Nahkaa ja rauhoittavia

Tänään tuli postissa paketti nahkoja, yhteensä 24 palasta poro- ja lammasnappaa. Kokoa näillä ei ole kuin semmoinen 17cm x 20cm, mutta pantojen tekemisessä ei ole niin väliä jos pantaan joutuu yhden ylimääräisen sauman tekemään keskelle. Nämä olivat kuulemma joitain kaapissa lojuneita jämäpaloja joita minulle tarjottiin, kun joku aika sitten kyselin että olisiko pieniä paloja saatavilla. Yhteensä nämä kaikki maksoivat hurjan 10e + postikulut. Melko halpaa siis ja jokaisesta palasta saa suurin piirtein varmaan yhden pannan. Tai sitten voin tehdä "tilkkutäkkipantoja" ja yhdistellä ihan miten haluan värejä :)

Fionan stressiherkkyys ilmeni taas, kun kävin eilen illalla kaupungilla. Heti kotiin tultuani Fiona oksensi parit mahahappo-oksennukset, minkä epäilen (ja toivon) johtuneen stressistä kun oli yksin kotona kummalliseen aikaan päivästä. Ehkä pitäisi käydä enemmän poissa kotoa erityisesti myöhään iltaisin niin Fiona tottuisi hieman olemaan siihenkin aikaan yksin. Mietin myös tosissani Serene UM valmisteen ostamista Fionalle, jos siitä olisi jotain apua. DAP haihduttimella en huomannut olevan mitään vaikutusta, joten tämä toinen luontainen rauhoittava valmiste voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Nettisivuilla ainakin lupaillaan että voisi auttaa:
"Serene-UM on luontainen ravintolisä ja tehokas apuväline korjaamaan käyttäytymisongelmia. Se sisältää ainesosia, jotka maksimoivat elimistön serotoniinintuotantoa. Serotoniini on keskushermostossa esiintyvä mieltä tasapainottava aine. Elimistö siis itse tuottaa serotoniinia ravinnon mukana saamistaan ainesosista. Juuri nämä ainesosat ovat Serene-UM valmisteen perusta. Serotoniini on mukana myös elimistön muiden mielihyvää tuottavien aineiden vapautumisessa.

Serene saattaa auttaa lemmikkiäsi myös esimerkiksi seuraavien ongelmien yhteydessä: eroahdistus, turha haukkuminen, sisäsiisteyden puute, aggressiivisuus, yliaktiivisuus, rauhattomuus yöllä, huono keskittymiskyky, pakkomieleinen käytös, merkkailu, suru, ilottomuus, matkapahoinvointi, sairauksista toipuminen. Myös erilaiset tapahtumat tai muuttuvat tilanteet aiheuttavat lemmikeille ongelmia, jolloin Serene voi olla suureksi hyödyksi. Tällaisia ovat esimerkiksi muutto, joulunaika tai lapsen syntyminen."

Seuraavan kerran kun lemmikkikaupassa käyn niin nappaan varmaan tuollaisen paketin mukaan. Hieman elättelen toiveita, että toisen koiran läsnäolo voisi rauhoittaa myös Fionan yksinoloa. Kunhan vaan ensin opetan sen ehkä-pennun olemaan rennosti kotona.. Ainahan sanotaan, että mitä vähemmän koiran täytyy olla yksin kotona niin sen parempi. Alan kuitenkin olla sitä mieltä, että säännöllinen päivittäinen kotoa pois oleminen on siitä hyvä, että koira ainakin oppii tosiaan olemaan yksin eikä ne satunnaiset pidemmät yksinolo ajatkaan sitten stressaa.

Raakaruokavalion sopivuudesta näiden neljän päivän perusteella ei oikein voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Enkä taida uskaltaa sanoa paljon mitään, kun aina sen jälkeen kun ääneen sanon niin asiat menevät rytinällä alas.

