Settle down and stop wondering

Tänään Agry cupin 3 osakilpailu oli hyödyllinen monella tapaa. Vaikka tuloksilla ei juhlittu tällä(kään) kertaa, oli rata kiva ja fiilis mahtava ja seura sitäkin parempaa.

Kyytiin haettiin Elisa ja Kiki ja suunnattiin saunan nokka kohti Herttoniemeä. Ilmojono oli taas aivan järkyttävän pitkä, tosin vain kestoltaan eikä jonottajien määrältään, joten piti vähän sumplia Lokin lämmittely siinä jonotuksen "lomassa". Kannoin omani lisäksi kolmea eri videokameraa illan aikana, joten ainakin tuli kuvattua :D. Olin official camera man. Ja mikäs sen kivempaa, tykkään kuvata.

Rata oli oikein kiva, aika meidän näköinen ja semmoinen sopivan rytmikäs mutta missä sai luukuttaa aika lujaa ajoittain. Pari täyskäännöstä oli myös ja ne odotetusti meidän ratojen huonoimpia kohtia. Ratapiirroksen kopioin luvalla Vadelmatassut blogista.

Ensimmäisellä radalla videokamerasta loppui akku, joten siitä ei ole kuin ensimmäiset 8 estettä. Näkyy miten oli tarkoitus ohjata tuo 6-7 hypyt, samoin kuin varastettu ja palautettu A:n kontakti. Niin ja 4 hyppy mille en ohjannut tarpeeksi pitkälle ja Loki ohitti. Pelkäsin että se sujahtaa vastapäätä olevaan putkeen joten ajattelin törkätä vain pikaisesti sinne - bad idea.

Palkkasin sitten A:n sekä puomin, puomilta tuli täysin läpi. Tosin nyt näytti siltä, että se ihan oikeasti yritti jarruttaa, mutta liukas alastulonkontakti ei antanut tarpeeksi kitkaa. Tuomarikin naurahti vieressä :). Loki oli aika huvittava, äkkiä korjasi että sori mamma liu'uin yli. Ei auttanut, puomi uudestaan ja loppuun. Väärin kylläkin, nimittäin 14 hypyn jälkeen se suunnisti suoraan vastapäiseen putkeen. Nauratti.

Toinen rata sitten täysin treenimeiningillä, palkka alussa. 4-hypylle jaakotus, olisi pitänyt ehdottomasti tehdä jo ensimmäisellä kerralla. 6-7 välille suunnittelin samaa kuin ensimmäisellä radalla mutta tiukemmin, vaan niisto-osuus jäi sitten vajavaiseksi ja Loki kiersi 7 hypyn toiselta puolelta. Hyvin se kyllä meni ja haki hienosti A:n ja täpäkkä pysähtyminen. Siitä sitten halusin ohjata hypyt kauempaa ja vähän irrottauduin normaalisti mutta olisi vielä voinut ohjata kauempaa. Puomilla myös tosi hyvä kontakti, ensimmäisen palkan jälkeen meinasi sykähtää ilman lupaa mutta ei kuitenkaan, palkkasin uudestaan. Putken jälkeen 14 hypylle taas jaakko mikä tällä kertaa myöhässä ja Loki levähti miljoona laukka-askelta, mutta ei sentään tällä kertaa putkelle asti. Nollana läpi siis tämä toinen kierros. Kiitos Elisa kuvaamisesta!

Keskiviikkona olisi Ojangossa epikset, vähän alkoi houkutella, vaikka meidän kyllä piti nyt taukoilla... Vaikeita vaikeita päätöksiä. Loki oli nyt ihan superjätkä, selvästikin sopiva aika ottaa se lämmittelemään ennen omaa vuoroa on noin 9 koirakkoa aikaisemmin. Siinä ehti sopivasti pyöriä edestakaisin, pitää koiraa lämpimänä ja pohtia syntyjä syviä. Loki kävi kierroksilla kuin mikä, haukkui ja veti joka paikkaan. Toinen ratasuoritus oli kyllä ehkä vireeltään se optimimpi silti, ekalla saattoi käydä vähän liian lujalla.

