Maanantaina kävin tekemässä omatoimisesti ohikulkumatkalla parit kontaktit puomilla, palauteltiin mieleen ensin pelkkä alastulo, sitten koko puomi ja lopuksi tein hyppy+puomi+putki yhdistelmää, missä palkkasin välillä kontaktin. Meni ihan superhyvin! Kovin kauas en vielä pääse kontaktilta, tai jos menen tai teen muuta odottamatonta niin jätkä tulee läpi. Mutta yllättävän hyvin ottaen huomioon ettei olla treenattu kontakteja nyt pitkään aikaan. Fiona pääsi juoksemaan samaa pätkää, minkä nyt kiljumiseltaan ehti.
Eilen ohjatuissa kouluttajana oli Anna. Meitä oli paikalla vain kaksi koirakkoa enkä ymmärrä miten saatiin aikaa kulutettua peräti puolitoista tuntia. Lokin kanssa oltiin jälkimmäisenä vuorossa ja Loki selvästi tylsistyi odotellessa. Käytin tämän ajan hyväkseni ja kävin kolisuttamassa kummankin puolen keinuja. Huomasin, että Loki reagoi toisen puolen erilaiseen keinuun enemmän joten kolisuteltiin sitten sitäkin paljon. Tämä on sitä "minä kolisutan ja Loki kyttää seinästä että mitä teen" -treeniä, eli Loki ei nyt pääse keinulle menemään tänä aikana kun treenataan puomia. Se on jännä miten kun minä menen kolisuttamaan keinua niin Loki kyttää melko uteliaana, mutta jos joku muu menee keinua niin se luimistelee. Lisää lisää paljon lisää kolisuttamista vaan. Samoin pitäisi muistaa kentälle mennessä ja siellä ollessa (tai no oikeastaan koko elämässä ylipäänsä) jatkuvasti kolisutella esteitä ja töniä niitä ja muutenkin tehdä fiiliksestä enemmän semmoinen äänekäs, ettei meno olisi kuin huopatossutehtaassa missä sitten iiiiso keinun kolina on ainoa jännä ääni.
Rata oli kuin tehty meidän möllitreeniin, päästiin vähän esittämään toiveita ja kouluttaja vaihtoi suunnittelemansa kepit puomiin ja muutenkin taisi vähän helpottaa. Teemana oli ohjauksen oikea-aikainen ajoitus. Hyppyjen korkeus oli epiksien korkeus eli medien matalin eli 35cm, pituudessa oli kolme palikkaa. Rata näytti tältä:
Tehtiin Lokin kanssa ensin pelkkä puomi, sitten putki+puomi ja sitten putki+puomi+putki. Sitten päästiin varsinaisen radan kimppuun mistä tehtiin ensin puomille asti eli 1-4. Ekat hypyt meni hyvin, mutta 2-3 välinen valssi venyi melkein aina liian pitkäksi. Sain kuitenkin Lokin hyvin oikeaan päähän, mutta tuo valssi olisi pitänyt aloittaa aina aikaisemmin. Minkäs sille voi että on tämmöistä tyyppiä joka on aina myöhässä! Tehtiin tätä alkupätkää varmaan joku 3 toistoa ja palkkasin aina puomille.
Yritettiin ensimmäinen toisto niin, että kouluttaja naksauttaisi ja palkkaisi, mutta A) Loki olisi heti lähdöstä ollut syöksymässä kouluttajan luo ja B) puomin alastulokontaktilla se oli sitten ihan hoomoilasena että mitä tässä tapahtuu. Joten loput toistot palkkasin itse. Sillä on tapana tulla vähän vinoon, asento on sinänsä oikea että takajalat löytää aina puomin ja etujalat maan, mutta saattaa mennä vinoon sitten senkin edestä. Lisäksi hieman joudun sitä himmaamaan alatulolla kun muuten menisi pitkäksi, enkä tosiaan saa itse juosta juurikaan edelle. Eli paljon on vielä treenattavaa tässä. Kerran Loki tipautti 1 riman, kun se suunnisti hyppyjen kautta suoraan Annan luo puomille ja siksi varmaan hosui. Tätäkin pitää jossain vaiheessa treenaamalla treenata, että kentällä on muitakin mutta Loki malttaa silti seurata minun ohjaamistani.
