Suomen Kooikerhondje ry:n vuosikokous ja tuplasti agilityä

Eilen koitti kauan odotettu päivä. Suomen Kooikerhondje ry järjesti vuosikokouksen Tampereella ja olin järjestänyt samaan yhteyteen juuri ennen koulutusta Harri Huittisen agilitykoulutuksen.

Koska varmaankaan moni ei alla olevaa pitkää agilitysepustusta jaksa lukea, ensin lyhyesti vuosikokouksesta. Allekirjoittanut on nyt Suomen Kooikerhondje ry:n hallituksen jäsen, jäsensihteeri ja tokovastaava. Kyllä, tokovastaava. Tuli ainakin jokin konkreettinen syy hankkia se TK1 tämän kesän aikana, saisi tämä tokovastaava vähän lisää uskottavuutta :P. Jäsensihteerin homma onkin osaksi tuttua Tampereen Pikkukoirista, missä olin vuoden kyseisessä pestissä.

Suhtaudun saamiini tehtäviin vastuullisuudella, kunnialla ja innokkuudella, kiitos luottamuksesta!

Kokouksen jälkeen koirat pääsivät vähän ulkoilemaan, kuvattavaksi ja mitattavaksi. Lokin säkäkorkeudeksi mitattiin 40,5cm. Suvi napsi kuvia, joista tässä parit, kiitos!

Vasemmalla Loki, oikealla Lokin lapsuudenystävä Jana poksahtamaisillaan.

Sitten siitä agilitystä. Kaverini kehui Harria paljon joten toki piti päästä kokeilemaan itsekin Harrin opetusta. Samaan koulutukseen tuli kooikerit Rianna, Mindi, Huugo, Miko, Peter ja Veiko.

Aamulla heräsin jo ennen kuutta, Fionan vein siskolle hoitoon ja Lokin kanssa haettiin Suvi ja Miko. Ehdittiin juuri passeliksi hieman ennen rataantutustumista. Ratatoiveisiin olin pistänyt rytmittämistä ja irtoamista. Ratapiirrustus saatiin paria päivää etukäteen ja Harri oli hakenut siihen vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Rataan tutustuessa oli vähän vaikeuksia muistaa rataa, mutta pikkuhiljaa se piirtyi muistiin. Harjoittelin pätkät 1-12 eli lopetin ennen keppejä ja 14-23. Ensin ihasteltiin muiden treenejä ja tietysti lenkitettiin koirat.

Kun toin Lokin halliin se haukkui vähän liikaakin. Meidän vuoron alussa Loki ensin vähän haukkui isoa mustaa pelottavaa kouluttajaa. Koskaan ennen Loki ei ole agilitykouluttajaa haukkunut, joten tiedä sitten mikä siihen meni. Nakit tarjoiltiin kädestä ja sitten toimiin.

3 esteen jälkeen saksalainen, 7 hypylle jaakotus mutta silti Loki veti pitkäksi 2 hypylle. Tätä alkua hinkattiin ensin useita kertoja. Kun saatiin sujumaan 7 hypyn merkkaaminen niin että Loki tuli 8 hypylle niin loput 12 esteeseen meni ok. Harri sanoi, että merkkaukseni on vähintäänkin puutteellisia joka kerta, jos niitä on ollenkaan. Renkaan haki joka kerta oikein, mitä pidin pienenä ihmeenä kun ei olla sitä montaa kertaa treenattu. Osoittipa ainakin ettei sen vuoksi tarvitse saada päänsärkyä. Haki jopa takaakiertona kun pyysin, tosin alastullessa tuli vähän vinoon, osui metallitukeen ja veti lipat.

