torstai 7. maaliskuuta 2013

From mystery diagnosis to diagnosis: giardia

Kaunis kuva paskaan aiheeseen

"Kiva" juttu, neljä ja puoli vuotta olen ollut koiranomistaja ja varmaan kaikki mahdolliset taudit onnistuttu jo jostain löytämään.

Tessillä on ollut mystisiä vatsavaivoja alkuvuoden aikana, parit tylosinkuurit sekin ehtinyt jo vedellä. Ihan niinkun meikäläiset. Viikko takaperin Tessin useahkosti näkemältä koirakaverilta löydettiin giardia, ja samantien lähti Tessin näytteet keräykseen. Tänään tuli näytteen tulokset positiivisena takaisin. Eläinlääkäri oli sanonut, että giardiaa on nyt paljon liikkeellä ja että se onkin runsaasti luultua yleisempi. Tessi saakin nyt sitten tietysti äkäiset lääkkeet ja se on sama tiedossa myös tähän talouteen. Nämähän näkee Tessiä niin usein ja siihen kun lisää Lokin paskansyömistavat niin löisin vaikka pääni pantiksi, että vähintään Lokilta tuo löytyy myös.

Se olisi mielenkiintoista tietää kuka tartutti ja kenet ja milloin, valitettavasti sitä ei koskaan saada tietää. Epäilyt tietysti heräsivät heti, että onko näillä omilla ollut giardia jo kauemmin, selittäisi ajoittaiset löysät vatsat kummallakin. Ja kun Fionan tapaamilta koirilta alkoi tupsahdella vatsavaivoja useammin kuin kerran.. Lokin pentuaikana kummaltakin tutkittiin ulosteet, mutta silloin ei löytynyt mitään. Netti tosin tiesi, että:

"Aikaisemmin tautia oli vaikea varmistaa lemmikeillä koska perinteisellä flotaatio eli ulostenäyte ja mikroskopitutkimuksella oli vaikea löytää Giardia kystoja ulosteesta. Nykyään on käytössa hyvä ja erittäin herkkä ELISA- pikatesti, jolla diagnoosia tehdään helposti."

Tiedä sitten oliko tuo ELISA testi käytössä jo pari vuotta sitten. Tessin suhteen löydös on helpotus, koska ehti jo huolestuttaa yhden jos toisenkin mahavaivoillaan (minä tosin olen jo niin turta näihin että odottelin lähinnä milloin se alkaa). Toki heti mietin josko näiden omienkin satunnaiset "normaalit???" löysät kasat olisikin seurasta giardiainfektiosta. Vaan ei jaksa toivoa liikoja. Toki tuli myös mieleen toinen kaukaa haettu skenaario siitä, että josko Lokin "rimpulamaisuus" olisikin joku parasiittien aiheuttama imeytymishäiriö ja se kuurin jälkeen pamauttaisi sellaiseen kuntoon ja sellaisen karvan ettei sitä enää omaksi tunnista. Jemima 2v sitten olisi ollut ihan haltioissaan tästä löydöksestä ja juhlinut, mutta Jemima nyt ajattelee lähinnä että no hoidetaan nyt tämä mutta tuskin se mihinkään vaikuttaa.


Omiani en ajatellut testauttaa nyt ennen kuuria, vaikka kieltämättä houkutus olisi suuri, mutta merkitys on suurempi kuitenkin vasta sitten kuurin jälkeen. Sittenhän se on tärkeää, että kakat on puhtaat. Nyt ennen hoitoa löytynyt tai ei löytynyt diagnoosi ei vaikuttaisi mitenkään, sillä kumpainenkin saa hoidon joka tapauksessa. Hoito tulee olemaan 10vrk Axiluria ja 5 vuorokauden kohdalla kämpän superhyperdesinfiointi (en malta odottaa sitä riemua). Kuurit aloitetaan ensi viikon aikana reissussa (jos uskalletaan, ei ole kiva reissata ripaskassa) ja sieltä palattua on sitten edessä sekä omien kämppien että porukoiden kämpän siivousurakka.

Sen vaan sanon, että jos yhtään epäilyttää niin testauttakaa ne mustit. Ei siinä mitään menetä.

Aksatauko siis pitenee meillä Lokin kanssa, ja voi että kun ärsyttää. Tätä tahtia ollaan varmaan tokovalioita ennen kesän alkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti