That's one small step for a man..

Tässä pimeässä kuvassa on tämän talven Tampereen ensilumi. Ilosta pomppien menin ulos hyppimään lumisateessa kun sen ikkunasta huomasin, Fiona seurasi perässä sen näköisenä että hullu et kai meinaa sinne kylmään mennä.. Päätin kuitenkin, että Fiona saa jakaa ensilumen ilon kanssani ja kannoin sen sylissä pihalle. Siinä sitten hetki ihmeteltiin, tuntuu ettei koira yhtään kyllä edes tajunnut mistä oli kyse.

Vaikea kuvitella, että pari päivää sitten oli vielä näin kaunista:

Eipä tuo lumi kestänyt kun varmaan viisitoista minuuttia, mutta tästä se sitten lähtee taas. Kylmä ja ankea talvi. Ja vielä pitäisi se lumikolakin ostaa!

Palatakseni otsikkoon, one giant leap for Fiona. Fiona söi tänään ja eilen pienet muruset raakaa kalkkunan jauhelihaa. Hui! Ensimmäistä kertaa raakaa lihaa varmaan vuoteen. Eilen se hetken päästä maiskutteli sen verran että luulin jo että kohta tulee ylös, mutta ei kuitenkaan tullut. Tänään sai kaksi murusta ja kummatkin pysyivät sisällä eikä tuo edes maiskutellut. Hiukan tämä raaka pelottaa, kun viime syksynä se sai kyllä silloin tällöin raakaa lihaa ja sai jopa raakaa naudan ja lampaan mahaakin (kun sen piti olla niiiiiiin vatsaystävällistä). Ja tulos oli sitten tässä. Toisaalta tuolloin Fiona sai myös nappuloita joten mistäpä sitä tietää mikä ongelmat aiheutti. Fionan kakka on taas löystynyt niin että tänään kakkasi omalle pihalle. Yleensä se välttelee omalle pihalle kakkaamista. Ei sillä kuitenkaan ripulia vielä ole, mutta kovasti tuntuu että sinne suuntaan ollaan taas menossa. Toisaalta lueskelin terveyspäiväkirjaa ja ennen veriripuliepisodia mutta tylosinin lopettamisen jälkeen siellä luki parissa kohtaa että ripulia, mutta itsekseen se oli mennyt parissa päivässä ohitse. Ehkäpä katsomme kävisikö niin nytkin. Veren tuloa en kyllä silti kovin montaa päivää suostu katselemaan.

Jotain säätöä ruokaan olisin kiinnostunut nyt tekemään. Tällä hetkellä Fiona syö suhteellisen kuivaa puuroa 120+50+120 grammojen annoksina päivässä. Tällä satsilla se ei juo, mutta pissailu on pysynyt ihan kivasti aisoissa. Tässä veden ja puuron suhteessa varmaan pysytään nyt jonkin aikaa. Ajattelin, että menisin viikon aina samalla annostuksella ja sitten pudottaisin päiväruokaa 10 grammalla ja suurentaisin muita. Sitten taas viikko ja sama homma. Toisaalta jos pissailu pysyy kurissa niin pitää miettiä kannattaako sitä edes yrittää tiputtaa kolmatta ateriaa pois, jos se kuitenkin voinnin kannalta olisi parempi.

Eniten minua kiinnostaisi Fionan puuroruokinnasta tiputtaa puuro kokonaan pois. Pistää tuo ihan viljattomalle. On kuitenkin vaikea tietää millä korvata puuro joten en yksinäni aio tuota muutosta ruveta tekemään. Pienempi muutos sen sijaan olisi vaihtaa kypsä liha raakaan. Vaikka en tiedä olisiko tuostakaan mitään apua muuta kuin saamaan emännälle parempi mieli. Olettaen siis, että Fiona ei raakaan lihaan reagoisi negatiivisesti. Ehkäpä yritän ensi puurosatsiin pistää lihan uuniin vasta viimeiseksi tunniksi, sitten kolmeksi vartiksi, sitten puoleksi tunniksi.. Näin pikkuhiljaa katsoa miten koiran vatsa reagoi. Harmittaa kyllä vähän, että juuri eilen tein kahden viikon ruoat pakastimeen.

Onkohan hyvä merkki, että Fiona pitkästä aikaa tyhjensi anaalirauhasensa itse. Ei tosin kakkaamisen yhteydessä, vaan frendien aikana suoraan syliini. Mutta oma vikani, mitäs rapsutteilin niin rentouttavasti. Ja hopeareunus on ainakin siinä että osui yöpaidalle minkä voi pestä, eikä esimerkiksi suoraan sohvatyynyille. Pitää kyllä muistaa kun sohvaa joskus ostan, että nahkasohvassa on sittenkin omat hyvät puolensa kangassohvaan verrattuna.