Oli se maanantai.

On se kumma että vaikkei erityisemmin valvo viikonloppuna niin silti maanantai on aina maanantai. Tämä maanantai oli jostain syystä erityisen rasittava. Liekö syynä se, että tein töitä puoli yhdeksään asti illalla tai se, että satoi koko illan, erityisesti juuri sinä aikana kun arvoin että olisi voinut lähteä kentällä käymään.

Tai oliko syynä sitten yhä se veetutus, mikä on tullut kun meidän aksan kesäryhmän kouluttaja vaihtoi seuraa vajaata viikkoa ennen meidän treenien alkamista. Toki jokainen tekee niinkuin tykkää ja meidän ryhmän kohtalo tuskin tuossa vaakakupissa on paljon painanut (ei minullakaan painaisi), mutta kyllä pisti harmittamaan että kaikki ehti tarinoida ummet ja lammet ja suunnitella kesän treenejä ja kertoilla miten tykkää treenata ja mitä pitäisi treenata ja mitä osaa ja mitä ei osaa ja niin edelleen. Ehdin juhlia että jee, saadaan vihdoin sitä fysiikkatreeniäkin. Sitten yhtäkkiä ollaankin ilman kouluttajaa ja treenien, mitä on odotellut kuin kuuta nousevaa kun piti olla huippuhyvä kouluttaja, pitäisi alkaa vajaan viikon päästä. Ärsyttää muutenkin nyt tietyt valinnat mitä on tullut tehtyä meidän aksan harrastamisen suhteen tänä keväänä. Treenimotivaatio teki nopean katoamistempun kyllä. Myinpä myös meidän viimeiset Annen treenit, kun luulin että meillä on ohjatut tänä torstaina, vaan eipä ole. No ei kyllä tällä motivaatiolla kannattaisi mennä edes treenaamaan. Enkä nyt siis syytä tässä ketään ja ymmärrän hyvin seuran vaihtamiseen liittyvät jutut, mutta harmittaahan tuo tottakai. Vielä ei ole tiedossa tulevaa kouluttajaa, mutta eiköhän semmoinen kuitenkin meille ennemmin tai myöhemmin saada. Motivaatio comes and goes ja toivottavasti taas comes joku päivä.

Vai onkohan syynä sitten se, että joudun huomenna vappuaattona istumaan töiden parissa poissa toimistolta kolmeen asti ja missaan työpaikan vappuskumpatkin. Vappu menee varmaan muutenkin vähän matalalla profiililla, viikonlopun ajelun jäljiltä ei huvita lähteä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ajamaan treelle näkemään kavereita vaan jään himmailemaan espoon kulmille. Olisi huomiselle tiettyä kivaa ohjelmaa kyllä tiedossa, mutta saa nähdä jaksaako sitä lähteä. Koirat jäisi kuitenkin taas illaksi yksin mikä on tylsää. Toivottavasti sataisi huomenna koko illan että voi jäädä kotiin nukkumaan.

Sopii kyllä taas blogin teemaan nämä sekunnissa vaihtuvat mielialat.

Vai onkohan tämä jotain näyttelykrapulaa. Teepä Fiona tilaa sinne sohvalle.

Sexy and i know it!

Se on jännä miten kun sitä vähiten odottaa, niin voi yllättyä suuresti. Tänä viikonloppuna näin kävi kahdesti. Lauantaina oli Hyvinkään ryhmänäyttely ja sunnuntaina Lahden kansainvälinen ja Loki haki todellakin sen mitä haluttiin ja ainakin tuplasti enemmän.

27.4.2013 Hyvinkää ryhmänäyttely
Harm v.d. Schoonheden ERI AVK1 SA PU3 SERT -> FI MVA

Kyllä, minun pienestä rimpulaisesta mustasta laskevalantioisesta pojastani tuli tänä lauantaina Suomen Muotovalio! Ensimmäisessä näyttelyssään missä se oli mahdollista! Aivan huippua.

Lähdettiin Suvin ja Mikon kanssa kohti Hyvinkäätä niin että oltiin vähän ennen puolta päivää näyttelyalueella. Katsoin listasta että jaha, se koira jota en etukäteen tiennyt oli kovin komea ja ihanaluonteinen Lex jota pidän huomattavasti Lokia komeampana. Sertijahdissa oli vain Loki ja Lex, mutta kaverin sanoin, kiva mennä kehään kun ajattelee ettei itsekään palkitsisi omaa koiraa :). Tuomari näytti tuikealta, kehäsihteeri sanoi kuivasti että "tuomari haluaa arvostella koikkerit maassa". Tollereista näki että tuomari tykkäsi raskaammasta ja se oli etukäteen jo tiedossakin. Alkoi sataa, oli kylmä, istuttiin ulkona ja fiilis alkoi olla vähän sarjaa "paska reissu mutta tulipahan tehtyä".

Juuri ennen meidän vuoroa sade kuitenkin lakkasi, Loki oli pirtsakka oma itsensä ja pussaili Mikoa ja Uukea ja yritti hakea leikkiin vieressä olevia tyttökoiria. Loki oli ensimmäinen koira kehässä ja minä ensimmäisenä heti kysyin että missä pöytä. Pöytä saatiin ja tuomari tutki ihan kivasti, Loki seisoi hyvin ja ravasikin oikein nätisti. Erinomainen lätkäistiin käteen mistä pistin jo bileet pystyyn, mutta toki riemu ratkesi vielä paljon suurempana siinä vaiheessa kun Loki sijoitettiin Lexin eteen. Äkkiä kehän laidalle, Loki häkkiin ja kamera käteen ja kuvaamaan valiourokset ja siinä samalla kyselin porukoilta vielä että "jaa valioituiko Loki muka nyt ihan oikeasti?". Oli se vaan tosi absurdi ja liikuttava hetki.

Tuomarista sanottakoon sen verran, että vaikka hänellä oli selkeä linja (raskaammat voittivat sekä tollerit että koikkerit), jokainen koikkeri sai ERI:n ja vielä SA:n, vaikka edustivat hyvin toisistaan erilaisia tyyppejä. Arvostelut olivat myös melko samasta puusta veistettyjä, lyhyitä enkä ainakaan omastani kyllä Lokia juurikaan yhtään yleistasoista tarkemmin tunnistanut. Valiourokset menivät paras uros kehässä edelle ja Loki ja Lex perässä. Kukaan ei tainnut saada minkäänlaista negatiiviseksi tulkittavaa kommenttia, joten sijoituksien syyt jäivät mysteeriksi. Kuvia löytyy lisää täältä. Kiitos Suvi kuvista!

"Well constructed. Typical head and ear position. Good neck and topline. Nice front. Good movement."
Harm v.d. Schoonheden ERI AVK1 SA PU3 SERT
Gonzalez Gibert Eduardo, Spain

 

Loki vasemmalla ja Lex oikealla

Jaa meikä ykköseks??? Kuva (c) Paula Lauanne

Kotona oltiin jo kolmen aikoihin, eli aika lyhyt päivä oli kaiken kaikkiaan. Hieman arvoin sitäkin että lähteäkö nyt sitten Lahteen seuraavana päivänä vai ei, kun Loki sai jo valioitumiseen tarvitsemansa sertin. Ajattelin että tässä se nyt on, minun valiopoikani josta ei kyllä tätä suurempiin saavutuksiin ole joten turha lähteä Lahteen ajelemaan. Näyttely oli kuitenkin maksettu joten lähdettiin sitten kuitenkin katsomaan miten käy kun kerran ei ollut enää mitään paineita. Uroksia oli 6 joissa useita valioita ja jälleen huomattavasti Lokia komeampia ja näyttävämpiä poikia, joten jotain ERI:ä, EH:ta lähdin hakemaan ja tavoitteena jälleen hyvä kehäkäyttäytyminen. Siispä suunta oli kohti Lahtea, Suvin ja Mikon lisäksi sisko lähti mukaan apukäsiksi ja Lokia kannustamaan.

Kun saavuttiin näyttelypaikalle, piti hieman tehdä tilaa Lokin ja Mikon häkeille ja eräitä kultaistennoutajien omistajia selvästi kyrsi kun he joutuivat siirtämään yhden tuolinsa (joita oli yhteensä 3, kaikki tyhjiä) pois että meidän häkit mahtuivat. Ystävällisesti ensin pyysin minkä jälkeen vastaus oli "kunhan ette tuo niitä tänne tappelemaan, oliko ne nuo jotka murisivat äsken". Itseäni alkoi hiillostaa ja totesin vain että "häkkialue on kyllä nimenomaan häkeille eikä tuoleille". Tämän jälkeen Suvin ja Mikon piti tulla yhden kultaisennoutajan käytännössä päältä (!!), joka seisoi keskellä n. 40cm leveää kulkuväylää ja vastaus pyyntöön "mahduttaisiinko me tästä" oli jotain epämääräistä muminaa ilman elettäkään siirtää koiraansa. Anteeksi vain mutta missäs on ne käytöstavat?? Että ihmiset voi olla idiootteja. Jos minä olisin ollut Lokin kanssa siitä läpi tulemassa niin olisin tasan varmasti kävellyt koiran yli niin että jotain olisi sattunut. Raivostuttavia omistajia ja viaton koira, mutta en ehkä olisi pystynyt hillitsemään itseäni.

Näyttely oli tosiaan hallissa ja se asetti jo tietyt ennakko-odotukset näyttelyn kululle (tyyliä Lokia ahdistaa, minua ahdistaa, Loki säikähtää jotain, ei anna tutkia, saadaan eva). Aikamme katseltiin tuomarin arvostellessa kultaisianoutajia, kävi heti selväksi että tuomari oli suoraan sanottuna erittäin epämiellyttävästi käyttäytyvä koiraa kohtaan. Hän kumartui koirien päälle suoraan yläpuolelta ja edestä, näytti handlereille miten koiria seisotetaan ottamalla hihnan ohjaajien käsistä, tutki hampaat kitalakea myöten todella perusteellisesti, pussaili (!!) koiria suoraan otsaan ja päin naamaa, namit käskettiin pois käsistä, hihna tiukemmalle ja sitä rataa. Plussa tosin siitä, että käytti vinkulelua ilmeen hakemiseksi. Kaksi kultaistanoutajaa lähetettiin eva:n kanssa pois kehästä kun eivät antaneet katsoa hampaita. Tuomari todellakin tuntui olevan tummissa aurinkolaseissaan oikea Miroslav Zidar Satan, kuten aamulla vitsailin. Kauhun sekaisin tuntein odoteltiin käyttäytyykö samoin koikkereita kohtaan.

Jälleen sai jännittää tällä kertaa sitä lähteekö koira todellakin sen eva:n kanssa pois kehästä. Loki tosin teki parhaansa eliminoidakseen vastustajia. Se ensin pissasi ulkona suoraan Mikon päähän selvästi näkyvät keltaiset jäljet ja sen jälkeen ärähti edellisen päivän pusukaverille Uukelle niin, että Uuke ilmeisesti puraisi omaan kieleensä ja siitä alkoi vuotaa verta. Loki on muutenkin ollut vähän mörrimöykky parina viime päivinä, mm. hääti pitkästä aikaa Tessiä tiehensä ja hallissa ärhelteli milloin kenellekin. Selvästi stressasi sisätilaa ja niin minäkin. Oikeilla voittajafiiliksillä siis mentiin kehään. Psyykkasin itseäni ajattelemalla, että ei ollut mitään väliä mikä olisi lopputulos vaan otettaisiin tämä tyhmä tuomari treeninä ja mentäisiin pitämään hauskaa kehään niinkuin on viime aikoina pidetty hauskaa mätsäreissäkin.

Loki meni valioista ensimmäisenä koska siirtyi avoimesta valioihin edellisen päivän sertin jälkeen. Tuomari tuli melko töykeästi edestä ja ylhäältä (pöytää ei tietenkään ollut), kaivoi suuta pitkään ja ronklasi päätä. Ei pussannut kuitenkaan. Loki ensin aavistuksen pakitti, mutta sitten antoi tutkia oikeastaan todella hyvin. Kehuin sitä valtavasti koko ajan ja namia satoi kuin parhaistakin pippaloista tuomarin siirryttyä seuraavaan koiraan. Loki ravasi nätisti, seisoessa heilutti häntää (tässä vaiheessa oli jo tosi helpottunut olo kun tutkiminen meni niin hyvin) ja sai ERInomaisen. W00t! Biletin! Muutkin valiot saivat erinomaisen ja pian juostiin sitten valiourokset taas yhdessä, ja Loki sijoitettiin ensimmäiseksi!! Olin ihan että mitä ihmettä! Seuraavalle koiralle hän totesi "too big" joten varmaan sitten kaikki loput olivat hänen mielestään liian suuria. Tuomari kätteli minua ja sanoi "first", mutta ajattelin kuulleeni "third" ja kysyin jotain että "what, really?" mihin tuomari vain totesi että "is it a problem" ja tuijotteli oikein tuimasti. En ollut varma olisiko pitänyt sanoa "no, sir no!" mutta kiitin sitten vain ja poistuin takavasemmalle juhlimaan.

Tämän jälkeen urosten paras uros kehässä ravattiin kerran, seistiin hieman, pari koiraa vaihtoivat paikkaa ja meidät osoitettiin ensimmäiseksi! Loki oli siis PU1, vau! Nartut kävivät tämän jälkeen kehässä ja parhaaksi nartuksi valittiin nuori kaunis narttu, jonka kanssa sitten tämän jälkeen mentiin ROP kehään. Vähän toivoin ettei meitä valittaisi ROP koiraksi, ettei joutuisi jäämään isoihin kehiin. Vaan joskus se vaan potkaisee, nimittäin kukas muu kuin pikkuinen Loksutin oli koko näyttelyn komein kooikerhondje. En vieläkään meinaa uskoa, mutta niin se vain on.

Eikö ole miellyttävän oloinen tuomari :)

Tämä oli toinen kertamme ryhmäkehissä ja kuten viimeksikin, lopputulos oli kerta ympäri ja kotiin. FCI 8 ryhmän arvosteli Annukka Paloheimo. BIS tuomari oli meidät tuomaroinut Miroslav Zidar, joten astetta isompi heppu oli sitten kai kyseessä. Päivä venyi pitkäksi ja Loki sai nukkua pari tuntia ennen ryhmäkehiä häkissä ja sieltä pois tullessaan oli ihanan positiivinen ja innokas kehäkaveri. Ei enää haukkunut muille vaan yritti hakea muita rotunsa voittajia leikkimään. Selvästi oli ottanut parit rauhoittavat häkissänsä. Kuvia näyttelystä löytyy täältä. Kiitos Suville näistäkin kuvista!

Arvostelu oli pitempi kuin edellinen. Loki heikkouksia ei nytkään ollut mainittu yhtään tai sitten ne ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen :P

"Sehr typisch entwickelter Rüde mit gute Pigment. gute Haartextur, typischer Kopf, feste gerade Rücken. Korrekte Rutenstellung, gute winkelungen, korrekte Stellung. Lekhafte Bewegung."

"Erittäin tyypillinen kehittynyt uros, jolla hyvä pigmentti. Hyvä karvanlaatu, tyypillinen pää, vahva suora selkä. Oikea hännänkanto, hyvät kulmaukset, oikea asento(??), Reippaat liikkeet."
Harm v.d. Schoonheden VAL ERI1 SA PU1 CACIB ROP
Miroslav Zidar, Slovenia

Pieni koira Isossa Kehässä

Se on kiva miten Loki reagoi heti sillä sekunnilla kun selviää että se voittaa/pärjää hyvin/olen muusta syystä tosi iloinen sen menestymiseen. Silloin alkaa bileet ja se tietää että nyt tapahtui jotain hienoa. Kumpa saisi sen tunteen sille feikattua joka kerta näyttelyssä, kävi miten kävi.

28.4.2013 Lahti kansainvälinen näyttely
Harm v.d. Schoonheden VAL ERI1 SA PU1 CACIB ROP

Nyt meillä on jäljellä enää Toijalan ryhmänäyttely helatorstaina ja sen jälkeen ei sitten olekaan todennäköisesti tiedossa näyttelyitä vähään aikaan. Tavoitehan oli saada tuosta valio ja se on nyt toteutunut ja pidin aika mahdottomana että siitä olisi sen suurempaan menestymiseen. Vaan kun kerran tuo yksi cacib nyt tuli, niin lieköhän sieltä jostain tupsahtaisi se toinenkin........... Mutta hallinäyttelyihin, ei kiitos.

Aksaa sisällä ja ulkona

Ulkokausi on korkattu, jee! Tai omatoimitreenit siis. Vielä viikon ja päivän saa odotella ohjattuja ulkotreenejä. Torstaina käytiin toisiksi viimeistä kertaa hallilla. Mentiin aavistus etukäteen ja tehtiin parit keinut. Aika kivat oli. Radasta en muistakaan paljon kun on jäänyt päivitys tekemättä ajallaan, joten pitemmittä puheitta, ladies and gentlemen, i present you Lokin treenit 18.4. Kuvauksesta kiitos Ella ja Lotta!

Sunnuntaina innokkaat AST:läiset pistivät ulkokentän kuntoon, itse en valitettavasti päässyt paikalle. Kävin heti sunnuntai-iltana tekemässä parit madalletut keinut, parit normikokoiset keinut ja yritin tehdä keppejä. Keinut meni superhienosti, Loki oli viimeiset toistot irti ja hyvin se vetää. Jos jään jälkeen niin aavistuksen hidastelee mutta who cares. En jaksa hienosäätää enää tätä paljonkaan vaan aletaan nyt ottaa esteitä eteen ja taakse. Huomenna voisi taas mennä vähän etukäteen ja parit keinut ottaa. En usko että esteiden lisääminen on vaikeaa, mutta ohjaukset ennen ja jälkeen tulee viemään enemmän aikaa.

Kepit oli ihan hyvät kun juoksin vain vierellä, mutta heti jos yritin yhtään mitään persjättää niin poika jätti kesken. Tarvitsisi tehdä keppien näitä treenejä niin että apuohjaaja palkkaa aina samallalailla että Loki oppii että minä saatan juosta missä vain. Lisäksi voisi olla hyvä tehdä vain kuudella kepillä että saa enemmän toistoja. Umpikulman se hakee kyllä mielestäni ihan tosi hienosti, avokulmaa ei taidettu tehdä. Pitäisi tässäkin päästä vielä kauempaa lähettämään, vaikka näillä pärjäisi jo hyvin varmasti ykkösissä.

Maanantaina sitten mentiin uudemman kerran pikatreeneihin ohikulkumatkalla tekemään muutamat A:t. Loki oli ensin aika hajujen lumoissa ja jouduin jopa sitä käskemään mukaani tekemään. Pitää selvästikin tehdä ulkokentällä sen kanssa nyt niin ettei se pääse itsekseen seikkailemaan pitkin maita ja mantuja vaan hihnassa aina kaikki odotteluajat. A:lla jätin "ota" käskyn pois testimielessä ja tuo pysähtyi kuin tatti joka kerta täsmälleen oikeaan paikkaan. Käytin tosin namilätkää alastulolla. Sain juosta ohikin vaikka miten pitkälle ja tuo jäi silti tapittamaan kontaktille. Sillä on niin luja vauhti kyllä A:lla että pelottaa milloin se lentää koko alastulopuolen.

Kiirekiirekiire olisi nyt saada keinu ratakuntoon ja sitten puomi/keinu erottelu selväksi, että pääsisi mölleilemään. Tahtoo kisaamaan. Ei virallisiin vielä, mutta mölleihin ja siellä kun voi olla se puomi.

Loki muuten provosoituu aika herkästi, tai en tiedä kuinka moni koira vastaavassa tilanteessa ei reagoisi. Torstaitreeneissä tein Lokille lähtötreeniä valelähdöillä ja ääntelehtimällä oudosti ja Lokista parin metrin päässä kiinni ollut leikattu uroskoira alkoi haukkua Lokille peräti kaksi kertaa ja Loki lähti mukaan. Ärähdin Lokille molemmilla kerroilla, mutta jälkeenpäin nauhalta katsottuna näkee tosi selvästi että toinen alottaa, joten tuli vähän paha mieli siitä että toruin sitä. Vaikka eihän se toisaalta saa kisatilanteessakaan lähteä muille koirille huutamaan vaikka ne miten sille haukkuisivat.

Huomenna viimeiset sisätreenit tältä keväältä. Hiukan tulee Annea ikävä, nyyhkis! Pitää kyllä mennä ehdottomasti Saviojan radoille kisaamaan kun sen aika tulee. Sillä on kivoja ratoja. Sanoi muuten viimeksi, että pistää ajoittain ykkösten radoilleen myös pöydän.

Punainen paroni

Loki PUN1

20.4.2013 Vantaa match show

Arvostelu kertoi:

Koiran kunto (turkki, lihaskunto): Erinomainen
Rakenne:  Erinomainen
Liikkeet:  Erinomainen
Esiintyminen ja esittäminen: Erinomainen

Lauantaina käytiin Suvin ja Mikon ja Sallan ja Tessin (ja Fionan) kanssa Vuokkoset areenalla sisämätsärissä. Samana päivänä oli Hesassa myös ulkomätsäri, mutta valitsin tämän syystä koska halusin treenata sisällä (Lahden kv on nääs hallissa) ja luin kokemuksista, että tässä mätsärissä olisi kunnon kokoiset kehät, eli pääsisi oikeasti treenaamaan juoksemista.

