sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Laavulla ja kooikertapaamisessa

Tänä viikonloppuna olikin itselläni kunnolla ulkoilua, kun ensin lauantaina retkeiltiin Pikkukoiraporukalla Kangasalle Kaarinanpolulle laavulle. Mietin kauan ottaisinko Fionan mukaan vai en. Toisaalta oli tosi sääli jättää se kotiin näinkin mielenkiintoiselta kerrankin luonnon keskelle vievältä reissulta, mutta toisaalta olin varma ettei se olisi a) jaksanut kävellä tuota matkaa ja b) pysynyt rentona näin monen koiran keskellä. Joten Fiona jäi tällä kertaa kotiin.

Monennäköistä koiraa ja ihmistä oli päässyt paikalle, vaikka paikan löytäminen olikin melkoinen haaste. Tyhjin käsin ei minunkaan kuitenkaan tarvinnut reissua tehdä, vaan lainakoira löytyi Tytiltä. Tästä voikin nähdä miten tottuneesti taluttelen Hilaa pitkin polkua. Olen tuo punatakkinen tuon massiivisen repun kanssa, piti sitä nyt eväät olla reissussa! Kuvasta kiitos Tanja Malmbergille.


Loput kuvat on ottanut Tytti Käyhkö. Tässä Jana poseeraa kauniisti.


Koska olen läski possu löysi minut hyvin nopeasti laavulle päästyämme makkaranpaistopaikalta. Hilankin teki mieli makkaraa.


Jottei pentukuume liian suureksi pääsisi paisumaan, tämmöinen ällötys löytyi myös seurueestamme.


Nelen poseeraus. Loppumatkasta olin jo ihan tyytyväinen, ettei Fiona ollut ollut mukana...


Tuon reissun jälkeen nukuinkin kolmen tunnin päikkärit, Fiona tietysti jalkopäässä. Tänään jaksoin sitten reippaana lähteä ihastelemaan kooikereita Tampereen kooikertapaamiseen. Jälleen pääsin Tytin kyydillä, kiitosta vaan! Paljon komeita kooikereita oli tullut paikalle ja paria räjähdysherkkää tilannetta lukuun ottamatta kaikki tulivat ihan hyvin toimeen keskenään. Saas nähdä josko jo seuraavassa tapaamisessa olisi omakin koira mukana..

Joitain lisäkuvia löytyy täältä. Tytin galtsuista löytyy varmaan kohtapuoleen parempia otoksia niin halukkaat seurailkaa kooikerhondje ry:n foorumia linkin varalta.

Kumpanakin päivänä Fiona oli kotona ollut pissaamatta, ensin 3,5h ja tänään 2h. Se on myös aloittanut selvästi jonkinmoisen talvihorroksen, kun nukkuu tosi paljon. Käytännössä aina kun ei leikitä tai olla ulkona. Liekö tuo sitten normaalia vai ei, enpä tiedä. Itse olisin ehkä levollisemmin mielin jos se tykkäisi nukkua vaikka sohvalla tai muualla näkyvillä, mutta aina se haluaa johonkin omaan paikkaansa mennä koisimaan, kuten sohvan alle tai makkarin petiinsä.

Viime yönä se kerran oksensi. Ulos ei kuitenkaan tullut mitään mikä oli ihan hyvä kun ottaa huomioon että se "oksensi" peiton päälle. Eilen illalla käytiin kaverillani iltaa istumassa ja sieltä Fiona kaikennäköisiä muruja lattialta löysi joten eipä tuota tiedä mistä johtuu. Vai oliko sitten se murunen raakaa lihaa minkä oli taas saanut tai sitten stressi tai tähtien asento.

Kakka on pysynyt suhteellisen kunnossa *kopkop* ja kyllä tuo leikkii ja lenkkeilee suht mielellään vaikka paljon nukkuukin. Kai se on tämä kaamos mikä itselläkin pistää unen maistumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti