perjantai 22. tammikuuta 2010

Kiristää.....

Asia mikä pistää toden teolla hermot kireälle tämän koiran kanssa on tuo pissan tiputtelu. Kaurapuuron tultua ruokavalioon on voinut heti huomata lisääntyneen virtsaamistarpeen. Ilmeisestikin enemmän vettä puurossa kuin Neu:ssa. Ja ulos pyydetäänkin sitten taas 2-3 tunnin välein. Jos makkariin lukittaudutaan, Fiona menee pötköttämään ja siinä pystyy kyllä pidättelemään useita tunteja. Eikä edes näytä hätäiseltä. Sitten kun päästää olkkariin, alkaa taas eteisessä ramppaaminen. En yhtään käsitä miksi se ei pidättele myös ollessaan olohuoneessa vaan tyytyy tiputtelemaan eteiseen.

Yksi vaihtoehto olisi tehdä sille portti makkarin ja olohuoneen väliin, minkä taakse sen voisi pistää silloin kun se alkaa ensimmäisen kerran pyytämään ulos. Jos oppisi ettei se virtsarakon täyttyminen tarkoita sitä, että pitäisi heti päästä ulos. Eteiseen pääsyn estäminen ei toimi, koska näin on tehty ja se siirtyy tiputtelemaan olohuoneen matolle. Vai pitäisikö alkaa kieltämään kun se aloittaa eteisessä steppailun? Tajuaisikohan se yhdistää sen tiputteluun? Jos tietäisin ettei se yksinkertaisesti kykene pidättämään, niin eihän sitä voisi siitä syyttää. Mutta kun makkarissa pystyy ja olohuoneessa ei niin onhan siinä jotain mätää!

On tämäkin taas niin hauskaa, mahan takia pitäisi syödä tosi vatsaystävällistä ruokaa. Se taas on yleensä kosteampaa kuin nappula (ja näköjään myös neu) ja aiheuttaa jatkuvaa pissaamista. Joopajoo.

Odotan kyllä tuota tuomiopäiväämme 11. helmikuuta kuin kuuta nousevaa. Kaikki toivo on pistetty siihen, että tuolloin saamme ratkaisuja useampiinkin ongelmiin.

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Mistä tota energiaa oikein tulee?

Yleisen voinnin perusteella Fiona voisi tällä hetkellä oikein hyvin.

Sillä on meinaan ollut viime päivinä jostain käsittämättömästä syystä ihan järkyttävästi virtaa. Jatkuvasti pitäisi olla leikkimässä. Tuntuu ettei tuolla tällä hetkellä ole kuin on/off vaihteet.

Eilen illalla päätin tehdä koiran väsytyslenkin ja me juostiin KOKO se lenkki, mikä yleensä kävellään. Yhteensä juostiin ulkona varmaan puoli tuntia, ensin lenkki ja sen jälkeen päästin sen hihna perässä säntäilemään tuohon etupihalle. Lopulta kun tultiin kerrostalon käytäville, päästin sen vielä siinäkin juoksemaan vapaana. Ja sehän juoksi. Sisälläkin vielä säntäili normaalit sisähepulinsa ja sen jälkeen painui nukkumaan.

Kun tulee aika painua yöpuulle, paljastuu kuitenkin voinnin toinen puoli. Nimittäin se närästys. Lutkuti lutkuti vaan kuuluu, kun patja, koira itse tai joku monista peitoista pääsee nuolemiskäsittelyyn.

Eilen se taisi peräti tehdä niin, että avokki ja koira olivat menneet edeltä nukkumaan ja kun itse tulin perässä, niin nuoleminen alkoi vasta silloin o_O. En kyllä millään uskoisi, että tuo olisi jotain muuta kuin fyysistä, koska antepsinilla se loppuu. Nukkumaan mennessä ei myöskään lutkuttaminen ole yhtään niin pahaa kuin viiden-seitsemän aikoihin aamuyöllä.

Koska tämän hetken the plan on odotella sterilointi ja tähystys ennen suurempia toimenpiteitä, ajattelin kokeilla aikani kuluksi sellaista mahan ihmelääkettä kuin kaurapuuro. Tänään onkin totuteltu siihen. Monen närästys- ja ripuliongelmaisen pelastukseksi on käynyt kaurapuuro sekä keitetty kana. Totutellaan pikkuhiljaa nyt ensin tuohon puuroon ja sitten katsotaan jos koettaisi lisätä sen lisäksi kanan ja pikkuhiljaa vähentää NEU:n määrää. Jos närästyksellä mitataan, NEU on huonontanut vointia z/d:n jälkeen. Jos taas koiran pirteyden määrällä, niin parantanut. Ainakin oletettavasti, ei saa unohdaa x-muuttujia tylosinia ja pepcidiä.

Eräs asia on ainakin parantunut täysin purkkiruokien poisjättämisen jälkeen. Nimittäin pissaaminen on loppunut kuin seinään NEU:n aloittamisen jälkeen. Niin se taisi olla, että purkissa oli vaan tosi paljon enemmän vettä. Kyllä Fiona nytkin pyytää ulos n. 4-5h välein hereillä ollessaan, joten virtsarakon nostaminen on silti pysynyt suunnitelmissa. Varsinkin kun on niin kovin pieni operaatio siinä steriloinnin ja tähystyksen rinnalla.

Nuo kuivatetut z/d namit ajattelin jättää pariksi päiväksi pois ja katsoa onko sillä vaikutusta. Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä vointi on siis kuitenkin oikein hyvä.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

On me vähän temppuiltukin

Pari purkkia z/d:tä oli vielä jäljellä, joista toisesta kuivattelin kokonaan nameja niin pitihän niitä heti päästä käyttämään. Vähän liian iso karkki vaan pienelle koiralle kun silmät hukkuu taakse :)

lauantai 16. tammikuuta 2010

Lauantai-illan huumaa

Tämä ilta on taas mennyt nettiä lueskellessa ja koiraa tulkitessa. Ota tuostakin nyt sitten selvää, koko illan Fiona on ollut jostain syystä ihan täynnä energiaa. Koko ajan pitäisi leikkiä tai sitten se peuhaa itsekseen ja kantaa lelua ja pyytää leikkimään. Onhan sitä tullut sitten leikittyäkin, kun on ollut niin ilo katsella kun toinen voi hyvin.

Haluan sanoa ison kiitoksen kaikille blogini ihanille lukijoille ja kommentoijille! On kyllä tosi kurjaa huomata, että niin moni koiran omistaja joutuu kamppailemaan hyvinkin nuorten koirien terveysongelmien kanssa :(. Vaikka tietysti se myös omaa mieltä helpottaa, ettei ole ainoa, joka näiden asioiden kanssa painii. On se mahtanut olla vaikeaa ennen nettiä, kun ei päässyt keskustelemaan muiden kanssa näin perusteellisesti ja vaihtamaan neuvoja. Vertaistuki on korvaamatonta tässä koko ajan mieltä painavassa asiassa, kun yrittää tehdä parhaansa ja pitää huolta tuosta nappisilmästä, jonka on kerran vastuulleen ottanut. Sille kun tahtoisi vaan sitä parasta mitä jokainen koira ansaitsee.

"Kiitos, että elätte hengessä mukana!" -Sanoo Fiona.

Positiivisempia näkökulmia

Viime kirjoitus oli jälleen niin negatiivinen, että pitää tulla kirjoittamaan paremmalla mielellä välillä.

Viime yö oli kyllä hieman outo, Fiona vinkui useaan otteeseen ja tuijotteli epäluuloisena takapäätään. Käytin ulkona, mutta ei tullut kuin pissat. Epäilin jo, että sieltä olisi lisää karvakasoja tulossa. Loppuyön Fiona nukkui levottomasti, paitsi että pari tuntia ennen heräämistä hieman paremmin. Aamulla oli ensin hieman vaisu taas, mutta sitten innostui kuitenkin leikkimään ja sen jälkeen on ollut oma virkeä itsensä. Ensimmäinen vinkaisu yöllä tuli, kun avokki lähti käymään vessassa ja mietinkin jo että olisiko voinut olla vain jotain pahaa unta. Jatkui kuitenkin sen verran pitkään, että tällä hetkellä epäilen lähinnä että sillä oli vaan mahanpuruja. Tänään kakka oli ihan ok, joten ei ilmeisesti karvaakaan ole sitten tulossa. Jos ei sitten myöhemmin.

Mietin tänä aamuna myös tuota Fionan "vaisuutta". Pentuajoista se on rauhoittunut tosi paljon, mutta todennäköisesti ainakin osa siitä liittyy vaan kasvamiseen ja aikuistumiseen. Juoksutkin ovat pari viikkoa sitten loppuneet ja ekojen juoksujen jälkeenhän monet nartut rauhoittuvat. Itse on vaan epävarma näin rauhallisesta koirasta, koska ei ole yhtään aikuista koiraa johon voisi verrata. Kyllä Fiona leikkii kun sitä leikittää, silloin harvoin kun namipalalla uskalletaan treenata niin on innolla mukana ja tulee aina ovelle kun joku tulee kotiin. Ovikellolle huudetaan, samoin ovisummerille ja lenkillä tykkää kyllä käydä ja haistella, yleensä menee vielä hihnan verran edessä. Eilen käytiin vähän pidempi lenkki taas (öisten vatsavaivojen syy, ehkäpä?) ja vähän väliä sai muistuttaa mieleen miten hihnassa liikutaan vetämättä. Kotona vaan yleensä kun mitään ei tapahdu, menee Fiona nukkumaan.

Kai se on normaalia koiranelämää, eikai se pentuajan villiys ole (onneksi) kuin ohimenevä vaihe. Lisäksi kun miettii Fionan äiskä-Fiinaa, joka on oman laumansa rauhallisin koira. Petsiessäkin Fiinan leikkisyyteen on pistetty vain 2/10 :). Rauhallinen typy on tietääkseni, ainakin jos vertaa muutamaan muuhun laumatoveriin. Isä sen sijaan taitaa olla melkoinen sähköjänis.

Toki voi olla, että välillä vatsavaivat vaivaavat ja siksi on vaisua oleminen. Yleisesti kuitenkin alan kallistua yksinkertaisesti aikuistumisen suuntaan.

Onhan tuo iso tyttö jo.

perjantai 15. tammikuuta 2010

Jaa-a.

En voi juurikaan sanoa, että verikoetulokset olisivat olleet oikein missään määrin positiivisia. Toki niistä voi melko varmaksi päätellä, että suurta shunttia ei ole, mutta sen lisäksi ei uutta tietoa tullut oikeastaan lainkaan. Edelleen elämme yhtä suuressa epätietoisuudessa kuin aikaisemminkin.

Virtsakoe oli puhdas, ei tulehdusta. Kuitenkin siitä löytyi lisääntyneet määrät proteiinia sekä pilirubiinia(?), mitkä kuulemma viittaavat maksaongelmaan. Maksa-arvot sekä munuaisarvot kuitenkin täysin normaalit. Mutta se sappi. 0-näyte, eli paaston jälkeen, 13 (viitearvo <10)>100, ja yleensä lääkärit toistavat testin, mikäli arvot ovat vain vähän viitearvoja suuremmat. Ehkä mekin sitten.

Lääkäri myönsi heti, että hänellä ei ole aavistustakaan mistä nämä tulokset voisivat johtua. Suositteli jatkamaan Fionan tylosinkuuria ensin viikon hieman suuremmalla annostuksella ja sen jälkeen ylläpitoannostuksella pitemmän aikaa. Vältän sanomasta "jatkuvasti" tai "koko loppuelämän", koska siihen ei toivottavasti jouduta. Useampi kuukausi kuitenkin kannattaa antaa.