Pienet aikuiset tuomaroi Patricia Hirn, joka on eläinfysioterapeutti. Lokin parina oli joku musta mitteli tai muu pystykorva joka esiintyi oikein hyvin. Lokikin esiintyi hienosti, vaikkakin ravaus oli osaksi hieman laukka-askelin ja haukuin höystettyä. Pöydälle ehti hyvin asetella rauhassa, vaikkakin Loki seisoi siinä aika huonosti. Maassa sitten ihan hyvin ja häntä heilui taas. Olipa kehätoimitsijakin hymyillyt meille kovasti, kuulemma. Oltiin tuomarin mukaan tasainen pari, mutta Loki sai punaisen, koska sillä oli "lennokkaammat liikkeet" :). Lienee tarkoitti muutenkin kuin laukatessaan ja olikin oikeastaan tosi kiva kuulla tuollainen lausahdus fyssarin suusta, varsinkin kun olen ajatellut Lokin olevan nykyään jumissa kuin vr pakkasella. Kuvista kiitos Suville!

Vieläkin saisi niitä etujalkoja pistää taaksepäin.

Punaisten kehässä pyörittiin hetken päästä samoin kuin toinenkin koikkeri Alf. Lokilla oli jotain henkilökohtaista Alfia kohtaan ja se räksyttikin sille pariin otteeseen aika ärsyttävästi kun ravattiin heidän perässään. Koikkerit ruletti tänään, sillä Alf sijoitettiin punaisten toiseksi ja Loki ensimmäiseksi. Tämän kirjoituksen Lokin posetuskuvassa ihan ylhäällä Lokin takana on Alf, mistä syystä häntä on noin korkealla. Yleensä Loki heiluttelee häntää paljon matalemmalla. En muista tähän hätään yhtään kuvaa, missä se seisoisi noin hyvin. Ehkä pitää näyttelyssä viedä se ensin rähisemään jollekin ärsyttävälle urokselle, saisi matalaa hännänkiinnitystä vähän peitettyä :P

BIS-kehässä ei sitten menestystä tällä kertaa tullut, niinkuin ei perinteisestikään koikkereille yleensä :). BIS-kehän tuomaroi ulkomuototuomari Säde Hohteri. Tämä tuima täti arvosti sitten meidän parina ollutta mitteliä, joka oli SIN1 BIS3. Ei siis arvostanut meidän "lennokkaita" liikkeitä tämä täti :D. Loki liikkui BIS-kehässä aika aneemisesti ja sitä sai melkein vetää perässä, täysin päinvastoin kuin aiemmin. Seisominenkin oli vähän ehkä semmoista puoliteholla tehtyä.

Koikkerin jalot ja lennokkaat liikkeet

Tessi esiintyi jälleen hienosti, mitä nyt vähän pomppi silloin tällöin. Se sai punaisen mutta ei sijoittunut. Sekä isot että pienet pennut arvosteltiin samassa luokassa. Alla olevan kuvan toinen pieni koira oli lopulta BIS2 tai BIS1, vaikka ei seissyt juuri lainkaan paikoillaan. Pienet pennut arvosteli myös BIS-kehän arvostellut Hohteri, joka ei ehkä ihan tavalliseen mätsäritapaan arvostanut niin hienoa esiintymistä kuin on ennen totuttu. Tämä olikin siitä epänormaali mätsäri muutenkin, että sekarotuiset olivat omassa kehässään veteraanien kanssa eivätkä voineet kilpailla BIS-kehässä ollenkaan.

Se oli sitten viimeinen kenraaliharjoitus, ensi lauantaina nimittäin on jälleen hirrrrrmuisen vakava ihan oikea virallinen näyttely. Saapa nähdä.

Myydään pikkukoiran tavaroita

Yhteydenotot tähän tai taina.lempiainen ( ät ) geemail piste com. Saa myös tarjota! Kaikki sijaitsevat Espoossa.


Peruspomppa VARATTU

Lähes käyttämätön. Pompan sivuilla peruspomppa, väri on violetti, kuvassa huono valo.
Koko 28 (selän pituus, sen jälkeen vielä n. 5cm laskoksia)
Hp: 40e + postarit (alkup. 54,90€)




Kevythäkki

Vähän käytetty, tukeva. Ovet sivulla ja päädyssä. Kantopussi tulee mukaan. Kuvan koiralle häkki pieni.
Pituus 50cm leveys 33cm
Hp: 20e

Hurtta Outdoors Microfleece haalari

Vähän käytetty, täysin ehjä. Tämä haalari kyseessä.
Koko: 30S (Kääpiövillakoira, löwchen, tiibetinspanieli, bichon havanais)
Hp: 25e + postarit (uutena 49,90 €)

Hurtta vedenpitävä fleecepusakka  VARATTU

Hieman käytetty.
Koko: 27 (selän pituus)
Hp: 10e + postarit+ postarit

Now… where to begin?

"Life in the Shire goes on, very much as it has this past Age… full of its own comings and goings, with change coming slowly, if it comes at all."

Mitäs meille kuuluupi. Ei mitään erityistä tällä kertaa, mutta teki mieli päivittää joten here it comes. Edellinen Lokin BIS1 postaus teki muuten blogin kävijäennätyksen, 91 yksilöityä kävijää. Kuinkakohan moni otsikon luettuaan luuli, että Loki voitti jotain "oikeaa"? Maineen ja kunnian lisäksi tietysti.

Ollaan ja hengaillaan. (c) Tiia Vainio

Viime ajat on ollut kiireisiä, päivät töissä ja ties mitä iltaisin. Kaksi kertaa ollaan treenattu tokoa lepuskissa aika isollakin porukalla, mutta vielä on aika hakusessa meillä Lokin kanssa että miten nämä treenit pitäisi rytmittää. Olen kävellyt porukoilta, joten ei ole ollut autoa mihin selvästi pistäisi tauoiksi. Onkin mennyt vähän sinnepäin, mutta ihan kivasti ollaan päästy treenaamaan häiriössä.

Seuraaminen on ollut työn alla, viime viikkoina erityisesti käännökset ja Lokin takapään käytön vahvistaminen. Lisäksi liikkeestä seisomista ollaan tehty ja tämä vaatii yhä pienen kropan pysähdyksen, mutta getting there. Luoksepäästävyys on ollut ryhmätreeneissä aika suuressa roolissa, mutta eipä siinä oikeastaan olekaan niin suurta ongelmaa kun alunperin ajattelin. Ei tuo ole pakittanut juurikaan yhtään. Paikallamakuuta ollaan myös treenattu ahkeraan, ryhmätreeneissä en ole makuuttanut kuin puolisen minuuttia mutta ei tuo tee elettäkään noustakseen joten tänään treeneissä voisi testata pitää vaikka minuutin.

Lumien jatkuvasti sulaessa on tullut mieleen kesän liikuntamuodot ja erityisesti kaikki vedätyshommat. Tämän kevään aikana olisikin tarkoitus ostaa kunnon tarvikkeet, ainakin lenkkarit ja Lokille kunnon vetovaljaat. Hifistelyä jos haluaa harrastaa niin vetovyöksi olisi kiva ostaa oikea jalkojen välistä menevä vetovyö, ei tarvitsisi käyttää tuota matkalaukun sateenkaaren väristä sulkijahihnaa (talk about low-budget), mikä nousee jatkuvasti liian korkealle. Mutta lenkkarit ja kunnon valjaat on välttämättömyys ennen canicrossaamisen aloittamista. Harmittaa, ettei rullaluistelu onnistu millään koiraystävällisellä alustalla, se kun olisi itsestä kaikista kivointa.

Tessin säkä tällä hetkellä 34,5 cm.

Lokin viralliset näyttelyt lähestyvät, Loki on ilmoitettu nyt Hyvinkäälle ja Lahteen 27.-28.4 sekä Toijalaan helatorstaina 9.5. Sertijahti alkaa siis pian ja vihdoin alkaakin, poika on nimittäin nyt ollut lihotuskuurilla ja saanut melkein kilon (!!!!!) normaalipainoonsa nähden. Se painaa nyt n. 10kg. Se ei näy oikein missään, paitsi että äiti myönsi ettei Loki ole enää ihan niin ruikku kuin ennen. Ensimmäisessä (Hyvinkään) näyttelyssä on yhtä lukuunottamatta tiedossa osallistuvat koirat ja tuo yksi on ainoa joka saattaa olla sertihakuinen uros. Mutta voisi sanoa, että jos tuo yksi on pentu, narttu tai valiouros niin olisi kyllä tuhannen taalan paikka valioitua. Tämän viikon lauantaina on viimeinen mätsäri ennen tosikoitoksia. Tessi tulee mukaan, sekin ehkä pääsee tänä kesänä vielä oikeisiin kehiin pyörimään.

Agilityinnostus on ollut aavistuksen taka-alalla muiden asioiden lomassa, kun ei sinne kentällekään pääse. Treenilista on kuitenkin suuri ja odottelee kenttätalkoita. Torstain treenit meni puolella aivokapasiteetilla, sillä olin juuri ennen treenejä hoidellut asuntokauppaan liittyviä asioita ja sen takia myöhästyinkin treeneistä. Pääsin tekemään ensimmäistä asunnon ostotarjousta, mutta valitettavasti ei homma mennyt kuin strömssössä ja kaupat jäi tekemättä. Harmitti paljon, asunto olisi ollut meille aika täydellinen. Isän rohkaisevin sanoin kuitenkin: "Ei muuta kuin kohti uusia pettymyksiä." Vieläkö joku ihmettelee miksi olen tällainen ainainen pessimisti?  Treeneissä tehtiin aika kivaa rataa, mutta rataantutustuminen jäi olemattomiin ja fiilikset oli niin sekavat muista asioista että meno oli aika kauheeta. Ensimmäinen vuoro meni paremmin, mutta toisella kerralla tehtiin sama rata toisinpäin ja iiiihan kauheeta oli meno. Siis oikeesti, järkyttävää. Yritin parissa kohdassa hifistellä hienoilla kuvioilla mutta ne ei toiminut yhtään. Nämä eivät onneksi tulleet videolle. Pidettiin sitten vain hauskaa aika aivottomasti, vähän testattiin Lokin putkiin hakemista pimeästä kulmasta ja se oli aika kivaa, poika mm. hyppäsi putken päälle kun ohjaus oli ilmeisesti "hieman epäselvää". Lotta kuvaili videon toisesta toistosta, kiitos! Pussiin ohjaaminen oli kauhea, hävettää, hyi, yöks. Tämän lisäksi tehtiin parit keinut, myös täysikokoisena ja meni aika kivasti.

Loki oli ihan outo jäähdyttelylenkillä, mikä tehtiin Lotan, Leevin ja Terran kanssa. Leevi on leikattu uros ja siihen Loki käy aina tosi kuumana, mutta nyt se tuntui olevan ihan outo Terraa, oman ikäistään urosta, kohtaan. Pojat oli hetken vapaana, mutta Loki lähti pariin kertaan juoksemaan Terraa kohti häntä pystyssä siihen malliin ylväänä, että otin sen hihnaan. En tiedä olisiko se mennyt leikkimään vai uhoamaan, mutta en halunnut ottaa riskiä. Hihnassa ollessaan Loki veti hulluna Terran perään ja vinkui, ei ota selvää.. Onko kevään tuoksut sekoittanut tuon pään lopullisesti? Viikin parin viikon takaisessa mätsärissä tuo meinaan pisti painit pystyyn semmoisen uroksen kanssa, jonka omistaja vasta lopussa sanoi että kiva tuo sinun narttusi. Jaa mikä narttu.. Kyseinen koira ei kuulemma tule yleensä urosten kanssa toimeen ollenkaan.

Loppuun surullisempaa asiaa hieman. Joku saattanee muistaa blogistani allaolevan videon Etta kooikerhondjesta, joka oli ROP ja pääsi pyörähtämään Voittaja 2012 näyttelyn isoissa kehissä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun jäin katsomaan ison näyttelyn ryhmäkehät. Ettan elämä päättyi traagisesti vain muutaman vuoden ikäisenä 24.3.2013 hänen jäätyään auton alle täysin yllättäen. Lisää voi lukea täältä. Tapaturma on koskettanut koko koikkeriväkeä hyvin paljon. On tullut taas mieleen mitä kaikkea voikaan tapahtua, mutta kaikkeen ei silti voi varautua.

Etta lähti tästä maailmasta Voittajana.

We rocked the show! Loki BIS1!

Loki BIS1 PUN1

14.4.2013 Helsinki Match Show

Eilen illalla nukkumaanmeno hieman viivästyi ja puolen yön aikoihin vielä arvoin että jaksaakohan sitä herätä tarpeeksi ajoissa mätsäriin, kun ilmo alkaa jo klo 9 ja kehät klo 10. En pistänyt sitten herätyskelloa soimaan, vaan ajattelin että katsotaan miten herätään. Noh aamulla heräsin ensimmäisiin viuviu ääniin puoli yhdeksän aikaan ja hetken sängyssä asiaa pohdittuani päätin kuitenkin lähteä sykkimään kohti Koneen kenttää ja Eftfan järjestämää mätsäriä.

Tessi pääsi mukaan, mutta ilmomaksujen ollessa kuitenkin 8 euroa en jaksanut sitä viedä kehään. Se sai Lokin odotusajat ihmetellä menoa ja leikittiinkin kovasti hanskoilla. Ihana taisteluhalu kyllä tuolla tytöllä eikä yhtään ottanut häiriötä muista, olisi leikkinyt varmaan maailman tappiin asti. Koirien lisäksi muuta seuraa ei tällä kertaa mätsärissä ollut, mutta olihan siellä taas paljon porukkaa joiden kanssa hengailla, koiraväki on siitä kivaa että aina löytyy yhteisiä puheenaiheita.

Kävin ensin kummankin koiran kanssa ilmoittautumassa ja koirat odotteli hetken puuhun kiinnitettynä, Tessikin alun "et **ttu jätä mua!!!1!!11!" kiljumisien jälkeen odotti ihan nätisti. Sen jälkeen alkoi pienten pentujen kehä ja koska pienet aikuiset olivat samassa kehässä pentujen jälkeen, ehdin hyvin hakea häkin autosta ja siellä sitten saivat koirat odotella.

Kyttääjä ja sen kaveri.

