Nyt on Fiona kotiutunut toiseltakin hoitopäivältä ja kovin väsynyt on. Puhelimen läpi kuulin kun se huusi taukoamatta ja kotiin (siis tänne espooseen) tultua kävi heti nukkumaan.
Eniveis. Hyviä ja huonoja uutisia saatiin tänään, aloitetaan hyvistä. Kuten otsikostakin voi päätellä, Fionalta ei löytynyt shunttia minkä pystyisi leikkaamaan (mikroshuntteja voi tietysti vielä olla). Ei siis tarvitse miettiä mennäkö suureen leikkaukseen vai ei. Pissaongelmaan ei myöskään löytynyt mitään ratkaisua, "tällä hetkellä pääepäilynä on käytösongelma virtsanpidätyskyvyttömyyden syynä". Krhm.
Pistänpä tähän mitä lapussa lukee:
"Fiona tuotiin yliopistolliseen pieneläinsairaalaan sisätautien osastolle korkeiden sappihappojen jatkoselvittelyyn.
Yleistutkimuksessa Fiona oli hoikassa kunnossa. Yleistutkimuksessa ei havaittu normaalista poikkeavaa.
Fionan verinäytteistä tutkittiin:
- maksantoimintatesti eli sappohappotesti: arvot korkeat
- seerumin perusveriarvoja ja lisäksi muutamia ylimääräisiä maksaentsyymiarvoja: urea lievästi koholla (voi liittyä paastoamisen aiheuttamaan lievään kuivumiseen), muut arvot normaalit
- pieni verenkuva: normaali
- ammoniakki: normaali
- hyytymistekijät: normaalit
- ionisoitu veren kalsiumpitoisuus: normaali
Fionalle tehtiin vatsaontelon kontrolliultraäänitutkimus, jossa maksan kaikuisuus oli normaali ja ultraäänitutkimuksen perusteella porttilaskimon virtaus oli myös normaali. Munuaismuutokset ovat ennallaan: ydinkerroksen alueella runsaasti voimakaskaikuisia pilkkuja eli kyseessä on munuaisten voimakas mineralisaatio. Ultraäänen perusteella ei täysin pystytä poissulkemaan shunttisuonia. Ultraäänitutkimuksen yhteydessä Fionalta otettiin vatsanpeitteiden läpi pistämällä virtsanäyte, josta tutkittiin perustutkimus ja munuaisten toiminnasta kertova proteiini-kreatiini -suhde. Virtsatutkimuksissa ei ollut löydöksiä. Virtsan proteiini-kreatiini -suhde oli 0,15, joka on hyvä arvo.
Torstaina Fionalle tehtiin maksan alueen viipalekuvaus (tietokonetomografia) nukutettuna. Fionalla ei ole shunttisuonta tai epänormaaleja suoniyhteyksiä maksan alueella.
Fiona pystyi pidättämään sairaalassa molempina päivinä virtsaa lähes 6 tunnin ajan. Fionan virtsatutkimuksissa ja ultraäänitutkimuksessa ei löydy syytä pidätyskyvyn puutteelle. Tällä hetkellä pääepäilynä on käytösongelma virtsanpidätyskyvyttömyyden syynä.
Fionan hoitoja jatketaan toistaiseksi ennallaan. Fionan tilanteesta konsultoidaan sisätautien professoria ensi viikon alussa. Soittakaa tiistaina iltapäivällä hoitaneelle eläinlääkärille jatkotutkimussuunnitelmista.
Mukavaa kesää suloiselle Fionalle!"
Laskua kertyi 580 euroa kiitos hei. Ja jotenkin epäilen, että vakuutus ei korvaa käyttäytymishäiriöitä, eikä välttämättä shunttitutkimustakaan joten mukavasti keveni lompakko ainakin. Mutta kyllä sen verran mielellään maksaa siitä että tietää ettei ole shunttia.
Mitäs muuta. Puhelimessa lääkäri mainitsi vielä tämmöisiä seikkoja:
- semmoisen pidätyskykyyn liittyvän sairauden kuin joku refleksifysingjlkjkljfdia, missä hermoradat eivät toimi kunnolla ja se pahenee koko ajan. Tätä ei voi oikeastaan mitenkään tutkia, mutta muutenkin lääkäri oli tuon käyttäytymishäiriön taustalla kun kerran sairaalassa pidätteli hienosti. Melko hieno sana, "käyttäytymishäiriö". Parempi se on kuin "paskasti koulutettu sisäsiisteys ja höynäytettävissä oleva omistaja".
- että Fiona todennäköisesti kuolee normaalia aikaisemmin jos ei muuhun niin munuaisten pettämisen takia. Lisäsi kyllä, että olikohan se puolella yli kymmenen vuotiaista koirista on munuaisten vajaatoiminta, joten se ei sinällään ole mikään kumma juttu että Fionalla sekin on. Sitä en tiedä voiko se jotenkin alkaa sitten huomattavan aikaisin kun nyt jo on huomattavissa ultrassa.