Annostuksesta en oikein tiedä olenko yhtään oikeilla jäljillä. Fionan painosta 3% olisi 120gr, mikä on tosi vähän verrattuna puuron annostukseen mikä oli 300gr päivässä. Paitsi että tuolla Fiona vähän pääsi keräämään vararengasta joten sinänsä ei ole katastrofi jos tästä pikkuisen paino tippuisikin. Pelkään kuitenkin, että annan sille nyt aivan liian vähän ruokaa ja se laihtuu hirmuisesti. Olen antanut sille kolme kertaa päivässä 40gr broileria ja joka annokseen pikkuisen riisiä ja keitettyä porkkanamössöä. Epäilyttää vaan, kun kakkaaminen on harventunut entisestään ja nytkin se on viimeksi kakannut eilen päivällä eikä siis tänään kakannut kertaakaan. Että annankohan nyt niin vähän ruokaa ettei sitä riitä ulos enää yhtään. Puurolla Fiona kakkasi suurin piirtein kerran päivässä, välillä kaksi. Voiko se muka oikeasti saada tästä ruoasta nyt sitten tarpeeksi energiaa. Mutta kohtahan se kai selviää jos se alkaa laihtumaan.

Kauheaa vahtimista taas tämä ruoan vaihdos. Joka ilta jännittää miten yö menee. Koko ajan mietityttää teenkö oikein vai väärin. Kuitenkin alitajunnassa on tähän asti jyskyttänyt vahvasti se, että mitä luonnonmukaisempaa niin sen parempi. Ja nyt kun ollaan siellä ihan kaikista luonnonmukaisimmassa vaihtoehdossa, niin tästä tie ei ole enää kuin taaksepäin sinne mistä tultiinkin. Reittihän on mennyt nappula-purkkiruoka-kotiruoka-raakaruoka. Ja kaikki on tämän jälkeen koitettu, sitten vaan valitaan se mikä parhaiten toimi.

Kovin malttamaton olen myös enkä jaksaisi odottaa vaan haluan nyt heti tietää miten tämä Fionalle sopii. Se ei valitettavasti vaan oikein onnistu. Pakastimessa odottelee kypsää kesäkurpitsamössöä, raakaa salaatti+kesäkurpitsa mössöä ja runsaasti marjoja. Saa nähdä päästäänkö niitä antamaan jossain vaiheessa. Olen pistänyt säännöksi, että kaksi viikkoa täysin oireetonta aikaa on oltava ennen kuin tähän ruokavalioon teen yhtään mitään, edes pienintä muutosta.

Tämän postauksen kuvat ovat vielä puuroajalta. Tyhjään purkkiin puuroa niin syömisen jälkeen Fionan naama usein näytti tältä.

Soutamista ja huopaamista

En osannut päättää olisinko tyhjentänyt blogin kokonaan vai en. Sitten päädyin siihen, että jätin uusimmista teksteistä ne, mitkä liittyvät käsitöihin tai uuteen pentuun ja muut poistin. Aion jossain vaiheessa tehdä Fionan sairastelun kulusta oman bloginsa mihin pistän vain siihen aiheeseen liittyvät pohdinnat. Näin saan pidettyä erillään tämän uuden positiivisemman blogin ja ne turhanpäiväiset valitukset Fionan voinnista ja siitä, kuinka elämä on niin kurjaa. Haluan kuitenkin pitää Fionan terveyteen liittyvät jutut tallessa itselleni ja niille, jotka samojen ongelmien kanssa pyörivät. Tulen varmaan aina silloin tällöin sinne kirjoittamaan jotain mutta pääasiallisesti käytän yhä tätä blogia ja toki uutiset Fionaankin liittyen löytyy täältä.

----------------------------------

Toteutin joskus mainitsemani uhkauksen, ja tein uuden version Fionan vauvapannasta uudelle pennulle. Materiaalina käytin niinkin arvokasta kangasta kuin vanhaa kulahtannutta fleecesukkaa ja koristeeksi pistin ohuen koristenauhan. Fleece loistaa nauhan takaa komeasti eikä tämä panta muutenkaan ulkonäöllään hurmaa, mutta onpahan ihanan pehmeä askel pienen pennun opetella käyttämään kaulapantaa ensimmäiset pari viikkoa. Kun pentu kasvaa voi tämän pannan sitten purkaa tai heittää tällä vaikka vesilintua.

Otin myös huvikseni kuvan kaikista ostamistani nauhoista.

Nyloneita ja heijastinnauhoja (eivät mahtuneet kuvaan) tulee melkein joka pantaan. Koristenauhoista tuon missä on punaisia tähtiä säästän pennulle siihen kun se on kasvanut. Samoin tuon paksun mustaruskean nauhan. Samanlaisesta kapeammasta mustavalkoisesta teen sitten Fionalle samanlaisen. Muille nauhoille en ole vielä päättänyt varsinaista tarkoitusta.

----------------------------------

"Tiineys 6-7 viikkoa: Pentujen luusto näkyy röntgenkuvassa n. 45 vrk hedelmöittymisestä. Kaikista nartuista ei suinkaan oteta röntgenkuvia, mutta joskus tämä voi olla tarpeen, mikäli halutaan etukäteen tietää sikiöiden lukumäärä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi sellaisella rotukoiralla, jonka synnytys tiedetään hankalaksi."

Lähde: Koiran tiineyskalenteri

Huijaijjaa. Joko saa alkaa vähän panikoimaan? Pari viikkoa niin sitten voi jo alkaa odottamaan että jotain tapahtuu. Nyt peukut pystyyn vaan viimeisille odotusviikoille että kaikki menee hyvin.

Pantaa pukkaa

Tällä kertaa vuorossa oli pennulle tehtävä säätövarallinen puolikuristava panta. Nyt homma sujui jo hieman enemmän rutiinilla, vaikka kone jostain syystä sotkikin kauheasti koko ajan. Ratkomista ja ompelemista siis riitti. Onneksi kun itselleen tekee ei sillä ole niin väliä miten langat pannassa hapsottavat :). Nylonnauhan värinä on sama khaki kuin edellisessäkin ja koristenauhaksi valitsin kettu-nauhan. Leveyttä on 2cm. Puolikuristavassa osassa on heijastin, pitäähän pennun turvallisuutta ajatella.

Olen hieman hukassa tuon ympärysmitan kanssa. Tästä pannasta tulikin vähän pienempi kuin suunnittelin ja sen ympärysmittaa voi säätää välillä 23cm - 36cm. Jos joku koikkerin omistaja tätä sattuu lukemaan, niin voisiko vinkata vähän minkä mittainen panta teillä on käytössä aikuiselle koikkerille? Tietäisin vähän että olenko ihan hakoteillä jos kuvittelen tämän pannan käyvän tulevalle pennulle jossain välissä.. Jos se semmoisena kolmen kilon pötkylänä kotiutuu niin on vähän Fionaa pienempi eli sen mukaan tämä panta voisi käydä sille käytännössä luovutusikäisestä eteenpäin.

Jos se luovutusikäisenä tätä pantaa aristaa tai tämä on muuten liian iso tai massiivinen niin ihan vauvapannaksi minulla on Fionan vanha vauvapanta:

Vaikka vähän kyllä tekisi mieli purkaa tuo ja ottaa pikalukko ja muut härpäkkeet ja tehdä vähän hienompi ihan vauvapanta.. Joo taidanpa tehdä niin.

Päivitys. Google löysi eräälle 6,5kk ikäiselle koikkeriurokselle kaulanympärykseksi 33cm, eli sen mukaan tuo panta menisi todennäköisesti hienosti suurimpaan kasvuvaiheeseen :)

Espoon panta

Ehkä kivaa vaihtelua noihin ainaisiin romaanipostauksiin voi tuoda nyt sitten tagilla käsityö olevat postaukset.

Tässä 4cm panta kankaalla, vihreällä (hieman oli epäselvyyttä onko tuo väri ruskea vai vihreä mutta nyt myönnän, on tuo ihan selvästi vihreää!) nylonnauhalla ja parin sentin valkoisella heijastinnauhalla. Tämän nimi on hyvin mielikuvituksellisesti "Espoon panta", koska se tulee menemään odottamaan Fionan vierailuja minnekäs muualle kuin Espooseen.

Tähän olen muuten oikein tyytyväinen (katsokaa nyt miten suorat ompeleet heijastinnauhassakin!), mutta pari seikkaa teen silti paremmin tulevaisuudessa. Kangasta en käännä tuonne takapuolelle noin miten kuvassakin näkyy vaikka se tuntuukin kovin helpolta ratkaisulta, vaan päät pitää pistää kankaan sisään niin etteivät ne jää törröttämään hieman ellei niihin ompelisi kovin rumia siksakkeja ympäriinsä. Lisäksi kuvassa näkymättömälle D-lenkille kun ompelin pienen oman "alueen" ettei se ole yhteydessä pikalukon kanssa, ompelin sen toisesta päästä hieman pitemmälle kuin toisesta kun koneella peruuttaessa en nähnyt tarkkaan kuinka pitkälle se tulee. Tämä vahingossa liian pitkälle mennyt puoli on itse asiassa parempi, koska tikit menevät koko nylonnauhan yli. Toiselta puolelta jos jaksaisi niin voisi ommella vielä millin pari että tulisi samanlainen, mutta se on niin pieni ongelma etten jaksa nähdä vaivaa.

Ympärimitta on täysin sopiva tässä, mutta yhtään milliä tuota leveämpää pantaa en kyllä Fionalle varmaan tule tekemään. Nylonnauha sisällä kun ei anna oikeastaan yhtään periksi niin tästä tulikin Fionan kaikista levein panta. Pitää miettiä olisiko kolmen sentin nylon sittenkin jatkossa parempi, vaikka tässä kyllä näkyykin tosi kivasti tuota kangasta vähän enemmän. Toisaalta tuo leveys on tosi hyvä myös siinä, että se pistää karvoja kasaan suuremmalta alueelta jolloin tuo heijastin näkyy tosi tehokkaasti. Sitä pitää myös miettiä, että olisiko parempi, että tuo kangas jatkuisi pikalukon "alle", jolloin noita ikäviä kulmia ei tulisi. Ans kattoo.

Fionasta mainittakoon sen verran, että liekö tämä kylmyys vai mikä aiheuttanut sen, että ulkoilu on sen mielestä vain epämiellyttävä tapa tehdä tarpeet. Aamulla olen herännyt koko viikon jo(?) kymmeneltä, vaikka yliopistoa tai töitä olisikin myöhemmin. Tällöin kympiltä Fiona kyllä innolla herää syömään ja käymään pihalla, mutta nopeasti se haluaa myös takaisin sisälle. Sama homma on alkanut olla myös päivemmällä, eli se ei jostain syystä jaksa/halua kovin pitkiä lenkkejä tehdä. Itse asiassa Laioksen käynnin jälkeen alkoi tämä haluttomuus, joten ehkä hoidon vaikutus sitten jatkuu vieläkin. Aamulla Fiona muuten menee lähes aina ulkoa suoraan nukkumaan. On ilmeisesti kymppi liian aikainen herätysaika pikku karvamadolle.

Kangaskaupassa

Ompeluinto jatkuu yhä ja tänään kävin ostamassa Eurokankaasta muutamia kankaita pantoja varten:

Mietin hieman heijastinpantojen suunnittelua. Koska Fionan turkki pikkuhiljaa taas kasvaa, on heijastinosan oltava keskellä jotta se näkyy turkin alta. Halusin kuitenkin pantoihin jotain vähän muutakin kun pelkkää heijastinta ja yksiväristä nahkaa, joten päädyin ostamaan kankaita. Vahvisteeksi pistän polyproteeninauhan, sen päälle kangasta ja kankaan päälle parin sentin heijastinraidan tai pari ohuempaa. Näin pääsen halvemmallakin, koska nahka on huomattavasti kalliimpaa kuin nylonnauhat tai esimerkiksi nämä kankaat. Ostin näitä viittä kangasta kaikkia n. 20cm x 120cm palat ja maksoivat yhteensä vain viisi euroa! Ja yhdestä kankaasta saa tulevaisuutta varten varmaan yli viisi pantaa. Onpahan varakankaita pilalle menneitä pantoja varten.

Violetista ainakin teen Fionalle takin kanssa sävy sävyyn sopivan pannan. Sitten ajattelin kysyä vanhemmiltani mistä kankaasta tykkäävät eniten niin teen siitä Fionalle Espooseen oman pikalukollisen heijastinpannan, ettei tarvitse aina montaa pantaa kuljettaa edestakaisin. Valitettavasti kaikki ostamani kankaat olivat aika tyttömäisiä että pitää ehkä ostaa muita kankaita sitten kakkosen pantoja varten. Kyllähän sitä hävettäisi kulkea noissa kuoseissa ja antaa heti ensi kättelyssä neitimäinen ensivaikutelma naapurin koirille.

------------------------------

"Tiineys 5-6 viikkoa: Nyt sikiöt muistuttavat jo aivan oikeita pieniä koiranpentuja! Sikiöiden sydämet sykkivät yli 200 kertaa minuutissa. Varpaat ja kynnet muotoutuvat. Emon paino alkaa nousta. Tiineyspäivänä 42 on aika antaa kantavalle emolle matohäätökuuri. Varmista apteekista matohäätölääkkeen soveltuvuus tiineelle koiralle."
Lähde: Koiran tiineyskalenteri

Yli puolen välin jo! Hassua ajatella, että jos nyt näkisin mahan sisälle niin tietäisin onko sieltä tulossa oma vaavi vai ei. Siellä näkyisi vilistämässä tooosi pieniä koiranpentuja.

Moni kakku päältä kaunis...

Sain maailman parhaalta äidiltäni <3 ihan uuden kauan toivotun ompelukoneen viime viikonloppuna! Edellisestä ompelukoneen käyttökerrasta on rehellisesti sanottuna niin monta vuotta etten edes tiedä, joten ensin harjoittelin käyttöä verkkareilla mistä lyhensin IHAN ITSE lahkeet. Niin paitsi, että olinhan jo porukoilla tehnyt mallitilkulle kaikki mahdolliset koneen ommeltyypit (mitä lie oikealta nimeltään) ja lisäksi ompelin talvitakkiini uuden vetoketjun. Näiden huimien käyttökokemusten jälkeen päätin olevani sen verran kokenut koneen käyttäjä, että voisin itse tehdä Fionalle uuden pannan. Viikon mietinnän aikana pääsin etsimään itsestäni ihan uusia taiteellisia puolia, mitä en tiennyt olevan vielä olemassakaan. Ja lopputulos on yllä, tadaa!

Koska sain koneen vanhemmiltani ja heidän puoleltaan on aika ajoin tullut hienovaraisia toiveita hankkia Fionalle jokin muu kuin puolikuristava panta päätin tehdä sellaisen ensimmäisenä. Fiona ei aina tykkää pujottaa päätään pannasta joten pannan laittaminen on välillä hieman haastavaa. Lisäksi jotkut ihmiset aina välillä pelkäävät, että Fiona saa pään pannasta läpi kun ne ovat puolikuristavien osien kanssa sen verran suuria. Ja koska jokainen hieno neiti tarvitsee yhden nätin pinkin strassipannan, valitsin koristeiksi pinkkiä nauhaa, pitsiä ja pinkkiä strasseja.

Valitettavasti ensikertalaisena tuli pannan kanssa tehtyä myös PALJON virheitä. Ensinnäkin ostin kaupasta liian vähän nauhaa joten oli pakko lähteä ajelemaan uudestaan ompelukauppaan. Sitten yritin ommella liian montaa kerrosta kerrallaan jolloin koristeet menivät ihan vinoon. Sitten yritin ommella liian pitkällä tikillä, liian läheltä reunaa, mitä lie ja päädyinkin yhteensä varmaan yli viisi kertaa ratkomaan ja ompelemaan. Seitsemältä aloitin ja puoli kahdelta yöllä olin valmis, huhhuh!

Loppujen lopuksikaan en ole lainkaan tyytyväinen tuohon pantaan :D. "Yksinkertainen on kaunista" pitää todellakin paikkansa myös pantojen kohdalla.

Tähän pantaan suunnittelin aivan liikaa kaikkea ja suunnitteluvaiheessa se näyttikin vielä hyvältä. Kuitenkin kun kaikki ommeltiin yhteen niin ompeleet tekivät pannasta ihan erilaisen, esimerkiksi pitsit ovat niin tiiviisti jumiin ommeltu ettei niistä enää edes pitsiä tunnista.

