se paremmin. Maussa ei toistaiseksi ole huomattu eroa, mutta tosiaan hajun määrässä kylläkin. Kokeillaan nyt tuo pussi loppuun jospa ilmat johtuisivat vaan ruoan vaihdoksesta ja sitten kun maha tuohon tottuisi niin maistuisi paremmin.


"En se minä ollut.."

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Eläinlääkäriasiaa..

Ensi viikon alkeiskurssin tunnille pääsymme on hieman epävarmaa, koska varattiin tiistaiksi aika kulmahampaiden poistoon. Luulin tarkkailleeni hampaita hyvin, mutta eilen tajusin että ohoh, siellähän on jo 1/3 yläkulmahammasta näkyvissä! Tuli pienenä yllätyksenä, kun en ole huomannut että etuhampaat olisivat vaihtuneet missään vaiheessa. Tänään on toinenkin yläkulmuri puhjennut. Alhaalla ei ole vielä kuin kummut, vaikkakin ne varmaan viikonlopun aikana puhkeavat. Juttelin sitten kasvattajan kanssa, joka oli varannut Fionan siskolle ajan maanantaiksi ja oli sitä mieltä että meidän kannattaisi varata myös. Samassa tahdissa siis tytöt näyttävät kulkevan. Nyt vaan viikonlopun aikana ahkerasti vetoleikkejä ja luita ja muuta purtavaa niin saataisiin kulmureita vähän liikkumaan.

Ajoitus on ihan hyvä, koska meillä on muutakin eläinlääkäriltä kysyttävää. Fiona on todennäköisesti raapaissut alahuulensa johonkin, koska siinä on nyt vajaan viikon ollut pieni punainen patti. Näyttää joltain hyttysenpuremalta tai vastaavalta. Tämän takia tuskin oltaisiin lääkärille lähdetty mutta voidaan samalla kysyä.

Fionalla on myös ollut mahan kanssa hieman ongelmia viime aikoina. Eilen ja toissapäivänä se oli varmaankin stressaantunut, koska meillä oli yövieras. Ruokahalu oli eilen poissa ja illalla se oksensi omituisen pienen mustan möntin mahastaan. Näytti aivan mustalta pehmeältä kankaalta, mutta on tietysti voinut olla joku ötökkä tai muuta mukavaa mitä on sattunut pihalta suuhun.

Ruokaa Fiona söi illalla jonkun verran, mutta silti aamulla seitsemän aikaan saimme tutustua erääseen ihanaan koiranelämään liittyvään ilmiöön nimeltä tyhjän mahan oksennus (Google on kaveri). Heräsin siihen kun Fiona oksensi noin 4x4cm kokoisen vaalean vaahtokasan lattialle. Löysin vierestä kaksi kuivunutta vastaavaa läikkää. Kyseessä olevan vaahto-oksennuksen aiheuttaa koiran liian tyhjä maha, mikä saa koiran oksentamaan sappinesteitänsä. Annoin Fionalle pikkuisen hylaraejuustoa ja sen jälkeen loppuyö saatiin nukkua rauhassa.

Ja jotta elämä koiran kanssa ei olisi liian helppoa, on meillä ollut muitakin Fionan terveyteen liittyviä asioita mietittävänä. Viimeisen kuukauden aikana Fionalla on ollut muutama omituinen kohtaus, noin 20-30 sekuntia kestävä, jonka aikana kuulostaa kuin koira ei saisi henkeä lainkaan. Se haukkoo ilmaa, köhii, aivan kuin sillä olisi roska kurkussa tai se yrittäisi saada ilmaa. Muutama kohtaus tuli joku aika sitten, joiden arveltiin johtuvan pelkästään roskasta kurkussa tai mahataudista. Nämä kohtaukset menivät pois kun annoimme vatsalääkettä. Toissapäivänä tällainen kohtaus tuli jälleen, ja juuri äsken tätä kirjoittaessani sai koira taas tuollaisen kohtauksen. Googlella selvisi, että ilmiön nimi saattaa olla reverse sneezing. Täällä koirat.comin keskustelu aiheesta. Youtube paljasti kohtaukset hyvin samanlaisiksi kuin meillä tapahtuvat, katso esimerkiksi täältä tai täältä. Ilmiöstä löytyy yllättävän vähän tietoa netistä, mutta keskustelujen perusteella monella koiralla on elämänsä aikana näitä kohtauksia. Kohtaukset ovat vaarattomia (Fionakin usein haluaisi leikkiä kohtauksen aikana) ja menevät usein ohi kun koira saadaan hengittämään suun kautta tai nielaisemaan, sulkemalla koiran sieraimet tai sivelemällä kaulasta. Tätä pitää kyllä silti kysyä lääkäriltä, koska hengitysvaikeuksia ja vastaavantyyppisiä kohtauksia voivat aiheuttaa myös erilaiset tulehdukset, allergiat, sydänsairaudet tai ehkä kaikista todennäköisin vaihtoehto nenäpunkki.