(c) Ella Kaijärvi

Reissulla oli myös tosi kiva päästä vähän juttelemaan Lokista ja yleensäkin koirista ja niiden huonoista ominaisuuksista ja kuulla toista mielipidettä tähän Lokin uutena ilmenneeseen "ongelmaan". Vaikka miten kiva olisi omistaa täydellinen koira, harvalla sellainen on. Ja olisi kiva olla täydellinen koiranomistaja, harva on sitäkään. Kaikilla haasteet on erilaisia. Voi joko lähteä ratkomaan ongelmaa tai voi hyväksyä, että kaikki tilanteet nyt vain ei ole kaikkia koiria varten. Tai tehdä sen mitä itse suunnittelin, molempia. Lokin koira-epäsosiaalisuus ei tee siitä yhtään huonompaa koiraa minulle. Tai vähemmän rakkaampaa. Harvassa on ne koiralaumat, joissa ei koskaan olisi mitään kränää. Eikä ajoittainen mielensä ilmaiseminen tarkoita maailman loppua tai mielenvikaista yksilöä. Enemmänkin se kertoo, että jotain on mennyt jossain suhteessa pieleen ja pitäisi ottaa tilanteesta opiksi ja miettiä miten tilannetta voisi korjata. Aina voi vähintään yrittää oppia jotain.

Toki kun on aina tottunut, ettei mitään ongelmia lauman suhteen ole, niin olisi kiva jatkaa samalla tavalla. Mutta välillä laumassa on kitkaa ja sille ei vain voi mitään. Dynamiikka muuttuu koko ajan yksilöiden kasvaessa ja tilanteiden muuttuessa. Säännöt pitää olla selvillä lauman kanssa eläessä ja niiden mukaan mennään. Tässä tilanteessa voisi ehkä ajatella, että lauman säännöt on ne mitä lauman heikoin jäsen tarvitsee. Eipä kukaan ole koskaan tainnut väittää koiran omistamisen olevan helppoa. Kun nelijalkaisen ottaa niin aina on riski että ongelmia tulee ja niihin on vain sopeuduttava tavalla tai toisella.

Se mitä ei kuitenkaan pitäisi tehdä, on lähteä mukaan herkkispojan herkistelyihin. Se on kuitenkin vain koira.

Mirror, mirror on the wall, who's the most unstable of them all

Kesäloma alkoi. Ei tunnu yhtään kesältä eikä lomalta, mutta ehkäpä se tästä vielä. Kaksi viikkoa pitäisi nyt joka tapauksessa lomailla.

Kesäloma, eiks je.

Tänään käytiin Turun siskolla kylässä, kyydissä tuli toinen sisko ja Tessi. Alun perin piti lähteä viettämään yhteistä Turku-viikonloppua, mutta siskon muuton takia se kutistui Cirque Dracula ja muuttoviikonlopuksi ja Lokin takia sitten pelkäksi Cirque Dracula -päiväksi.

Kotona jo vähän epäilin miten stressaava yhtälö koirat ja muuttoapuna oleminen olisi, mutta eipä sitä sitten tarvinnutkaan pohtia loppujen lopuksi. Kylään päästyämme paikka oli aika laatikkoinen ja tilaa hieman vähemmän kuin normaalisti. Tiesin, että kummatkin koiristani useammassa muutossa olleena tietäisivät mitä laatikot tarkoittivat ja mietin että ne eivät varmaankaan tykkää tilanteesta. Ohjeena oli, että koiria ei nyt moikattaisi mitenkään ylenpalttisesti, ettei tulisi Lokilta mitään "mun kämppä mun ihmiset mua ahdistaa menkää pois" meininkejä. Tessin kanssa se on vain hieman vaikeaa, se kun vaikka kiipeää syliin jos ei sitä huomata.

Mukaan tuli myös yksi siskon kaveri, joka kovasti pitää koirista ja aika innokkaasti koiria sitten tervehti. Aistin jo tässä vaiheessa että Loki ei pitänyt tilanteesta. Tai sitten aiheutin sen itse. Kaveri rapsutteli koiria ja käskin Lokin kauemmas kun pelkäsin että se kohta sanoo rumasti muille. En luota Lokiin nyt yhtään näissä tilanteissa, kun se ja joku toinen koira menee yhdessä tervehtimään ihmistä tai jonkun luo rapsutettavaksi muuten vain. Ehkä tästä Loki aavisti että jotain kummaa on taas tapahtumassa kun omistaja skitsoaa. Tai sitten muuten vain, mutta joka tapauksessa se alkoi kyräillä, ensin pysyi kauempana mutta kohta tuli jalkoihini hetkeksi. Kohta Fiona tuli siihen myös ja sitten Loki rähähti Fionalle. Ärähdin sille (taas liian kovaäänisesti ja vihaisesti), otin niskasta kiinni ja käskin kauemmas. Melkein heti perään alkoi tilanne sen verran ärsyttää, että päätin että lähdetään samana iltana kotiin. En pystyisi itse olemaan rentona näin isossa porukassa koirien kanssa ja seuraavan päivän muutto ja koirat alkoi kuulostaa niin epävakaalta yhdistelmältä, että katsoin paremmaksi poistua kotiin taas mököttämään kun Loki on niin tyhmä.

Noin vartti ennen lähtöä esitykseen laitoin Lokin jo valmiiksi makkariin, Fiona ja Tessi jäivät olohuoneeseen. Vielä sisällä ollessamme Loki alkoi ulista makkarissa. Se tekee sitä nykyään usein, ulvoo noin 30 sekunnin pätkän hetki sen jälkeen kun olen laittanut sen makkariin. Lähes päivittäin, naapurin mukaan, aamuisin kun olen lähtenyt töihin. Se on myös alkanut vahtimaan enemmän, alkaa haukkua rappukäytävän äänille enemmän kuin ennen. On ikään kuin valmiustilassa täpäkämpänä kuin ennen, jos nyt näitä muita stressin merkkejä aletaan listaamaan. Listaa jatkaa viime torstain aksan jäähdyttelylenkki missä se ärähti Tepolle (joka oli vapaana, Loki sillä hetkellä hihnassa mutta vapaana olivat lenkkeilleet juuri molemmat joten mistään hihnatapaamisesta ei varsinaisesti ollut kyse) ja sain sitten vihoviimeisen osoituksen siitä, että Lokin ulkoilut vapaana poikien kanssa on nyt ohi. Sirkuksesta tullessa oli hiljaista, mutta Fiona oli pissannut lattialle. Käytin sen ulkona juuri ennen lähtöä ja oltiin poissa ehkä joku 2-3 tuntia. Melkein samantien kämpille tultua pakkasin koirat ja lähdettiin ajamaan kotiin.

Voisin jatkaa tätä "yhyy olen maailman huonoin koiranomistaja, en luota koiraani, aiheutan sille epävarmuutta, koikkeri on ihan tyhmä rotu, en pysty olemaan tarpeeksi tasapainoinen itsevarma johtaja laumalleni vaan olen aiheuttanut sekä molemmille koirilleni eroahdistusta että Lokille enemmänkin epätasapainoisen elämän ja niillä olisi parempi jonkun fiksumman ja paremman ihmisen luona" vielä paljon pitempään, mutta taidan kuitenkin mennä mieluummin lukemaan vähän Koirien Käyttäytymisestä ala Kaimio, kerätä vähän ajatuksia kasaan parempaa merkintää varten ja sen jälkeen nukkumaan.

Kyllä ne samaan häkkiin mahtuivat silti.

Cirque Dracula oli oikein vaikuttava esitys ja sovittiin, että otetaan Turku-viikonloppu uudestaan joskus vähemmän stressaavissa olosuhteissa. Sitä odotellessa!

Friend, in the end we're all ashamed

(c) Ella Kaijärvi

Eilen oli Agry Cup 2 osakilpailu. Niin se vaan menee, että kun lähtee jotain tavoittelemaan niin persiilleenhän se menee aina :). Eilen tuloksena hyl, heti neljännellä esteellä kun Loki ohitti 3 hypyn ja meni etukäteen seuraavaan putkeen. Kuitenkin päästiin jälleen juhlimaan koikkereita, sillä Niko voitti medimöllit ja Miko maksimöllit! Vautsi! Minikoikkeri vielä olisi pitänyt olla niin oltaisiin viety kaikki mölliluokat.

Lähdettiin medeissä neljäntenä ja ajattelin että kai se riittää, että haen Lokin autosta rataantutustumisen jälkeen. Ei kyllä riittänyt, kun siinä välissä piti vielä kasata treenitaskut, siirtää nameja ja hoitaa kamera kuntoon. Tuli hurjan kiire enkä ehtinyt yhtään valmistautua vaan suorilta mentiin sitten radalle. Toki lämmittely oli hoidettu ennen rataantutustumista. Tuomarina oli Riitta Nikkola, joka jälkeepäin kuultuani tekee useinkin aika vaikeita ratoja.

Arvoin pitkään alun ohjaamista 3 ja 4 esteillä, tehdäkö valssi vai persjättö, takaaleikkaus putkelle olisi todnäk toiminut, mutta halusin välttää sitä. Ennakoivaan valssiin olisi tullut hurjan kiire kun piti kakkoselle lähettää aika läheltä ettei tulisi ohi. Koitin ensimmäisellä kerralla valssia ja toisella persjättöä, kummallakin Loki ohitti 3 hypyn. Olisi pitänyt varmaan luottaa Lokin hakemiseen 2 hypylle ja tehdä ennakoiva valssi 3 hypylle. Näin jälkikäteen ajateltuna. Tai sitten tehdä vaan se takaaleikkaus putkelle. Tai sitten ohjata pitkällä valssilla 3-4 välissä mutta ottaa tarkemmin haltuun ennen 3 hyppyä. Niin paljon vaihtoehtoja!

8 putken jälkeinen elämä epäilytti myös, mutta putkijarrutus toimi vaikkakin ensimmäisellä kierroksella Loki kääntyi 8 putken jälkeen oikealle. Liekö kroppa näytti putkeen lähetettäessä sinne..? Tämän takia pitäisi välttää niitä takaaleikkauksia putkelle ettei Loki ala arpomaan ulostulosuuntia väärin. Tokalla radalla tämä kohta meni oikein kivasti! Puomin jälkeen halusin ohjata loppusuoran ulkoreunalta, kaikki muut menivät sisäreunalta. Mielestäni silti ulkoreuna oli tässä ihan kiva vaihtoehto.

Kontaktit kosahti puoliksi, ekalla radalla pysähtyi kyllä hyvin, mutta lähti puomilta liian aikaisin. Minä tyhmä taas tajusin tämän liian myöhään ja loppusuora meni sitten kiroillessa mielessä että miksi en tehnyt puomia uudestaan?? En jaksanut edes ohjata loppuun ja mielessä sadattelin että menipä huonosti. Toisen radan palkkasin jälleen alussa ennen lähtöä, A:lta tuli läpi.. Uudestaan ja pysähtyi hyvin. Puomi oli ihan hyvä ja loppusuora eteen-käskyllä juostiin ihan jees. Tässä meidän rata, missä ei kyllä suoraan sanottuna ole mitään katsottavaa.
 

Kenttä oli rakennettu tosi tyhmästi, maali oli suoraan sen aitauksen oven edessä mistä seuraava koirakko tuli sisään. Ei siis käytännössä mitään paikkaa missä palkata koira, kun piti heti siirtyä pois tieltä. Tuolla kentällä on yhdellä reunalla hyvä aitarakennelma sivussa, enkä ymmärrä miksi he eivät rakenna rataa siten, että lähtö olisi aidan kauemmassa reunassa sisääntulopaikkaa ja maali lähemmässä. Tällöin edellinen voisi mennä valmiiksi lähtöpaikalle edellisen radan aikana ja edellinen pääsisi hyvin palkkaamaan. Tai jos ei missään nimessä haluta että kaksi koiraa on kentällä samaan aikaan, niin sitten toisinpäin. Mutta eilinen järjestely oli varmaan lähtö/maali/sisääntulon suhteen huonoin mitä olen toistaiseksi missään nähnyt. Palkkasin toisella radalla silti Lokin ja riehuttiin hetki siinä ennenkuin seuraava pääsi kentälle.

On nämä möllikisatkin kyllä vaikeutuneet viime aikoina. Edellisessä tuomari antoi hylyn, jos koira lähti kuvitteellisten kisanauhojen ulkopuolelle (aidatulla kentällä). Tämänkertainen tuomari taas esitti toiveen, että koiraa ei palkittaisi namilla lainkaan. Joo ei noudatettu sitä toivetta.. Radatkin on ollut aika kaukana siitä suoralinjaisesta menosta mitä välillä mölliradat on. Mutta niinhän se on, että koko ajan radat vaikeutuu kun meno menee osaavammaksi, harrastajat lisääntyy ja taso nousee. Saa nähdä nouseeko yleinen taso nopeampaa kuin meidän oma..

Eilisen kisan jälkeen tuli tunne, että pitäisi pitää treenitaukoa kun tuntui meno niin tahmealta. Kesän ajan ollaan trenattu melko intensiivisesti kuitenkin. Lisäksi koirilla on ollut ties mitä muuta menoa niin, että melkein jokaisena viikon päivänä on jotain erikoista, eli täydellisiä lepopäiviä ei ole juurikaan ollut. Sen kyllä alkaa myös huomata Lokista, ja ehkä itsestäkin. Tänä aamuna sain Suvilta kuvan facebookissa, mikä kuitenkin piristi niin että teki mieli lähteä samantien treenaamaan keinu kuntoon, että päästään kisaamaan ja sm-kisoihin ja mm jajajajaja! Ja näyttämään kaikille että kyllä me osataan ja opitaan ja kehitytään! Kiitos piristyksestä! :D On mulla vaan hieno koira! Ehtii sitä taukoilemaan talvellakin!

Niin tyyyylsäää vain olla tekemättä mitään. Kuva viime visiitiltä.