Panta on myös aivan liian paksu ja massiivinen Fionalle, vaikka onkin leveydeltään vain vajaa 4cm. Sen musta pistolukko (minkä piti sopia tyyliin kun oli musta) saa massiivisen pannan muistuttamaan jotain vuorikiipeilijän tukihärpäkettä. Jatkossa pidän mielessä, ettei lukon tarvitse olla leveydeltään sama tai edes lähellä samaa kuin panta, vaan pantaan voi pistää pienen kapeamman ekstrakankaan liittämään lukot pantaan.

Pannan vahvisteeksi en enää koskaan pistä polypropeenia vaan aina NAHKAA. Jos joskus silti jossain mielenhäiriössä päädyn vielä käyttämään polypropeenia, se ei TODELLAKAAN tarvitse vahvisteeksi enää mitään, ainakaan mustaa samettinauhaa mikä ei edes näy tässä pannassa pitsien alta.

Myös yksi mielenkiintoinen huomio oli, että polypropeeninauhaa ei koskaan kannata yrittää leikata saksilla kapeammaksi (fiksumpi olisi voinut tämän päätelläkin), jos ei halua, että koko panta joko purkautuu tai sitten se pitää ommella reunoiltaan niin tiiviisti yhteen että vaikutelma muuttuu yhä massiivisemmaksi.

Ihan lopuksi tein vielä niin alkeellisen virheen, etten laskenut lukon pituutta pannan ympärysmittaan sillä seurauksella, että panta on aavistuksen liian suuri. Kyllähän tämän voisi ratkoa toisesta päästä auki ja lyhentää, mutta sitten joutuisi ratkomaan strassit toisesta päästä irti ja ompelemaan käsin jälleen uudestaan. Eikä tuo nyt Fionan päästä tipahda, näyttää vaan vähän tyhmältä. Toisaalta on ihan hyväkin että panta on sen verran suurehko, ettei karvat jää aina väliin kun sitä pistää päähän.

Olkoon tämä panta harjoittelukappale, päässä on jo monia muita pantoja mitä pitää tehdä :). Fiona tarvitsee ainakin:

• Hyvin heijastavan pannan NAHKAvuorella ja jollain nätillä koristenauhalla mikä on kuitenkin sen verran kapea, että heijastin näkyy hyvin reunoilta. Tämä voisi olla puolikuristavalla nauhalla mihin pistäisin myös heijastinta.
• Sama mutta pistolukolla, voisi pitää päässä aina kun päästää Fionan vapaaksi mutta haluaa pitää sillä pannan päässä.
• Kapoinen nätti ohut ja yksinkertainen pinkki strassipanta solkilukolla, tämä tulisi sitten kunnon juhlapannaksi.

Pikkuveli saa ihan vauvapannakseen Fionan vauvapannan (mikä kyllä menisi Fionalle hyvin vieläkin :)), minkä ympärysmitta on säädettävä ja suurimmillaan 26cm. Pian tämä jää kuitenkin pieneksi, joten pikkuveljelle pitää tehdä ainakin:

• Väliaikapanta, ympärysmitta säädettävissä jostain 25cm ylöspäin. Tämä saisi jo olla puolikuristava niin tottuisi pienestä pitäen työntämään pään puolikurkkareihin. En sitten tiedä miten hyvin semmoinen liukas koikkerinpentu saa päänsä vedettyä yhtään löysemmästä pannasta ulos..
• Perus heijastinpannat kuin Fionallekin pistolukollisena ja puolikiristävänä.
• Nätti peruspanta valoisia lenkkejä varten.
• Fionan juhlapantaa vastaava tietenkin sinisenä versiona :)

Pitäisi tehdä kunnon tilaus nettikauppaan, ainakin mustaa ja valkoista nahkaa ja sitten jotain värikästä. D-lenkkejä ja O-lenkkejä eri kokoisina, pistolukkoja paria eri kokoa, metallista puolikuristavaa ketjua parissa eri koossa, ehkä sitä polypropeenia ja heijastinta. Koristenauhoja ostan varmaan ihan livenä kaupoista niin näkee vähän minkälaisia ovat.

Niin paljon ideoita, niin vähän aikaa!