Toivottavasti tiistain jälkeen ollaan viisaampia.

Ensimmäinen koulupäivä

Keskiviikon ensimmäisellä alkeiskurssin tunnilla Fiona suorastaan häikäisi! Olin kyllä niiin ylpeä tuosta sintistä :). Paikalla taisi olla kolme tai neljä muuta pentua ja loput olivat vanhempia. Yhden jackrussellin kanssa Fiona olisi kovasti halunnut päästä painimaan enemmän, mutta hihnassa ei niin vain peuhata.

Tunnilla käsiteltiin muun muassa ohitusta, häiriöitä sekä koiran vapauttamista käskystä. Ollaan harjoiteltu Fionan kanssa "viereen" -käskyä, milloin Fionan tulee seurata nätisti vasemmalla puolella. Tämä ei ole mitään tokotyyppistä seuraamista, vaan lähinnä juuri ohitustilanteissa tai ihmismassassa käytettävää kun haluaa vain, että koira pysyy lähellä. Ohittamisen Fiona hoiti erittäin hienosti harjoittelumme ansiosta! Voisin jopa uskaltaa sanoa, että parhaiten ;). Ainoastaan lopussa kurssikaveri rupesi haukkumaan niin kovasti, että Fiona kummasteli eikä hetkeen suostunut liikkumaan.

Seistiin suurin osa tunnista rivissä muiden kurssilaisten kanssa. Yhdessä vaiheessa Fiona istui niin nätisti vieressäni ja tapitti silmiin, että viereinen ihmisen sanoi koiralleen "ottaisit nyt vähän tuosta mallia". Mulla onkin kaikista paras koira! Huomasin myös, että olen palkinnut Fionan istumisesta hieman väärin. En ole edes huomannut, että annan namin sen verran väärään kohtaan, että Fiona nostaa pepun maasta saadakseen namin. Hyvä että selvisi tässä vaiheessa niin voi kiinnittää tuohon enemmän huomiota.

Loppuvaiheessa Fionaa taisi vähän ruveta väsyttämään kun alkoi mieletön peuhaaminen. Se alkoi riuhtoa hihnassa kun olisi pitänyt koko ajan päästä jonkun luo. Mutta annettaakoon anteeksi kun alku meni niin hienosti :)

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Oppivelvollisuus alkaa

Fionalla alkaa koulu keskiviikkona, kun meidän ryhmä Koirakoulu Pikkuhukan perustottelevaisuuden alkeiskurssista alkaa. Kurssi kestää 8 viikkoa eli 8 kertaa ja maksaa 75 euroa. Kiva päästä "oikeastikin" opettelemaan ohjatusti ensimmäistä kertaa. Vähän kyllä hermostuttaa pärjätäänkö me tai osataanko me Fionan kanssa mitään, sinne kun kuitenkin varmaan tulee aikuisiakin koiria. Tähän mennessä ollaan treenattu vaan kotona ja leikkimäänkin Fiona on päässyt suurimmaksi osaksi vain pentujen kanssa. Noh, on meillä ikää jo viikkoa vajaa 5kk ja onhan siellä todennäköisesti suurin osa pentuja. Olisi kiva jos sattuisi joku vauvaryhmästä tai pentupaineista tuttu koirakkokin samaa ryhmään.