Tessi on meillä tämän illan hoidossa ja käytiin melkoinen 1,5 h lenkki kaatosateessa. Osan koirat sai mennä vapaana. Oli kyllä aika mutaista meininkiä ja kohta on toivottavasti kolme väsynyttä koiraa sisällä jotka antaa minun tehdä omia juttujani rauhassa. Omat koiranihan ei sisällä tee oikein muuta kun lepää, itseäni harvoin huvittaa sisällä alkaa leikkimään tai muuta. Mutta tuo vieraileva tähti ei ole vielä oppinut rauhassa olemisen jaloa taitoa.

Is this the nature of love?

Jotkut on ylpeitä kun saa päivitettyä usein, minä olen ylpeä kun saan päivitettyä vaan pari kertaa viikossa. Onkohan minulla ollut tässä välissä elämä?

Viikonloppu sujahti Tampereella jälleen, tällä kertaa teemana oli rakkaus ja kaverin häät. Lauloin kirkossa hääparin toivoman kappaleen (en ole siis tuo videolla!) lasten toivelaulukirjasta. Kirkon jälkeen siirryttiin hääjuhliin ja Lokille tuli aika pitkä päivä olla yksin Tytin kämpillä, vaikka kävinkin sitä välissä katsomassa. En raaskinut lähteä jatkoille vaan olin autolla koko illan, mikä oli muutaman katkeran "ota nyt vähän tätä viiniä!" epäröinnistä ylitsepääsemisen jälkeen vain ja ainoastaan oikealta tuntuva ratkaisu. Olen selvästi fiksu aikuinen! Häät oli kyllä todella upeat ja morsian niin kaunis että melkein tuli tippa linssiin. Heti oman laulun jälkeen tietysti, sitä ennen ei voinut ajatella kuin vaikka Lokin välistävetotreenejä.

Ensimmäisellä kerralla kun kävimme kaupassa, Loki huusi kuin palosireeni saapuessamme takaisin. Kahdella jälkimmäisellä paluukerralla sisällä oli hiljaista. Mokoma sika on alkanut huutamaan yksinollessaan ajoittain kotonakin, huoh. Naapurin mukaan. Ei muuta kuin ahkeraa yksinolotreeniä taas ja joka päivä vähintään kerran hakemaan postit, viemään roskat tai käymään ihastelemassa kukkasia ulkona.

Häiden lisäksi ei ollakaan ehditty tekemään oikein mitään ja eipä tässä näitä päiviäkään ole toisaalta hirveästi ollutkaan. Tänään käytiin kentällä tekemässä palauttavia kontakteja, käytin etupalkkana namiboksia ja otettiin keinu-hyppy-puomi pätkää. Kentän kivemmalla keinulla kokonaisena, tyhmä sininen puukeinu ei mennyt kuin maksipöydältä ja siitäkin Loki pääsi vähän ahdistumaan. Tajusin tosin, että toisen kentän pöytä mitä käytän keinun alla on ihan kamala, heiluu ja huojuu kuin mikäkin. En ole jaksanut kantaa toista pöytää tälle keinulle, vaikka nyt tuli mieleen että lieköhän tuo huojuva pöytä aloittanut koko tuon keinuepävarmuuden, Lokihan nimittäin meni tuotakin keinua jo välissä ihan kokonaisena. Mutta nyt ei kyllä enää yhtään treeniä tuon pöydän kanssa.

Muuten treeni meni hyvin, toinen keinu on kiva ja pari kertaa lensi yli mutta enimmäkseen tosi kivoja keinuja teki. Puomille meni vauhdilla ja pysähtyi aina paitsi kerran. En palkannut joka kerralla kontaktille, vaan pelkästään vapautin namiboksille. Tätä minulle neuvottiin Lokin kontaktilta läpitulemiseen, eli että se malttaisi pysymään kontaktilla vaikka hinku olisi hurrrrrjasti jo eteenpäin. Viimeisellä toistolla palkkasin kontaktille.

Huomenna on Agry cupin toinen osakilpailu, mihin mennään mikäli taivas ei näytä räjähtävän niskaan. Nyt säätiedotus lupaa onneksi "vain" kolmea pisaraa vettä. Toivon kovasti, ettei huomisen radalla olisi 3 kontaktiestettä kuten viimeksi, vaan vaikka 1 kontakti ja rimat 35cm olisi kiva. Sellainen rata meille huomiselle kiitos.

Tämän päivän aksasta ei ole videota, mutta pistetään tähän reilun viikon takainen mikä on tainnut jäädä laittamatta. Tehtiin kivaa rataa missä oli suoraa luukutusta ja välistävetoja. Saatiin onnistumaan kaksi välistävetoa peräkkäin!!! Noiden treenien jälkeen oli superhyvä fiilis :). Kohdassa 0:35 testasin omaa ohjaussuunnitelmaani, mitä mietin alussa mutta Tiia sanoi, että Loki menisi suoraan renkaalle. Loki varmaan kuuli, koska sinnehän se meni. Lopussa kohdassa 2:39 Loki osoittaa, ettei se mikään tyhmä ole :D. Ihan lopussa näkyy vielä parit keinut sillä vammasiniselläpuukeinulla. Ei tykätä Lokin kanssa siitä. Eikä videolla sen vieressä olevasta pöydästä.

I so did NOT see that coming

Loki number uno!!

7.8.2013 Agry Cup 1 osakilpailu, medimöllit

w00t w00t, ihme on tapahtunut! Lokin ensimmäinen agilitykisan voitto! Eilen bongasin fb-kaverin seinältä, että Agry järjesti epikset missä oli möllit ja kisaavat. Lähteä piti vartin sisällä ja hetken arvoin että mennäkö vai ei. Säätiedotus lupasi sadetta ja ajomatkaa oli 40 minuuttia Herttoniemeen, ja ehkä vähän laiskottikin. Kyllähän se kuitenkin sitten lähteä piti ja eikun Salla ja Tessi seuraksi ja kohti kisakenttää.

Peräti 4 koikkeria oli mukana, Huugo osallistui
minien kilpailevien radalle.

Sateesta ei ollut tietoakaan ja sademantteleita kätevämmät olisi ollut viilennysmanttelit. Onneksi kenttä oli kuitenkin kivan varjossa, joten ei ihan läähpuuh kuuma ollut. Möllit aloitti joten aika pian päästiin tutustuman rataan. Rata vaikutti aika ehkä hieman tympeältä, alussa oli pieni kieputus mihin joutui ihan arpomaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon ja kontaktiesteitä mentiin peräti kolme kertaa, kaksi kertaa A ja kerran puomi. Rimat oli mölleille epätyypillisesti 40 sentissä.

Lähtönumero oli 7 ja suunnitelmana oli kuten yleensäkin jättää palkkaamatta kontaktit paitsi jos on alla virheitä tai jos tulee läpi, jolloin palauttaisin alkuun. Ajattelin, että tuleepa kivasti palkattua kontakteilla, sillä epäilin ettei me nollana päästäisi ensimmäiselle kontaktille asti. 

Lähdössä pysyi kivasti, alun oikea putki löytyi ja kieputukset meni ihan jees, mitä nyt muurin jälkeinen valssi levähti ja meni vähän pitkäksi. Kilometrikaarroiksilta kuitenkin vältyttiin tällä kertaa, mutta olisihan sieltä joka paikasta tietysti saanut nipistettyä. Kaksi ensimmäistä kontaktia meni hyvin, pysähtyi ja lähti vasta käskystä liikkeelle. Ihan viimeinen A meni jotenkin vähän oudosti, Loki pysähtyi kyllä alastulolle, mutta korjasi takajalkojaan hieman itse (A oli aika liukas, liekö luuli lentäneensä yli), mutta tästä ei virhettä tullut. Käskystä lähti vasta pois ja maaliin. Nollana läpi, hiphiphurraa! Eikä yksikään rimakaan lentänyt, mistä olin erityisen tyytyväinen! Nämähän olivat ihan kisakorkuisia rimoja.

Montaa nollaa ei tullut, vain kolme joista kaksi oli koikkereille :). Loki sijoittui ensimmäiseksi ajalla 33,63 mikä oli -20,37 alle ihanneajan. Toiseksi tullut shetlanninlammaskoira jäi Lokista noin 7,5 sekuntia ja kolmanneksi tuli hienosti koikkeri Bene.

Tuomarina oli Kaisa Eskola, joka tuli palkintojen jaossa kysymään onko Loki sukua Frodolle. Toinen henkilö oli myös kysynyt siskolta samaa. Kyllä se vaan on yksi ja sama koikkeri jonka agilityihmiset tietävät :). Kovin hienoin sanoin tuomari kehui Lokia ja miksipä ei kehuisi, onhan se nyt aika huippu tyyppi!

Vielä me näytetään sinulle eräs nimeltämainitsematon koikkeriagilityharrastaja, joka taannoin livestreamin haastattelussa sanoit jotain siihen suuntaan, ettei hollantilaisista koikkereista ole harrastamiseen........

Mitäs sieltä palkintokassista löytyy?