Fionan sterilisaatio aika on 10.2 keskiviikkona. Tällöin myös "kiristetään" virtsarakon liepeitä, niin että se nousee ainakin jonkun verran ylemmäs, jolloin se saa täyttyä enemmän ennen kuin alkaa tuntua pissahätä.

Lääkärin mielipide tähystyksestä hieman yllätti, hän oli nimittäin sitä mieltä, että niin kauan kun tylosinilla pärjätään niin ei kannata tähystää. Kuulemma ei usko, että sillä mitään uutta tietoa enää saataisiin. Itse aion kuitenkin tarkkailla edelleen Fionan olotilaa ja mikäli närästys jatkuu, vaadin tähystystä. Sillä saa kuitenkin monta asiaa taas poistettua laskuista, kuten löysän mahan portin. Lisäksi selviää onko siellä mahassa tai ohutsuolen alkuosassa tulehdusta vai ei. Tai mahahaavaa tai muuta epäilyttävää. Toinen mitä tämän jatkuessa aion pyytää, on koepalan ottaminen maksasta. Siinä näkyy esimerkiksi shuntin sukulainen HMD (hepatic microvascular dysplasia), mikä tarkoittaa mikroskooppisen pieniä verisuonia, jotka ovat ikäänkuin hyvin pieniä shuntteja maksan sisällä.

Valitettavasti viime yönä Fionaa närästi taas tuttuun tapaansa, mikä tarkoitti hyvin huonosti nukuttua yötä ja väärällä jalalla nousemista aamulla, lähinnä meillä kaksijalkaisilla. Omituista närästyksessä oli, että eilen aloitettiin tylosin, mikä aikaisemmin on juurikin poistanut närästystä eikä lisännyt sitä. Siitähän heti alkoi jossittelu, olisiko sittenkin kannattanut vielä odotella ilman. Ei voi tietää.

Sellainenkin "mukava" ylläri ilmeni, että Fionalta ei sitten kuitenkaan ole otettu niitä ruoka-aine allergiatestejä, toisin kuin puhelimessa väitettiin. Eli ruoka-aine allergiatkaan eivät ole ihan täysin poissuljettu vielä. Raakaruokinta kiinnostaisi edelleen, mutta herkkämahaiset eivät sitä usein kestä ja maksaongelmaiselle raaka punainen liha on pahinta mitä voi antaa. Eli ennen maksaongelmien poissulkemista ei raakaa lihaa tulla Fionalle antamaan. Vaikka toisaalta, pääsisi ainakin kunnon tutkimuksiin jos vointi kovasti huononisi sen seurauksena.

Tällä hetkellä omaa mieltä kaivelevat nämä:
  • mahan tähystys pitäisi suorittaa ongelmien poissulkemiseksi.
  • maksan koepalat ottaa, jotta saadaan tietää onko ongelma siellä.
  • sappi tutkia kivien ja esimerkiksi sappitiehyen tulehduksen takia.
  • ruoka-aine allergiapeikko vieläkin kuiskuttelee taka-alalla.
Emme siis tulleet tämänkertaisista tutkimuksista yhtään viisaammiksi. Jatketaan voinnin seurauksella ja ennen sterilisointia pitää miettiä koiran mukaan vaatiako tähystystä vai ei. Ja antepsinia kuluu..

torstai 14. tammikuuta 2010

Parempaan suuntaan(ko?)

Viime aikoina on otettu melko rauhallisesti taas tuon Fionan voinnin takia. Kuten viime viestissä mainitsin, ollaan siirrytty nyt kokonaan NEU:n antamiseen. Ja kas kummaa, närästys on poissa! Ota tuostakin nyt sitten selvää.

Toisaalta ei hyvää ilman jotain pahaakin, nimittäin kakka on löystynyt taas niin, että toissayönä jouduin yöllä heräämään ja siivoilemaan lattioita. Iloksemme on jälleen palannut vaahtomainen, tumma ja hieman limainen kakka, joka tarttuu mukavasti peppukarvoihin ja selvästikin ärsyttää peppua. Tänään Fiona saikin taas tylosinia, jota lääkärin mukaan kannattaa antaa syöttää jatkuvasti, mikäli uloste ei normalisoidu. Vähintään semmoinen neljä kuukautta antaa ja välillä voi toki kokeilla pysyykö kiinteänä ilman. Fiona on ollut myös vaisumpi nyt samalla kun uloste on löystynyt, varmaankin maha on kipeä.

Lääkärissä käytiin eilen, ja melkein aavistinkin etukäteen, mitä ultrassa näkyy. Virtsarakko on normaalia alempana lantiossa, mikä voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamisen tarvetta. Kyseessä on ns. pelvic bladder. Lääkäri sanoi heti, että sitä kannattaa vähän koettaa nostaa samalla, kun steriloidaan ja tähystetään. Ilmeisesti yksi virtsarakkokin menee siinä sivussa sitten. Ensin suhtauduin tähän uutiseen kevyesti, koska olin vähän aavistellutkin jotain tämäntapaista. Sen jälkeen tuli pienoinen masennus, tämäkin vielä, niinkuin ei vielä olisi ollut terveyden kanssa tarpeeksi ongelmia.. Nyt olen kuitenkin todennut, että eipä tuota kannata pohtia sen enempää. Nyt pidätyskyky on taas selvästi pidentynyt sen jälkeen kun siirryttiin pois purkkiruoasta, ilmeisestikin siinä oli enemmän vettä seassa kuin tässä NEU:ssa. Fiona myös pitkästä aikaa käy nykyään juomassa taas. Tiputellut ei ole lattialle useampaan päivään. Tänään oli aikaisemmin neljä tuntia käymättä ulkona ja äsken oli viisi tuntia, mistä viimeisen peräti yksin kotona, eikä silti ollut pissannut lattialle. Ja jos tilaa vielä pystyy avittamaan kirurgisesti, niin tuskinpa meillä tämän asian kanssa tulee olemaan hätää.

Reilun tunteroisen päästä soittelen verikokeiden ja pissakokeiden tuloksista. Nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että shunttiarvot ovat normaalit!!!

perjantai 8. tammikuuta 2010

Lisätutkimuksiin

Tällä kertaa päivittelenkin ihan koirattomasta paikasta. Olen meinaan espoossa vanhemmillani kylässä ja Fiona jäi kotiin totuttelemaan uuteen ruokaan. Jooh. Vaihteeksi.

Soitin eilen eläinlääkäriin ja kerroin kaikki edellisessä viestissä mainitsemani asiat. Kaikista tärkein kuulemani fakta oli se, että Fionalta on kuin onkin testattu sekä ruoka-aine allergiat että varastopunkit ja kaikki muu siltä väliltä. Ja kaikki oli negatiivisia. Eli jälleen, back to square one.. Vaikka voihan noita vääriä tulkintoja tulla noista kokeista, kun eivät sataprosenttisen varmoja ole. Luulisi kuitenkin, että niitä tulisi ennemmin silloin, kun on joukossa sekä positiivisia että negatiivisia. Nyt kun ihan kaikki olivat negatiivisia, kertoo se mielestäni hyvin siitä, ettei allergiataipumusta ole lainkaan. Jos olisin tämän tiennyt, en olisi sille tuota hillsin purkkiruokaa koskaan aloittanutkaan, vaan siirtynyt suosiolla kotiruokaan. Että siinä mielessä ottaa päähän, etteivät minulle eläinlääkäriltä soittanut loppuja tuloksia. Minähän tosiaan sain vain sen siitepölylapun silloin, kun viimeksi tuloksia pyysin ja luulin, että ne olivat kaikki otetut siinä. Ihmetyttää myös, miksi eivät silloin kertoneet näitä tuloksia kun kävin heiltä ostamassa allergianappulaa, kun helsingissä olivat niin kehoittaneet. Olisivat voinut edes pienesti sivulauseessa mainita, että heidän testiensä mukaan allergiaa ei ollut.

Oman (välillä ontuvankin) logiikkani mukaan ruoka-aine allergioista ei siis olisi kyse. Saattaa kuitenkin olla, että kyseessä on yliherkkyyttä teollisille valmisteille, mitä purkit ja nappulat kaikki ovat. Tylosinin poisjättämisen jälkeen joka aamu on saanut antaa antepsinia. Koirakin on ollut hieman vaisumpi. Fionan eliminaatiodieetti jäikin sitten siihen ja se sai jo eilen illalla purkin seassa NEU:ta. Sitä aletaan syöttää nyt ainakin lääkäriin asti, joka on ensi keskiviikkona. Pyritään kotiruokaan ja vieläpä mahdollisuuksien mukaan raakaan sellaiseen, mikäli shunttikoe on negatiivinen.

Keskiviikkona tehdään kaikki mitä edellisessä viestissä suunnittelinkin, eli ultrataan virtsatiet, munuaiset ja virtsarakko, otetaan pissakoe, kaksiosainen shunttikoe, varataan aika sterilointiin/tähystykseen ja jutellaan jatkosta ja ruokavaliosta. Kaikista paskin isku vasten kasvoja olisi nyt positiivinen tulos shunttikokeesta, kun kerran sai jo vapautuksen siitä tuomiosta. Siinä vaiheessa soitan kyllä helsingin eläinsairaalaan hyvin vihaisen puhelun samalla kun varaan aikaan CT-tutkimukseen (vai mikä lie).

Eläinlääkäri pyysi tuomaan kaikki laput Fionan lääkärikäynneiltä helsingistä. Jospa perehtyisivät nyt ihan kunnolla niihin ja koiran tilaan niin päästäisiin vihdoin eteenpäin.

Voi miksi ei kyseessä voisi olla vaan tavallista ärhäkämpi suolistotulehdus..

tiistai 5. tammikuuta 2010

Ei auta ei

Tänään kaksi päivää tylosinin lopettamisen jälkeen Fiona sitten ensimmäistä kertaa pitkään aikaan oksensi aamulla :(. Juuri kun olin miettinyt, että jee, jo toinen aamu ilman antepsinia. Sitten tulikin puklut. Tuolloin heti päätin, että nyt loppu teolliset ruoat ja että alan tekemään omia ruokia sille. Sitten muistin, että juuri eilen tilasin vielä yhden lavallisen hillsin allergiapurkkisafkaa, mikä pitää tänään mennä hakemaan. Enkä mielelläni heittäisi hukkaan tuota 39 euroa minkä yksi lava maksaa.

Tarkemman pohdiskelun (ja jälleen lukemattomien internetkeskustelujen lukemisen) jälkeen päätin kuitenkin antaa vielä tuon yhden lavan. Nyt on päivä 26/60 eliminaatiodieetistä, joten mennään nyt vielä ainakin yli puolen välin.

Lähipäivinä soittelen myös taas veterille ja ajattelin ihan varata ajan. Asiaa on kuitenkin aika paljon, joten en usko että suostuisivat niin paljon neuvomaan ilman aikaa:
  • pitää varata aika sterilisaatioon sekä samassa tehtävään tähystykseen
  • ottaa vielä yksi pissakoe tuon pissailun takia, sekä ultrata munuaiset ja virtsatiet
  • kysyä miksi meiltä ei otettu ruoka-aine allergioiden testiä, vaan vain siitepölyt, vaikka nimenomaan mielestäni pohdin ruoka-aine allergioiden mahdollisuutta
  • kysyä kannattaisiko kuitenkin tehdä kaksiosainen shunttiverikoe varmuuden vuoksi
  • pohtia miten kotitekoinen eliminaatiodieetti kannattaisi toteuttaa, mikä hiilihydraatti ja liha, mitä lisävitamiineja ja hivenainenta, mitkä määrät
Siinä vähän listaa itselleni, etten unohda mitä piti kysyä.

Koko aamun olen pohtinut eri ruokintavaihtoehtojen välillä. Päädyin nyt sitten tosiaan siihen, että mennään tämä dieetti kunnolla läpi, eli vielä se yksi lava hill'siä. Sen jälkeen siirryn kotitekoiseen vastaavaan.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Uusia vuosia

Voisin melkein veikata, että Fionalla on juoksujen parhaat päivät meneillään. Ulkona pitää pissata vaikka kuinka monesti ja mennä nenä maassa IHAN koko lenkki. Pakkasta oli eilenkin yli 19 astetta ja silti Fiona haluaisi mennä pitemmälle lenkille. Alkaa valitettavasti vaan nilkuttamaan jotenkin tosi kummallisesti ennen kuin korttelin ehtii kiertää, varmaan tassut jäätyy. Ensimmäisellä kerralla säikähdin ihan, että satuttiko se jalkansa johonkin, mutta sisälle kun tultiin niin kävely oli taas normaalia.

Raketteja sisälle ei kuulunut yhtään, kun on junaradan takia äänieristykset huippuluokkaa. Ulkonakaan ei tuntunut kiinnittävän mitään huomiota raketteihin.

Fionalta evättiin pari päivää sitten kokonaan pääsy parvekkeelle, koska se otti tavaksi mennä sinne ja pissailla reunoihin. Yksi pissaläikkä jäätyi komeaksi keltaiseksi läntiksi ja katoaa varmaan vasta kun ilmat lämpenevät. Ihanaa.

Meillä ei menneelle vuodelle tainnut olla asetettuna mitään kummempia tavoitteita, mutta nyt kun kaikki muutkin niin minäkin pistän semmoisia tulevalle vuodelle:
  • ehdoton tavoite nro 1: saada ruokinta ja mahaongelmat kuntoon
  • 99% SISÄSIISTEYS
  • peruskäytöstavat kuntoon
    • ei vedetä hihnassa
    • ohitetaan nätisti
    • otetaan vieraat nätisti vastaan
  • sterilointi ja viralliset silmä- ja polvitutkimukset
Sen kummempia en halua toivoa, tärkein olisi saada koira kuntoon että voidaan keskittyä olennaiseen :). Itselleni asetan semmoisia tavoitteita, että joka päivä kävisimme vähintään puolen tunnin hölkkälenkin. Nousisi ehkä kuntokin tämänhetkisen löntystelyn sijasta.

Näillä pakkasilla ei valitettavasti pysty lenkkeilemään yhtään ennen kuin saadaan ostettua tossut ja takki. Tossut piti hakea tänään, mutta saa nähdä ehdinkö lähtemään kauppoihin. Pitäisi samalla matkalla palauttaa kasa kirjastonkirjoja, mutta ajattelin ottaa valokopiot barffi kirjasta ennen kuin palautan sen. Hmm, ehkä pitäisikin mennä tekemään vaikka sitä tämän kirjoitelun sijasta..? Takin olen suunnitellut tilata HelsiTarilta, mutta sitäkään en ole saanut vielä aikaiseksi. Pentuna ostettu jokketakki on ihan yhtä tyhjän kanssa.

Fionan ihana äiti Fiina tuli myös Petsieen, tyttäreltä terkkuja!

Fionan turkki on muuttanut hieman väriä jännästi. Selästä kasvaa mustia karvoja jakauksen kohdalta. Hauska seurata jäävätkö pysyvästi.