Tokapätkän vuoroa odotellessa Loki haukkui minulle entistä enemmän, hieno poika ;). 14 putken jälkeen hypylle 15 saatiin mennä putkesta putkeen kolme kertaa, kun äsken opittiin että putkesta mennään putkeen. Joten kesti hieman että sain Lokin tulemaan putkesta hypylle 14. Putkijarrua käytettiin. Kysyin Harrilta kannattaako putkijarrua käyttää kun ei olla sitä varsinaisesti koskaan "opettelemalla opeteltu" ja Harri sanoi että ehdottomasti, Loki kuulemma reagoi suhinaani hypyillä niin hyvin että miksi ei putkessa tietäisi sen merkitystä. Hypyt 17, 18 ja 19 antoivat pienen valaistumisen siitä, että minä voin todellakin tehdä ennakoivan valssin jo ainakin 3 metriä ennen hyppyä 17 ja Loki kääntyy vasta hypyn jälkeen, se kun tulee niin vauhdilla suoralta että reagointiaikaa menee ennenkuin se pääsee kääntymään. Vastoin veikkauksiani Loki ei kertaakaan mennyt putkeen 18 hypyn jälkeen. Tosin itse en ollut tajunnut jaakottaa tässäkin välissä vaan olisin ohjannut ihan normisti ilman jonkun jaakotusneuvoa. Jaakotus toimii selvästi meillä ihan hyvin, silloin kun merkkasin esteet kunnolla. 19 esteeltä loppu meni aika ok, ensin persjätin jo 19 hypyn jälkeen mutta parempi oli vasta seuraavan hypyn jälkeen. Muurin läpiveto toimi hyvin joka kerta, mutta miksipäs ei olisi toiminut.

Hinkattiin paljon tiukkoja kääntymisiä, mitkä kusi joka kohdassa. Käytiin siitä pieni ja ytimekäs keskustelu:

Harri: "Ette ole tainneet opetella tiukkoja kääntymisiä?"
Minä: "Joo ei olla."
Harri: "Pitäisi opetella."
Minä: "Joo :)"

Päivän siwalletut videon muodossa, watch and learn :D. Aika tylsä video, samoja pätkiä monta kertaa, mutta pistinpä kuitenkin kaikki meidän toistot että voin katsoa ja analysoida. Lokin hollantilainen kasvattaja jakoi tämän videon fb:ssä, jolloin vähän harmitti että pistin tuon alun "hui pelottava mies keppeineen" pätkän tuohon, varmaan kaikki nyt luulee että Loki on joku arkajalka.

Tämän koulutuksen anti, kootut plussat ja miinukset:

+ Loki repi lelupalkkaa hirmuisella raivolla
+ rengas
+ reagoi jo suhinaan
+ ei tarvitse saattaa esteelle asti, pitää ennakoida enemmän
+ käsi ei heilu niin paljon kuin ennen, ohjaaja on oppinut jotain!!

- opetettava Lokille tiukat käännökset (tähän se zip-käsky)
- opeteltava merkkaamaan esteet
- opetettava Loki etenemään ettei koko ajan kysele minulta missä mennään
- älä hoe "tässä, täällä" (voisiko tämän jo joskus oppia?)
- hyppytekniikkakurssille pitäisi päästä jo

Harri oli tosi kiva ja juuri sopivan tyyppinen kouluttaja. Meitä oli 7 koirakkoa/3h ja kun rata oli rakennettu etukäteen valmiiksi eli siihen ei mennyt aikaa, jäi meille ylimääräistäkin aikaa kun kukaan ei enää halunnut treenata. Jatkossa pitää ottaa pari koirakkoa lisää, pääsee samalla halvemmalla. Ja mehän ehdottomasti halutaan uudestaan Harrin treeniin!

-------------------------------------------------------

Tämän videon ja pohdinnan jälkeen tuntuu vähän nololta pistää meidän edellinen Annen treeni, nimittäin tässä treenissä vasta niitä jaakkopaikkoja, surkeita pakkovalsseja ja huonoja merkkauksia (tai olemattomia sellaisia) vasta viliseekin.. Videolle mahtuu myös eräs oikein mainio "wtf just tapahtu, mitä mun pitäis tehdä kun nyt kävi näin en yhtään ajatellut että voitaisiin epäonnistua" -ylpeyden hetki. Nyt on oikeastaan tavallaan aika kiva katsoa tätä videota ja miettiä mitä kaikkea tekisikään toisin. Sanoisin että melko opettavaa palata tähän treeniin nyt Harrin treenin jälkeen. Siltä varalta ettei joku jaksa katsoa koko videota, laitoin videon linkin tähän alkamaan kohdasta 4min 9sek, sillä tässä on meidän treenien onnistunein pätkä. Kuvauksesta kiitos Lotta!