Olin maksanut myös toisen harjoitusstartin, mikä tulikin tarpeeseen. Nimittäin ensimmäisen radan ei-palkatut kontaktit kostautuivat heti Lokin tullessa läpi sekä A:lta että puomilta. Suunnittelin tekeväni vähän helpomman ja lyhyemmän radan kuin se oli treenatakseni ihan vain kontakteja. Palkkasin Lokin myös lähdössä, mikä olikin ihan hyvä veto kun se oli sinkoamassa siitä vähän liian innokkaasti.

A:n otin uudestaan ihan normaalisti, mutta puomilla en ihan samallalailla ottanut vaan eri suuntaan ja jälkeenpäin ajattelin ettei Loki varmaan hiffannut että se oli sen läpijuostun puomin korjausta. Mutta pääasia että tuli tehtyä myös onnistuneita ja palkittuja kontakteja. Tässä vielä video tuosta toisesta juoksusta, vaikkei siinä nyt kauheasti katsottavaa ole.

Nyt kun tämä ensimmäinen osakilpailu meni näin kivasti, niin kai se pitää käydä kokeilemassa onneaan kahdessa tulevassakin osakilpailussa. Vaikka niinhän ne väittää, ettei salama osu kahdesti samaan paikkaan.

Enjoy the ride

Maanantaina oli jälleen yksi visiitti tänä kesänä Tampereelle, kun minun piti mennä sinne kaverin hääharjoituksiin. Mukaan lähti Ella ja Teppo ja tietysti piti yhdistää matkaan myös treenit Tytin johdolla. Päivästä tulikin oikein kiva pieni 12 tunnin road trip. Kaikki merkinnän kuvat by Ella Kaijärvi.

Käytiin ensin Koskikeskuksessa hetki pyörimässä, mistä meidät myöhemmin hääsi vartija myös pois.. Se siitä Koskikeskuksen koiraystävällisyydestä mistä sain nauttia Tampereella asuessani! Tuli sanomaan, että "mikäs tää juttu näiden koirien kanssa on?". Ja sanoi suoraan, että tuo pieni sylissä oleva (=Fiona) saisi kyllä olla, mutta nuo isommat ei. Pitäkää tunkkinne, eipä ainakaan tee mieli muuttaa takaisin.

Loogisuuden huippu - karkkia minihiilarileipäpussissa.

Koirat tuli muuten ihan hyvin toimeen, mitä nyt pojat toisensa aika hyvin ignoorasivat. Kerran Lokilla paloi käämit, niinkin aiheellisesta syystä kun että Ella rapsutteli ja lirkutteli Tepolle. Se sai Lokin sanomaan Tepolle rumasti, vaikka toinen oli ihan syytön. Perhanan koira siis omii tuollaisissa tilanteissa muitakin kuin minua, onpas kiva. Sen jälkeen pääsinkin tekemään sitten taas vastaehdollistamista toisten koirien rapsuttamiseen ja palkkaamiseen. Tuota pitäisi tehdä nyt kyllä tosi paljon ja eri koirien kanssa.

Seuraava etappi oli Koskipuisto, missä päästiin katselemaan paikallisia juoppoja. Ensin lensi eritteet yläpäästä meidän eteen, seuraava tuli tyhjentämään itseään toisesta päästä suoraan takanamme olevaan puuhun. Lienee tarpeetonta sanoa että meidän Koskipuistoilu oli siinä (tämä merkintä toimii kyllä selvästi oikein kivana mainoksena Tampereen miellyttävästä ilmapiiristä). Oli jännä huomata, että kun juopot tulivat meille höpöttämään niin kun vain poistuttiin vähin äänin niin kukaan koirista ei päästänyt ääntäkään kommentoidakseen juoppojen yhtäkkistä (ja horjuvaa) ilmestymistä (liian) lähelle.

Fiona suuri pulujen metsästäjä sanoi laumalle milloin piti hyökätä.

Tässä välissä käytiin vielä Tammelantorilla jäätelöllä ja esittelin lähes ensikertalaisille Tampereella vieraileville vanhoja kotimantujani. Hyvä Tampere-tuuri jatkui, sillä päädyin jonglööraamaan jäätelöpallollani (paidan kautta) ja viimeiset vesipullon jämät tyhjenikin sitten käsiä (ja käsivarsia) pestessä ällöstä jätskimöhnästä.

Sitten kello olikin jo sen verran, että päätettiin siirtyä turvallisemmille vesille treenipaikalle, missä pidettiin ultimaalinen kasino korttipeli -turnaus samalla kun koirat nukkuivat vajaat pari tuntia autossa.

Kieltämättä hieman outo paikka korttipeliturnaukselle.

Kyllä minä nämä korttipelit hallitsen.

Sitten paikalle tuli Jampula ja Himpula! Niin ja Tytti!

Ei Janan ja Lokin tapaamista ilman urpo ja turpo kuvaa.

Aikaa oli tunti ja siinä ajassa ehti hyvin viisi koiraa käydä kaikki haluamansa määrän treenaamassa. Rata oli Agi Petterin eräs ykkösten radan variaatio, tarkoituksella helppo ja suoraviivainen.

Ensin tehtiin Lokin kanssa keinua, tämänkertainen keinu oli hyvin suureen ääneen koliseva ja Loki ensimmäisen hienon toiston jälkeen alkoi hyppimään alas puolen välin jälkeen. Tehtiinkin sekä maksi- että minipöydiltä ja vasta lopuksi pari kokonaista keinua, joista jälkimmäinen oli jo ihan hyvä. Varmaan joku 15 toistoa (kahdessa osassa eikä kaikki kokonaisia) mistä 1 kokonainen hyvä keinu, aika kivat onnistumisprosentit.. Noo, pikkuhiljaa ja nämä uudet keinut on näköjään Lokille järjestään aika haastavia vielä.

Jana näytti hienoa mallia ja Janan videosta löytyykin meidän tavoitekeinu. Jana juoksee niin hienosti keinun päähän tasapainoisesti ja suorilla jaloilla, eikä matele lautaa pitkin himmailemalla niinkuin Loki. Ehkä jonain kauniina päivänä mekin! Tuosta muuten näkee, että tuo keinu pomppi aika paljon takaisin ja pienellä koiralla oli hieman vaikea pysyä 2on2offissa.

Keinun lisäksi tehtiin rataa ja vaikka se olikin aika helppo niin yksi kohta tuotti meille vaikeuksia, nimittäin pitkän suorahkon pätkän jälkeisen putken oikean pään löytäminen. Loki lukitsi väärän pään jo ainakin kahden hypyn takaa, joten oli kovin vaikeaa saada se suuntaamaan oikeaan päähän. Vaikka tiesin teoriassa miten olisi pitänyt linjata erilailla niin vain yksi viimeinen toisto saatiin menemään oikeaan päähän ja sekin avustettuna hieman väärän pään poispäin kääntämisellä. Tässä Lokin kootut videot.

Niin joo, treenasi Fionakin!

Kiitos seurasta Ella ja treenistä Tytti! Jottei elämä kävisi liian yksitoikkoiseksi, niin ensi lauantaina sitten varsinaiset häät, ja tietenkin myös treenit ;)

Synttärisankari viikonloppuhoidossa

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Tessi 1v, paljon onnea vaan!

Tessillä oli perjantaina synttärit ja sen kunniaksi se pääsi meille hoitoon koko viikonlopuksi. Omistajansa lähti lauantaina hurvittelemaan landelle, mutta onneksi sain toisen siskon Turusta seuraksi ettei tarvinnut ihan yksin yrittää väsyttää kolmea kappaletta koiria.

Viikonloppu hurahtikin nopeasti helteisissä merkeissä, eikä oikein päässyt koiria kunnolla juoksuttamaan. Lauantaina käytiin piknikillä pellolla jotta koirat olisivat saaneet juosta vapaana samalla, mutta eihän siitä mitään tullut kun oli niin kauhean kuuma. Lisäksi leiriin meinasi väkisin tunkeutua labbis ja joku pieni terrieri joiden omistajien kutsut menivät vaihteeksi kuuroille korville, omistaja pahoitteli kuitenkin eikä mitään pahempaa päässyt syntymään. Tessi meinasi syödä ampiaisen, mutta ei siitäkään onneksi mitään jälkiseuraamuksia tullut. Ei ollut ehkä ihan rentouttavin piknik, mutta ainakin tuli koirat väsytettyä.

Koirat tuli tosi kivasti toimeen ja leikintynkääkin nähtiin vähän Tessin & Fionan ja Fionan & Lokin välillä. Loki ei kyräillyt ketään vaan oli oikein kivasti.

Tasapuolisuuden nimissä sisko nappasi Lokistakin kuvan, kuvat oli ihan kauheita kun ei jaksanut helteessä kauaa seisottaa joten se oli joko ihan liian leveästi tai takajalat ihan liian kaukana toisistaan, tässä nyt kuitenkin yksi jälkimmäiseen kategoriaan kuuluva takakulmaton kuva.

Tessi 1v, Fiona 4v ja Loki 2v

Meidän lauma, jokainen niin erilainen ja omalla tavallaan maailman paras :)

Fiona on päässyt vähän eroon karvoistaan ja tarkoitus olisi vielä tänään pestä ja trimmata sitä lisää. Olettaen, että jaksan ja saan sen houkuteltua pois sohvan alta.