Lisäksi hieman mietityttää lämpötila, Fiona kun ei yhtään tykkää pitää takkiansa (mikä on muutenkin niin epäsopiva että epäilen sen myöskään lämmittävän yhtään). Onneksi on jo melkein kevät ja sää varmasti lämpenee viikko viikolta.

Kävin viikonloppuna elämäni ensimmäisessä näyttelyssä eli Tampereen kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Oli kyllä kivaa! Fionan kasvattajan koira sai CACIBin ja oli VSP, onnea! Lauantai menikin havannalaisten kehää seuratessa ja sunnuntaina kiertelin yleisesti, vaikkakin jumituin kooikerhondje kehää seuraamaan suureksi osaksi päivää. Ihania koiria nekin.

Näyttelyssä ostin Fionalle näyttelytaluttimen ja kotona touhusta inspiroituneena harjoittelin koiran kanssa hetken uudessa taluttimessa ravaamista. Kovasti vielä pelotti pään läpi laitettava panta. Harjoiteltiin myös näyttelyseisomista, missä päästiin askel eteenpäin. Nyt Fiona seisoo jo hetken ennen kuin saa namin. Tähän asti se on vain hamunnut namit ja jos yrittää viedä niitä kauemmas niin koira seuraa perässä. Nyt sanoin tutulla tavalla "seiso" ja koiran tultua eteeni seisomaan otin takapäästä kiinni niin että koira seisoi ryhdikkäästi. Ennen kun Fiona ehti hamuta namia sanoin odota pitäen samalla etusormea pystyssä muun käden ollessa nyrkissä kuonon edessä. Siinä se sitten hetken tapitti hämillään välillä minua ja välillä nyrkkiä kunnes palkitsin. Hienosti meni! Näitä harjoituksia tehtiin varmaan viitisen kappaletta, jokaisen jälkeen hetken leikkien. Tuota "odota" -käskyä tulen varmaan käyttämään avuksi monissa paikallaan olemisen harjoitteluissa. Vaikka periaatteessa käsky ei ole ehdoton, eli koiran asennolla ei ole väliä kunhan se odottaa, niin silti se aina vihjaa Fionalle että nyt pitää olla hetki hiljaa kunnes jotain tapahtuu. Yritän seisomisessa yhdistää etusormen pystyssä pitämistä odota sanaan, jotta jatkossa se pelkästään toimisi käskynä että pitää seistä paikallaan.

Kyllä mekin vielä tullaan joku päivä pyörimään kehässä, oishan se pirun hienoa saada joskus koirasta MVA ;)

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Kukas se siellä?

Pistin olohuoneeseen peilin, jotta pystyisin sohvalta vakoilemaan milloin Fiona syö eteisen mattoa käytävän toisessa päässä. Laiskako? Ehkä, mutta tässä tarkoituksessa peili toimi oikein mainiosti. Kävi kuitenkin ilmi, että sillä oli myös lieviä sivuvaikutuksia. Huomatkaa hieno kieppi 1:50 kohdalla!

http://www.youtube.com/v/eBuvbqxCB78&hl=en&fs=1

Tätä jatkui lähes taukoamatta muutama tunti, välissä käytiin nukkumassa ja syömässä mutta sen jälkeen aina sama homma jatkui. Eipä siinä auttanut sitten kun viedä peili takaisin vaatekomeroon..

Mainittakoon myös, että edellisen kirjoituksen jälkeen Fiona on nukkunut sylissäni kerran, öisin tunkenut sänkyyn nukkumaan ja sen lisäksi useita kertoja pyrkinyt syliin muuten vain lepäilemään. Nytkin se puhdistelee itseään sylissä samalla kun kirjoittelen. Ota tuosta nyt sitten selvää :)

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Heijaa

Nyt ehtii päivitellä vähän paremmin. Valmistautukaa siis romaaniin. Tänään olisi aika kolmannelle eli viimeiselle rokotukselle eli rabiekselle. Ikää on siis tänään tasan 19 viikkoa.

Näin ylpeältä Fiona muuten näytti kun pistettiin ponnari päähän ensimmäistä kertaa. Pysyi ehkä kaksi minuuttia :). Eipä tuolla kyllä vielä ole semmoista pehkoa, että siitä olisi juurikaan hyötyä.

Viime viikolla alkoivat matot haista niin pahalle (=pissalle) että päätettiin viedä ne pesulaan ja pistää toiset matot tilalle. Ratkaisu oli yllättävän hyvä, Fiona ei ole sen jälkeen juuri ollenkaan pissaillut matoille vaan osaa hyvin käydä eteisessä olevilla sanomalehdillä. Pissoja tulee siis sisään vieläkin päivittäin, n. 2-3 kertaa. Mutta näistä sentään varmaan 90% osuu paperille. Kakkoja tulee sisään lähinnä öisin ja jos päivällä ei huomaa, että Fiona pyytää pihalle.

Tänään tosin otin paremman eteisen maton jälleen pois lattialta, koska riiviö oli löytänyt kivan leikin maton purkamisesta.. Eipä se mikään erityinen matto ole, mutta ainoa järkevä mikä meillä on tuohon eteisen käytävälle.

Viime viikkoina ollaan käyty Raholan eläinlääkäriasemalla pentupiirissä lauantaisin sekä Barffi netin pentupainissa Lielahdessa tiistaisin. Pakko sanoa, että näistä on kyllä ollut paljon hyötyä sosialistamisen kannalta! Lauantain ryhmässä oli viime viikolla viimeinen kerta, mutta pentupaineissa saa käydä 6kk ikään asti.

Allaolevassa videossa on hauska pätkä, missä Fiona (tottuneesti) ärsyttää kahta pentua ja (jälleen tottuneesti) jää alakynteen toisten liittoutuessa sitä vastaan. Viime viikolla pentupaineissa Fiona pääsi pitemmän aikaa painimaan toisen näistä ranskanbulldogeista kanssa ja pääsi jopa muutaman kerran niskan päälle! Tekee hyvää tuolle välillä voittaakin. Lähinnä sen leikit ovat niitä, että ensin ärsytetään isompia ja sitten inistään kun toinen tulee leikkimään ja voittaa. Vierailevina tähtinä muistaakseni ainakin Aino ja Pedro :)

http://www.youtube.com/v/8NaXt57dj5Q&hl=en&fs=1

Pakko muuten mainita, että Fionan koira-arkuudesta ei ole oikeastaan enää juurikaan merkkejä. Tietysti isot koirat pelottavat, mutta samankokoisten kanssa tutustuminen yleensä luonnistuu hienosti. Varsinkin samassa rapussa asuvaa aikuista ruttunaamaa on aina pakko mennä hakemaan leikkiin ja nuolemaan naamasta kun vastaan tulevat käytävällä. Harmi vaan, että toista ei voisi vähempää kiinnostaa :P. Hyvän näköistä, kun Fiona aina menee maahan ja pomppii innoissaan toisen naaman edessä ja toinen vain tuijottaa että mitäköhän tuokin tuossa tekee. Pentupaineissakin muuten meidän pentu meni aina ensimmäisenä haistelemaan uutta tulokasta :). Hyvä tyttö!

Fiona syö vieläkin melko huonosti, tavallisesti yksi ateria päivässä jää kokonaan koskematta ja kahdesta muusta syö ehkä noin puolet. Mutta nirsoilkoon minkä haluaa, niin kauan kun nälkäänsä syö edes kerran päivässä ja jaksaa touhuta niin saa pärjätä nappuloilla.

Olen myös vihdoin usean eri merkin ja namien jälkeen löytänyt sopivat koulutusnamit. Kuten allaolevasta kuvasta näkee, pusseja on vaikka minkälaista.

Parhaiksi varsinaiseen kotikoulutukseen on todettu Natural Menu koiranruoka sekä Frolicin koiranruoka (oikealla ylhäällä vihreä ja punainen pussi), molemmat pieniksi paloiksi pilkottuina. Ovat sen verran pehmeitä, että on helppo pilkkoa ja koiralle maistuu. Froliceilla on tosin hieman kyseenalainen maine siinä onko se terveellistä koiralle vai ei, joten pyrin välttämään kovin monen nappulan antamista päivässä. Vielä ainakaan ei ole kakka värjäytynyt punaiseksi. Natural Menun sen sijaan pitäisi olla hyvinkin terveellistä. Harmi vaan, että sitä saa Tampereelta tietääkseni vain yhdestä eläinkaupasta.

Lisäksi löytyy sataa ja yhtä sorttia puruluuta, purutikkua ja vastaavaa. Näitä meillä kalutaan yleensä hetki ja sitten jätetään lattialle lojumaan. Sian korvan suikaleet ja rouheluut ovat oikeastaan ainoat mitkä menevät kokonaan. Sitten kaapista löytyy tietysti muutamaa erilaista isompaa palkitsemisherkkua, mm. koirankeksit ja suklaa/maitonapit. Näitä Fiona saa aina hoitotoimenpiteiden jälkeen. Noudatin kasvattajan esimerkkiä ja aloin joku aika sitten antamaan sille aina "palkkion" kynsien leikkaamisen, silmien puhdistamisen jne jälkeen. Nykyään kyseisten toimenpiteiden jälkeen Fiona jää tapittamaan minua selvästi innoissaan ja sitten kun kuulee että saa palkkion niin juoksee sataatuhatta odottamaan kaapin eteen namia :). Jospa tämä ajan kanssa vähentäisi vastustelua. Kynsienleikkuu ei kyllä ole ikinä ollut haasteellista huolimatta siitä että kerran leikkasin jopa ytimeen, mutta rähmien poistaminen, kampaaminen ja korvakarvojen nyppiminen kyllä.

Sylikoira tuosta on viime aikoina myös hieman päässyt esille. Ainakin jos sitä ei hetkeen huomioi niin sitten tungetaan syliin nuolemaan naamaa. Ei Fiona vieläkään kauaa sylissä viihdy eikä siinä tykkää nukkua, mutta hetken aina välillä jaksaa siinä maata.

Sain vihdoin otettua kuvan Fionasta juuri heräämisen jälkeen. Jokainen voi itse miettiä miksi sille on annettu lempinimeksi mm. ohjus.

Tänään on edessä siis rokotus ja lauantaina Fiona pääseekin kasvattajalle koko päiväksi peuhaamaan koirien kanssa kun Tommin kanssa lähdetään Lahteen katsomaan maailmancupin kisoja. Go Harri Olli ja kumppanit! :)

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Pikapäivitystä

Mulle sai jo ponnarin!

Töissä on pitänyt kiirettä niin ei ole ehtinyt paljon kertoa kuulumisia. Nyt olen kuitenkin saanut youtubeen pari niin hienoa videoita, että on pakko tulla niitä teille näyttämään :)

Tässä hieman pimeä pätkä mistä selviää miten Fiona nykyään nukkuu:

http://www.youtube.com/v/aH7J4Yxv5Zc&hl=en&fs=1

Iltarutiineihin kuuluuu nykyään peiton reunan jättäminen sängyn ulkopuolelle. Ilman sitä on Fionan vaikea päästä nukkumaan :). Ja jos päivällä sattuu petaamaan sängyn niin, ettei reunan alle voi käpertyä niin joskus päivän mittaan Fiona menee sängyn viereen ja tuijottaa siitä kummasti. Sitten kun peiton taas laittaa maahan niin se käpertyy suoraan sen alle nukkumaan.

Perusiltarutiineihin kuuluu myös alla oleva toiminta. Näitä vipeltäjiä näkyy erityisesti pihalla käynnin, kakkaamisen ja pepun tai jalkojen pesun jälkeen:

1/2

http://www.youtube.com/v/a2fATp-Cx60&hl=en&fs=1

2/2

http://www.youtube.com/v/7jqDWAmInkw&hl=en&fs=1

Näihin tunnelmiin tällä kertaa!