Loki oli katsellut häkistä kun ensin leikin Tessin kanssa ja ennen omaa vuoroaan pääsi vielä vetelemään spurtteja itsensä ikäisen narttupumin (tai muun rastaheebon) kanssa, sekä painimaan pystypaineja cockeriuroksen kanssa. Loki oli koko ajan ihmeen sosiaalisella päällä, oli uros tai narttu niin se haki kaikkia leikkimään mikä on siltä tosi outoa. Uroksia tosin olisi varmaan halunnut enemmänkin alistaa. Mutta veto oli huima melkein ihan kaikkien luo.

Kehään mennessä sillä oli yhä hirveä meno päällä. Koiria oli huomattavasti vähemmän kuin edellisessä näyttelyssä, kehät olivat ihan lumen peitossa ja ravaaminen oli kaikille pelkkää sohjossa rämpimistä. Lokin parina oli amerikancockerspanieli (ihan kun meidän parit olisivat järjestään spanieleita), joka esiintyi tosi hyvin. Ensin "ravattiin" ympäri, ja pöytää ohittaessa oli kova veto pöydälle. Sitten Loki pöydälle, mihin se meinasi ensin hypätä ihan itsekseen. Mistäköhän ihmeestä se tuon pöytärakkauden on keskinyt. Pöydällä oli kuitenkin hurjan kivaa ja tuomari kävi kopeloimassa, kysyi iän (mikä piti ihan laskea kun ei näitä enää muista) ja jotain pieniä siinä rupatteli. Sitten "ravia" edestakaisin ja seisomaan. Loki seisoi aivan huippuhyvin, seisotin sen uuden suunnitelmani mukaan edestä eli rutiinilla Loki seisomaan, itse kyykistyn eteen ja tökkään etujalkoja hieman enemmän kropan alle ja vispaavispaa-kuiskauksilla häntä heilui käytännössä ihan koko ajan. Namia nassuun ja tuomari tykästyi Loksuttimeen niin että antoi meille punaisen.

Koska tosiaan lähtö oli vähän extempore, oltiin me peräti viimeisessä parissa eli siniset menivät samantien kehään. Sen jälkeen punaiset, Loki seisoi jälleen ihan superhienosti (omasta mielestäni, olisi ollut kiva nähdä se sivulta). Häntä heilui yhä lähes pysähtymättä ja tassut hievahtamattakaan se tapitti lihapullaa kädessäni. Tuomari kävi uudelleen moikkaamassa koirat ja Loki oli oikein nätisti, ei reagoinut oikein mitenkään tuomariin. Neljä sijoitettiin ja meille annettiin ensimmäisenä punainen ruusuke käteen eli sijoitus oli PUN1.

Parin minuutin tauko minkä aikana jälleen Tessi pääsi peuhaamaan ja sen jälkeen BIS kehään. Sitä ennen se pääsi taas hieman painimaan tällä kertaa belgipennun kanssa. Kerran ravattiin ympäri, mutta seistä koirien piti ikuisuudelta tuntuvan ajan. Ensin pudotettiin pois parit pienet ja parit isot. Pian jo tajusinkin että jeiiii, oltiin neljän parhaan joukossa. Pienemmät pokaalit menivät isoille koirille ja jäljellä oli yksi pieni pokaali ja yksi ainakin tuplasti isompi, kun tuomarit lähestyivät meitä ja spanielipentua, joka oli tosi nätisti seissyt paikallaan koko pitkän seisotuksen ajan, vaikka oli vain muistaakseni 4,5kk ikäinen. Pieni pokaali meni toiselle spanielille ja meille ojennettiin iiiiiiso BIS1 pokaali! Oi voi kun hymyilytti. Loki seisoi koko tämänkin ajan tosi upeasti, häntää heilutti ihan viimeiseen asti.

Koko show oli ohi reilussa parissa tunnissa eikä kengät ehtinyt edes kastua. Räpläystä saatiin ainakin kolmeen otteeseen. Oli niin kiva, kun Lokilla oli oikeasti kivaa odotellessa ja leikkiessä muiden kanssa ja kehässäkin jaksoi heiluttaa häntää niin valloittavasti. Oma upea pieni mustuainen. Kyllä Loki niin hienosti esiintyikin että tuli semmoinen olo että se oli voittonsa ansainnut (me tosin omasta mielestämme ansaittaisiin melkein aina se voitto :D). Palkintokasseista löytyi monta pussia erilaisia nameja, ihan näppärit pikaisesti puettavat Lokin kokoiset valjaat, metallinen piparirasia koiran kuvilla, luun sekä kengän muotoiset piparimuotit sekä kirja "Leikitellen koiran kanssa - kehittäviä agility- ja taitoharjoitteita". Lisäksi palkintokaappiin tuli täydennykseksi Loki isoin saama pokaali sekä kaksi ruusuketta.

Hauskan momentin meidän voittoon toi se fakta, että Loki oli myös viime vuoden saman yhdistyksen järjestämässä mätsärissä BIS1 :D. Näköjään salama sittenkin iskee kahdesti samaan paikkaan. Ensi vuonna ei enää kehdata mennä paikalle.

Tampio

Lokin ilmekin sen kertoo, ansaitsisin kultaisen ananaksen mitä tulee meidän seuran tokoryhmään ilmoittautumisen kanssa. Ensin olin siinä uskossa, että ryhmä toimisi niiden kesken ketkä haluavat tulla paikan päälle, mutta sinne olisikin pitänyt ilmoittautua agilityn kesätreenien ilmoittautumisen yhteydessä. En ollut ainoa joka tässä erehtyi, mutta päätettiin sitten perustaa varjotokoryhmä joka treenaa virallisen kanssa samaan aikaan paikkikset sun muut, mutta ei sitten vain koulutusta saa vetäjältä. Tämä sen jälkeen kun olin ensin ihmetellyt Facebookin ryhmässä että byyhyy minäkin olisin tahtonut tokoryhmään. Sitten tuli yksi peruminen virallisesta ryhmästä jolloin paikka meni ensimmäiselle joka paikkaa kyseli. Minä olin ensimmäinen, mutta väärässä mediassa :(. Olisihan se pitänyt tietää että seuran keskustelupalsta on the virallinen tiedotuspaikka, siellä kyselin toisena minuutin ensimmäisen jälkeen. Krooooh, tyhmästä päästä kärsii meidän tokoura. Eihän tuo iso juttu ole, aion silti tunkea samaan aikaan treenaamaan, mutta olisi ollut kiva saada elämäni ensimmäistä kertaa ohjattua (laadukasta ja ilmaista) tokokoulutusta.

Piti tehdä postaus meidän tokoedistymisestä mutta masennuin.

Meillä on tämän viikonlopun vieraileva tähti kylässä. Tessi viihdyttää meitä sunnuntaihin asti ja minä saan:

 

Neljä ylimääräistä tassua pestäväksi ja ruuuunsaasti likaisia mahakarvoja.

Yhden ylimääräisen lämmittävän sohvakaverin.

Ja yhden ylimääräisen suun ruokittavaksi.