Anne kysyi meidän treenien aikana että mikäs on meidän kontaktiesteiden kunto. Sanoin, että tarvitsee vielä hiomista. Anne päivitteli sitten että "koiran meno tuon näköistä ja kontaktit sitten vielä kesken...". Avauduin siinä hieman että perhana kun ei talvella pääse mihinkään treenaamaan estetekniikoita.. Lotan videokuvauspalvelu yllätti tällä kertaa, sillä meidän keinusulkeiset olivat saaneet oman videon lisäksi toisen videon, missä oli alastulot hidastettuina. Tässä videolla on meidän kolme keinusuoritusta, tehtiin muistaakseni pari vielä näiden lisäksi. Tässä kuuluu Annen ääni taustalla: "vau" ja "toihan on jo ihan valmis". Valmis, hahhaaa. Todellakin joo. Vai saakohan Annen tuomaroimiin kisoihin viedä namia ja hihnan?

Sitten sarjaa keinun analysointi. Muut kuin hifistelijät jättäköön lukematta :P

Tässä hidastetussa videossa näkyy kolmen keinusuorituksen hidastetut alastulot. Lotta analysoi nämä minulle niin hienosti sähköpostiviestissä, että en voi muuta kuin olla samaa mieltä. Tässä lyhyet kuvaukset kustakin suorituksesta ja perään video:

1. Ehdin palkkaamaan kädestä keinun päähän, joten Loki menee melkein maahan ja odottaa keinun laskeutumista maahan ennenkuin hakeutuu 2on2offiin.
2. En ehdi palkkaamaan keinun päähän, joten Loki pistää etujalat maahan ennenkuin keinu on laskeutunut ja sitten saa palkan. Hakeutuu siis suoraan 2on2offiin eikä odota että keinu ensin laskeutuu, koska ei ole palkkaa keinun päässä estämässä etenemistä.
3. Melkein samanlainen kuin edellinen suoritus, eli en ehdi ajoissa pysäyttämään joten menee suoraan 2on2offiin. Lisäksi keinu ponnahtaa Lokia mahaan, mikä on se keinun ikävä homma kun tekee 2on2offilla.

Ideaalisin suoritustapa tuon ponnahdusefektin välttämiseksi on tapa 1, eli koira odottaa (ideaalitilanteessa) makaamisasennossa kunnes keinu laskeutuu ja sen jälkeen hakeutuu välittömään 2on2offiin. Selvästikään Loki ei vielä tätä osaa ilman palkkaa keinun päässä, joten tällä päätöksellä ei nyt tehdä yhtään ainutta keinua ilman apukättä keinun päässä. Apukäden tehtävä toimia magneettina ja antaa palkka ihan keinun päästä alastulon aikana. Häivytys sitten aikanaan niin, että apukäsi nopeasti laittaa namin keinun päähän ja poistuu. Suuri kiitos Lotalle tästä keinun suorituksen syväanalyysista! Nyt tiedän taas paljon paremmin mikä meidän tilanne on ja miten pitää edetä.

-------------------------------------------------------

Ensi viikko onkin taas aika agilityntäyteinen, kun omien treenien lisäksi menemme tiistaina Vuokkosille Tehis Cupiin putkiluokkaan. Torstaina vaihteeksi ei-koiramaista tekemistä, kun ystäväni poikakaverin bändi Mother Surussus ("Heavy nitro-hydrochloric acid rock") juhlii levyjulkkareitaan Bar Loosessa.  Lauantaina olisi ollut Tuusulassa möllitoko, mutta onneksi ei tarvinnut alkaa pohtimaan ollaanko sinne valmiita koska lauantain buukkasin jo hevostallille.

Hyvää hiljaista viikkoa kaikille!