Sen jälkeen mentiin esteet 5-10. Juoksin heti puomille lähetyksen jälkeen 7 hypyn eteen, jolloin Lokilla oli suora linja hypyn 6 kautta hypylle 7. Siihen mietittiin valssin ja persjätön väliltä, valitsin persjätön :P. Se toimi hyvin, mutta ajoitin sen vain ihan liian myöhään. Loppusuora oli vähän hakemista, vaikka kouluttaja heilutteli lelua viimeisen hypyn jälkeen. Se kuuluisa eteen-treeni.. En voinut mennä pituutta pitemmälle vaikka olisin oikeastaan ehtinyt, sillä Loki olisi satavarmasti kiertänyt pituuden. Toinen toisto, siinä persjättö onnistui aiemmin ja Loki kiersi paljon pienemmältä, lopetin 7 hypyn jälkeen. Sitten vielä koko paketti kasaan 1-10. Vaan ei niinkun strömssössä, alun valssi meni pipariksi ja Loki meni väärään putken päähän. Puomi ok, persjättö taas myöhässä mutta loppusuora meni ihan hyvin, vaikka ennen viimeistä estettä Loki haukahti että "minne??" ja kääntyi jo minuun päin ennen kuin tajusin sanoa sille että vielä yksi hyppy.
Treenimäärä oli aika iso, mutta toisaalta Loki oli lähes joka toiston välissä hihnassa kun juteltiin kouluttajan kanssa mitä voisi tehdä paremmin. Vähän se väsyi, mutta ei mielestäni liikaa. Mutta ei ainakaan enempää olisi kyllä voinut tehdä.
Oli erittäin kivat treenit ja jäi paljon kelattavaa päähän :). Yksi suuri ongelmani vähänkään pitemmillä radoilla on se, että keskityn johonkin tiettyyn vaikeaan kohtaan ja sen jälkeen jään ihmettelemään että menikö vai ei, ja sitten unohdan ohjata eteenpäin. Lopussa Anna kysyi, opinko jotain. Sanoin ensin että opin ajoittamaan ohjaukset aiemmin. Väärin, korjasi Anna sanoen että myöhässä olin kyllä melkein joka kerta :D. Noh, ainakin opin että ne PITÄISI tehdä paljon aiemmin. Oppi: Aloita ohjaukset niin aikaisin, että se tuntuu oikestaan ihan tyhmältä.
Ai niin unohdin mainita, että pääsimme ensi talveksi Anne Saviojan vetämään viikottaiseen ohjattuun koulutukseen. Samassa ryhmässä on nytkin samassa ryhmässä ollut Melli & Irma-staffi, joiden kanssa aletaan kulkemaan samalla kyydillä. Samasta ryhmästä löytyy myös Terra-koikkeri, joten ainakin joku koikkerin sielunelämää tunteva pitäisi olla paikalla ;). Kiva että on tuttuja! Loki ja Terra ovat suunnilleen samanikäisiä uroksia eivätkä mitään toistensa parhaita ystäviä, mutta tosi hienosti ovat toisensa ignooranneet kun ollaan joskus Lotan kanssa istuskeltu saman kehän äärellä. Lokin kanssa treenatessa tosin en luota siihen että se ei syöksy haukkumaan meni rataa samaan aikaan sitten kuka tahansa, joten toivon että Annella on semmoinen tapa että treenaus tapahtuu (enimmäkseen ainakin) yksi kerrallaan.
Laitoin teille tunnustuksen! Käy kurkkaamassa mun blogista!
VastaaPoista