Punaista ja sinistä

Edellisestä mätsäristä pääsi vierähtämään yli vuosi, mutta tulos näköjään pysyi samana. Lokilla oli tänään Gardenian pihalla pidetyssä mätsärissä parina joku pieni spanieli, joka oli ensimmäistä kertaa treenaamassa ja jännitti hurjasti. Lokille siis punainen. Treenaushyöty oli tästä mätsäristä hieman suurempi kuin normaalisti, sillä pienillä aikuisilla oli tuomarina isokokoinen mies paksussa toppatakissa ja punaisessa lippalakissa. Loki antoi näprätä ihan hyvin, mutta hampaiden kanssa saatiin taas vähän säätää kun ilmeisesti Lokin mielestä lihapullaa olisi pitänyt saada suuhunsa eikä sormia. Kuvat otettiin aurinkoiseen kevätsäähän kyseenalaisilla kamerassa olleilla iso1600, f22 ja 1/1600 asetuksilla :), mutta näki niistä kuitenkin ihan kivasti miten Loki seisoi. Kiitos Suville seurasta ja kuvien napsaisusta!

Tessin pari oli joku hieman nuorempi vissiin spanieli, josta tuomari tykkäsi enemmän joten Tessille ensimmäisestä mätsäristään sininen. Shelttinen esiintyi tosi hienosti, vaikka kehän laidalla pompittiin minkä ehdittiin niin kehässä ei hyppimistä nähty. Pöydälläkin oli tosi nätisti. Pari esiintyi ihan hyvin myös, vähän vähemmällä draivilla ja rauhallisemmin. Nämä on vähän harmillisia kun ei yhtään perustella miksi värit menee niin kuin menee, mutta eipä niitä perusteluita taida aina olla muuta kuin tuomarin mieltymys.

Värikehiä odoteltiin varmaan vajaa pari tuntia ja niissä saatiin sitten tyytyä pyörähtämiseen eli kumpikaan ei sijoittunut. Harmi, palkintosijoilla odotteli söpöt pienet eriväriset pokaalit :). Olin tosi tyytyväinen Lokin esiintymiseen värikehässä, seisotin sen seisten mikä saa pojan esiintymään ryhdikkäästi ja reippaasti, mutta kun hakee asentonsa itse, menee se huonoon asentoon eli keinuheppailemaan. Se heilutti häntää lähes koko seisottamisen ajan, yritti kaikkensa pienille pokaaleille. Pitäisi kyllä alkaa seisottaa sitä aina itse ollen maassa, josta saan tökättyä sen etujalkoja taaksepäin aavistuksen mikä saa sen näyttämään "paremmalta".

Tessi jaksoi hienosti myös värikehiin vastaanottamaan lämmintä kättä. Hieman tuli pompittua siellä, mutta yllättävän hyvin neiti malttoi seistäkin vaikka oli pitkä odotus takanapäin.

Pieniä aikuisia oli yhteensä vajaa 60 koiraa, pieniä pentujakin taisi olla yli 50. Isot aikuiset jyräsivät silti lukumäärällään, niitä oli yli 90 koiraa tullut paikalle.

Ensi sunnuntaina sitten todennäköisesti uudestaan.

Mikä pentu se semmoinen olisi joka ei yhtään pomppisi :)

Vesikupissani on mönjä.

Mikä pilasi sinun aamusi tänään?

T: Fiona

PS. Onko 140e liikaa tosi nätistä päiväpeitteestä? Nimim. "jäin pohtimaan"...

Irtooirtoo

Vähiin menee hallitreenit, mutta vielä nelisen kertaa on tiedossa Saviojan treenejä. Eilen oltiin taas vähän etukäteen paikalla ja saatiin kivasti apukäsiäkin meidän keinutreeniin. Viitisen keinua otettiin, ensin otin yksikseni 3 toistoa siivekkeen helpottamana ja sen jälkeen apupalkkaajalla 2 toistoa pituuden palan helpottamana. Viimeinen meni niin kivasti ja vähän epäilytti pysyykö pituuden pala alla joten en viitsinyt lähteä sitten enää ottamaan riskiä kokonaisella keinulla. Ensi kerralla ensin yksi toisto pienellä helpotuksella ja sen jälkeen kokonaista keinua taas. Ei näyttäisi tulleen keinusta meille (=minulle) mörköä viime viikon lipsahduksista.

Annen tultua paikalle hän kysyi meiltä mitä haluttaisiin tehdä. Kysymys tuli niin äkkiä etten osannut keksiä mitään mutta onneksi joku toivoi irtoamista. Ja sitähän sitten tehtiin, erityisesti putkiin. Rata oli aika simppeli, kivanoloinen ja rengaskin mentiin pariin kertaan. Kummassakin päässä putket ja keskellä rinkulaa että sai testailla miten kaukaa voi lähetellä ja irtooko koira. Yksi niisto, pari jaakotusta ja parit persjätöt tai takaaleikkaukset mahtui radalle.

Lokin kanssa alotettiin. Renkaan kanssa ei ollut mitään ongelmia, mutta niisto olisi saanut olla tiukempi. Sitä pitää treenailla joskus erikseen. Putkeen lähetysten kanssa ei ollut mitään ongelmia, vielä kauempaa olisi saanut sitä lähetellä näin jälkikäteen ajateltuna. Lisäksi sivuttaissuunnassa se haki aika hyvin hypyt. Tuntui kyllä hieman oudolta pyöriä itse paikallaan koiran mennessä, tuntui että se meni jotenkin hitaasti ja vähän junnasi kun en itse juossut mukana. Muutenkin ehkä tuntui vähän hitaalta ja rauhallisemmalta. Meillä on ollut viime viikkona tai varmaan kahtenakin melkein joka päivä jotain, joten lieköhän Lokille on iskenyt  maratonväsymys. Olen myös lisännyt sen ruokaa kun sillä on näyttelyt tulossa, mutta ei se nyt niin paljon ole lisää painoa saanut että se vauhtiin pitäisi vaikuttaa. Pitäisi ehkä punnita se varmuuden vuoksi.. Saatiin kuitenkin rata hienosti nollana läpi pariin otteeseen.

Radalla oli pussi niin, että pussin jälkeen piti kääntyä tiukasti vasemmalle putkeen. Minä sanoin että me ei mennä pussilta kuin suoraan, enkä suostunut tekemään tätä tiukkaa käännöstä pussilta kun Lokilla on vähän ollut pussin kanssa viime aikoina sitä ettei mene suoraan vaan kääntyy sieltä johonkin sivulle. Haluan mielummin vahvistaa tätä suoraan menemistä nyt joten palkkasin pussin jälkeen ja jatkoin sitten vasta eteenpäin.

Lopussa mentiin rataa missä olisi pitänyt hakea koira putkelta ettei ampaise seuraavasta hypystä ohi. Tehtiin tämä kaksi kertaa ja kummallakin unohdin... toisella kuitenkin pelastin tilanteen jotenkuten ja hyppy meni oikein. Tästä oli tosi pitkä matka lähettää putkeen edessä mutta niin vain poitsu sinne ampaisi kun hädissäni käskin että putkeenputkeen. Jaakotukset menikin sitten vähän taas niin ja näin, hitsit kun pitäisi päästä osaavan silmän alla niitä opettelemaan.

Kuvauksesta ja treeniavusta kiitokset jälleen taas Ella ja Lotta!

Kivat treenit oli kuitenkin, suhteellisen helppo rata tällä kertaa mutta saipahan harjoitella irtoamista. Vielä vaan olisi pitänyt kauempaa ohjata ja testata Lokia. Nyt tuli välillä vähän semmoinen olo että tässä nyt mennään mutta ei me mitään opita. Mutta tulihan sinne ainakin yksi ihan ok persjättö ja viskileikkauksen toimivuudesta olin myös tyytyväinen. Anne tosin kommentoi meidän viskileikkauksesta että se hidasti menoa, minun kuulemma pitäisi aina mennä niin pitkälle eteen kuin pääsen, että saan etumatkaa taas eteenpäin.

Nyt pari päivää rauhallista lepoa ja sunnuntaina vuoden ensimmäiseen mätsäriin! Joka ei sittenkään ole Vuokkosilla vaan Gardenian pihalla, toisin kuin muistin. Meidän poppoosta sinne kuononsa suuntaa Loki ja Tessi.

Superjee!

Teki mieli pistää otsikko taas isoilla kirjaimilla, mutta en viitsinyt kun vasta melko äsken sellaisen merkinnän tein ja kaksi melkein peräkkäistä capseilla kirjoitettua otsikkoahan olisi aivan katastrofaalista.

Viime päivinä on ollut oikein hyviä päiviä. Fiilikset on ollut muutenkin oikein mainiot, mutta eilen oli oikea JEE JEE SIISTIÄ UPEETA -tunnelma, kun seuran agilityn treeniryhmät ilmoitettiin. Meitä kouluttaa kesällä Karo, kokenut agiliitokonkari jonka ratoja voin vain kateellisena katsoa. Koska omalle kentälle päästään toivottavasti monta kertaa viikossa omatoimeilemaan esteitä, voi ohjatuissa keskittyä hyvillä mielin kaikkeen muuhun. Ja kaikessahan riittää treenattavaa ;). Ryhmässä on pelkkiä medejä (yksi vieraileva mini), pari mölliä, loput ensimmäisissä luokissa kisaavaa. Treeniryhmään kuuluu myös uudet seuralaiset Ella ja Teppo! Heti perään toisella kentällä treenaa lisää talvitreeneistä tuttuja, joten varmasti tulee olemaan huippukivoja treenihetkiä tiedossa kesällä. Treenipäivä on torstaina kuudelta, mikä on juuri täydellinen aika meille. Torstai on ollut meillä aksapäivä niin kauan kuin muistan :)

Näitä miettiessä oli eilen niin loistavan kesäinen fiilis, mitä voisi kuvailla parhaiten näin:

JEE kesä tulee! JEE kesätreenit tulee! JEE tiedossa on laadukasta koulutusta huipussa treeniryhmässä! JEE aurinko paistaa ja lumet sulaa! JEE kesä! JEE hernekeittokin on tänään ihan parasta! JEE ei haittaa edes vaikka lähdin töistä niin täpinöissäni, että unohdin läppärin töihin ja jouduin ajamaan kaksi kertaa länkkäriä edestakaisin neljän ruuhkassa kotiin! JEE kesätreenit ja mainitsinko mä jo että

JEE KESÄ TULEE!!!!

Haikeita huokauksia eilen treenikentän vieressä, ei tuolla vielä hetkeen kyllä tehdä mitään.

Nyt kun sain tuon ulos systeemistäni, voi palata vakavampiin aiheisiin. Anniina kirjoitteli talven treenitavoitteista ja pohdin että enkös minäkin jotain asettanut. Hieman kesti löytää kyseinen päivitys (minkä takia tästä lähtien tavoitepäivitykset löytyy tagista "tilannecheck"), mutta listaanpa nyt hieman mitä tavoitteita meillä oli menneelle (huom. imperfekti) talvelle ja mitä vastaavia asetan kesäkaudelle.

Ei varsinaisia tavoitteita, mutta treenisuunnitelmia ja treenattavia juttuja syksylle ja talvelle olin asettanut:

• Keinu-intensiivitreenin aloittaminen
  Toteutui, aloitettiin ja jatketaan yhä, ehkä edettiin vähän liian hitaasti, mutta nyt tilanne näyttää kuitenkin keinun suhteen ihan hyvältä.
• Lähdössä pysymistreenin jatkaminen ja tiukentaminen (ei enää YHTÄÄN varastusta lähdössä!)
  Oops.. No ei toteutunut, tai treeni kyllä mutta perhana varasti viime putkikisoissa. Väli-treenillä nyt tämä kuntoon eikä siitä lipsuta.
• Eteen-treeni (syksyllä ratakuntoon, eli että se 2-4 estettä menee eteen vaikka jäisin taakse)
  No eipä tullut tätäkään juurikaan tehtyä..
• Kepit radan osaksi (syksyllä ratakuntoon)
  Ei...
• A-kontaktitreenin voi pitää keinun rinnalla, puomi pois keinun ajaksi
Vähän joo, mutta Veikkolan A on niin surkea ettei olla tänä vuonna sitä tehty yhtään.
• Välistävetotreeni
Ei...
• Saksalainen
Joo! Huittisen treenissä tehtiin monta onnistunutta saksalaista. Tämä lista alkoikin pikkuhiljaa jo masentaa!

Vähän kosahti siihen, kun treenipaikassa ei voinut treenata keppejä eikä A:ta huonojen esteiden takia. Ohjaamisessa kyllä olen mielestäni kehittynyt ja kehonhallinta toivottavasti parantunut. Tälle kesäkaudelle tavoitteiksi pistetään vaikka seuraavat. Paljon estetreeniä, mutta se tuntuisi olevan nyt meidän suurin kompastuskivi kun talven aikana ei ole oikein saanut edistettyä muita kuin keinua.

• Ei yhtään varastettua lähtöä tai kontaktia ilman palautusta.
• Kepit ratakuntoon
• Keinu yksittäisenä esteenä
• A ja puomi ratakuntoon, kontaktit varmoiksi ja täpäköiksi, "ota" käskyn poisjättäminen ja esteiden suoritus pelkästään "kiipee" käskyllä
• Keinun/puomin erottelu, jotta voidaan alkaa mölleilemään vaikka keinu ei olisikaan vielä täysin ratakunnossa
• Riippuen keinun etenemisestä, myös keinu ratakuntoon
• Ykkösluokan ratojen handlaaminen ohjauksellisesti
• Vireen pitäminen tapissa ja hienon (yli)kuumumisen jatkuminen
• Kesällä ja syksyllä mölliepiksissä, niistä keinullisista radoista en vielä paljon uskalla puhua.. Aika näyttää mutta pakko ei todellakaan ole. Tehdään keinun pohjat hyvin niin ei sitten tarvitsisi myöhemmin korjailla. Ei kiire tänä vuonna virallisiin.

Loppuu vielä vähän kuvia. Pari päivää sitten käytiin Tessillä kylässä ja ulkoilemassa. Kamera pääsi mukaan, joten pitkästä aikaa oli kiva kuvata koirien menoa. Lokia ja Tessiä on helppo kuvata, kun siellä missä Loki niin Tessi ihan persiissä kiinni.

Lenkin jälkeen ansaitut unet. Kohteliaat vieraat valloittaa Tessin pedin (Fiona on se valkoinen mytty) sekä sohvan. Valitettava lauman nuorimman osa on tyytyä nukkumaan lattialla..