- suolisto ja vatsa näyttivät aivan normaaleilta(!). Eli käy hyvin yksiin sen kanssa, että sen vatsaoireet ovat vähentyneet huomattavasti.
Huonoja uutisia on lähinnä yksi. Nimittäin se, että seuraava askel on todennäköisesti maksan biopsia ja valitettavasti eläinsairaalalla ei ole vielä laitteita ottaa alle viisikiloiselta biopsiaa tähystyksessä :(. Laitteet ovat kuulemma tulossa, mutta niissä kestää vielä kauan. Se tietysti tarkoittaa sitä, että Fiona avataan taas ja se joutuu parantumaan uudestaan vastaavasti kuin helmikuussa. Plääh, tyhmää. Biopsia kuitenkin ehdottomasti kannattaa kuulemma otattaa, koska Fionan maksassa voi olla kaikkea maan ja taivaan väliltä ja biopsialla todennäköisesti pystyy sen selvittämään.
Yksi mahdollinen sairaus minkä ell heitti ilmoille on perinnöllinen kuparitoksikoosi, jota bedlingtoninterriereillä esiintyy ongelmaksi asti koirakannassa. Sen tapainen sairaus tunnetaan ihmisillä nimellä Wilsonin tauti ja se periytyy resessiivisesti ja molemmille sukupuolille. Tällöin koiran molemmilla vanhemmilla pitää olla sairas geeni x ja olettaen, että vanhemmat ovat vain kantajia eivätkä sairaita, on toinen geeni terve eli niiden geenit ovat sairauden suhteen Xx. Kun kaksi tällaista koiraa yhdistetään on 25% mahdollisuus, että pentu saa kaksi sairasta geeniä xx ja sairastuu tautiin. Jos prosenttien mukaan syntyy pentuja niin yksi neljästä pennusta on sairas. Jos Fiona on sairas niin kolme muuta sisarusta ovat terveitä. Mikäli pennulla todetaan kuparitoksikoosi kannattaa pentueen muut pennut tutkia sairauden varalta.
Kuparitoksikoosissa kupari alkaa keräytymään maksaan (ihmisten versiossa myös aivoihin ja munuaisiin) aiheuttaen oireiksi toisen lähteen mukaan laihtumista, oksentelua, ruokahalun menettämistä, vatsakipua ja/tai keltataudin. Hoitamattomana sairaus on kuolemaan johtava ja onkin tärkeää havaita sairaus ajoissa. Koirille on (ainakin bedlingtoninterriereille) kehitetty geenitesti taudin havaitsemiseksi. Sairaita tai kantajiakaan ei tietenkään suositella käytettävän jalostukseen. Havannoista en tiedä onko koskaan niillä tavattu tautia, mutta jenkeissä kupariin liittyviä sairauksia on tavattu bedlareiden lisäksi ainakin dobermanneilla, westieillä ja cockerspanieleilla.
Siinäpä taas yksi tiivistelmä uudesta sairaudesta. Niitä tänne tuntuu kerääntyvän. Mutta tosiaan syitä voi olla se sata ja yksi ja tuo on vain yksi niistä. Biopsiasta sen saa sitten varmuuden.
Ihan luottava olo on, kun lääkäri konsultoi laitoksen professoria ja lisäksi muita eläinlääkäreitä. Ei varmaan parempaa hoitotiimiä suomesta löytyisikään. Voihan sieltä vieläkin tulla pahoja ongelmia vastaan, mutta nyt on ainakin kiva että shunttileikkaus on poissuljettu vaihtoehto.
Pissailuun sain puhelimessa ihan hyviä ohjeita ja neuvoja, juuri semmoisia mitä tämmöiselle kädettömälle omistajalle paraneekin antaa. Tästä voisin myöhemmin tehdä toisen postauksen. Vilahti se sana "ongelmakoirakouluttajakin" siellä keskustelussa kahdesti, toisen kerran siinä yhteydessä kun kysyin osaako lääkäri antaa arviota onko Fiona ahdistunut vai protestoiko se. Eläinlääkäri veikkasi jälkimmäistä, mutta sanoi että se on hyvin vaikea kokemattoman päätellä.
Positiivisin mielin jatketaan, ainakin jonkun verran sai Fiona tällä käynnillä "lisäaikaa".
Ja ai niin, en ole ottamassa toista koiraa niin kauan kuin Fionan ongelmat jatkuvat. Kyllä me tämä ensimmäinen hoidetaan kuntoon (tai vaihtoehtoisesti lopetetaan) ennen kuin seuraava koira on ajankohtainen. Ei sitä tietysti tiedä meneekö siinä vaikka vaan kuukausi kun ongelmat selviävät. Onneksi ei vielä tarvitse mitään heti päättää. Mutta ei tätä nykyistä kyllä mikään toinen koira voi korvata, vaikka välillä niin itselleni haluankin uskotella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti