Espoon panta

Ehkä kivaa vaihtelua noihin ainaisiin romaanipostauksiin voi tuoda nyt sitten tagilla käsityö olevat postaukset.

Tässä 4cm panta kankaalla, vihreällä (hieman oli epäselvyyttä onko tuo väri ruskea vai vihreä mutta nyt myönnän, on tuo ihan selvästi vihreää!) nylonnauhalla ja parin sentin valkoisella heijastinnauhalla. Tämän nimi on hyvin mielikuvituksellisesti "Espoon panta", koska se tulee menemään odottamaan Fionan vierailuja minnekäs muualle kuin Espooseen.

Tähän olen muuten oikein tyytyväinen (katsokaa nyt miten suorat ompeleet heijastinnauhassakin!), mutta pari seikkaa teen silti paremmin tulevaisuudessa. Kangasta en käännä tuonne takapuolelle noin miten kuvassakin näkyy vaikka se tuntuukin kovin helpolta ratkaisulta, vaan päät pitää pistää kankaan sisään niin etteivät ne jää törröttämään hieman ellei niihin ompelisi kovin rumia siksakkeja ympäriinsä. Lisäksi kuvassa näkymättömälle D-lenkille kun ompelin pienen oman "alueen" ettei se ole yhteydessä pikalukon kanssa, ompelin sen toisesta päästä hieman pitemmälle kuin toisesta kun koneella peruuttaessa en nähnyt tarkkaan kuinka pitkälle se tulee. Tämä vahingossa liian pitkälle mennyt puoli on itse asiassa parempi, koska tikit menevät koko nylonnauhan yli. Toiselta puolelta jos jaksaisi niin voisi ommella vielä millin pari että tulisi samanlainen, mutta se on niin pieni ongelma etten jaksa nähdä vaivaa.

Ympärimitta on täysin sopiva tässä, mutta yhtään milliä tuota leveämpää pantaa en kyllä Fionalle varmaan tule tekemään. Nylonnauha sisällä kun ei anna oikeastaan yhtään periksi niin tästä tulikin Fionan kaikista levein panta. Pitää miettiä olisiko kolmen sentin nylon sittenkin jatkossa parempi, vaikka tässä kyllä näkyykin tosi kivasti tuota kangasta vähän enemmän. Toisaalta tuo leveys on tosi hyvä myös siinä, että se pistää karvoja kasaan suuremmalta alueelta jolloin tuo heijastin näkyy tosi tehokkaasti. Sitä pitää myös miettiä, että olisiko parempi, että tuo kangas jatkuisi pikalukon "alle", jolloin noita ikäviä kulmia ei tulisi. Ans kattoo.

Fionasta mainittakoon sen verran, että liekö tämä kylmyys vai mikä aiheuttanut sen, että ulkoilu on sen mielestä vain epämiellyttävä tapa tehdä tarpeet. Aamulla olen herännyt koko viikon jo(?) kymmeneltä, vaikka yliopistoa tai töitä olisikin myöhemmin. Tällöin kympiltä Fiona kyllä innolla herää syömään ja käymään pihalla, mutta nopeasti se haluaa myös takaisin sisälle. Sama homma on alkanut olla myös päivemmällä, eli se ei jostain syystä jaksa/halua kovin pitkiä lenkkejä tehdä. Itse asiassa Laioksen käynnin jälkeen alkoi tämä haluttomuus, joten ehkä hoidon vaikutus sitten jatkuu vieläkin. Aamulla Fiona muuten menee lähes aina ulkoa suoraan nukkumaan. On ilmeisesti kymppi liian aikainen herätysaika pikku karvamadolle.