Haasteen ideana on, että haasteen saaja vastaa viiteen kysymykseen, jotka haastaja on keksinyt. Haaste pitää lähettää viidelle eteenpäin ja keksiä viisi uutta kysymystä.
Kysymykset ovat:
1. Mistä koiraharrastuksesi lähti ja miten se on muuttunut ajan kuluessa?
Kutsutaanko koiraharrastukseksi sitä hetkeä, kun sai ensimmäisen koiran vai sitä kun niin sanotusti hurahti harrastamaan koiran kanssa? :) Joka tapauksessa Fiona tuli minulle (ja silloiselle avokille) pelkästään kotikoiraksi. Sitä edelsi puoli vuotta surffailua ja koirakuumeen herättelyä ja rohkeuden keräämistä. Se pentueen pienin rääpäle, jonka arvasin heti ensimmäisten kuvien perustella päätyvän meille sillä oltiin viimeisenä narttua saamassa, haettiin kotiin joulukuussa 2008. Fionan kanssa käytiin pentukurssi (missä oltiin pihalla kuin lumiukko), sekä agilityn pentukurssi ja pentujatkokurssi, mikä jouduttiin valitettavasti jättämään kesken sairastelujen vuoksi. Sen kanssa käytiin ehkä noin kolmessa mätsärissä, paras sijoitus oli sinisten 3. Fiona-vauvan kanssa säikähdettiin pahanpäiväisesti kun silloisen kooceen Tampereen koiraihmiset -ketjun porukkaa treffattiin ihkaensimmäistä kertaa ja nykyisen kaverini koira vähän näytti mamman Fiona mussukkaiselle kaapin paikkaa. Muistan kun porukka puhui jostain tokosta ja kummallisista ruokajutuista, mistä olin itse ihan pihalla. Muistan tunteneeni itseni hyyyyvin ulkopuoliseksi (sinällään ei ollut yllätys, olinhan kirjaimellisesti täysin pihalla kaikesta koiraan liittyvästä) ja tuo tapaaminen jäikin viimeiseksi pitkäksi aikaa. Vajaan kahden vuoden päästä löysin itseni perustamasta Tampereen Pikkukoiria samojen ihmisten kanssa ja nyt vain naurattaa nuo alun traumaattiset kokemukset :D
Fionan sairastelut aiheuttivat sen että meinasin jo luovuttaa sekä seuraavan koiran että Fionan suhteen, mutta toisin kävi. Tästä ajanjaksosta en jaksa kirjoittaa enempää, halukkaat lienee lukeneet ne Fionan aiemmasta blogista.
Lopullinen hurahtaminen tapahtui sitten ehkäpä juuri näiden ihmisten ansiosta ja jos jollekin pitää antaa erityisesti krediittejä tästä niin se on varmaankin Tytti. Hänen kanssaan tutustuttiin muistaakseni kesällä -10, kun kumpikin odoteltiin kooikerhondjen pentua. Tytin odotus päättyi paljon aiemmin, itse kärvistelin pentukuumeessa vielä kauan. Fionan sairastelun myötä pelotti ottaa toista koiraa, mutta myös hinku näyttelyihin, mätsäreihin, agilityyn ja ties mihin oli niin kova että se pentu oli saatava. Suomessa meni pari pentusuunnitelmaa mönkään jo alkumetreillä, mutta viimeinen niitti oli kun kasvattaja söi täysin sanansa ja koki etten ollut sopiva kooikerhondjen omistajaksi kun pennut olivat jotain 3 viikkoisia (ei, en ole katkera, mutta elefantti ei unohda! ;)). Samoihin aikoihin Loksukkaisen pentue kasvoi Hollannin maaseudulla ja kun sieltä päästä tuli vihreää valoa ja sain kannustusta ja neuvoja muutamalta kotimaan kasvattajalta/harrastajalta niin päätin hakea mussukan kotiin. Enkä hetkeäkään ole katunut!
Lokin aikana koiraharrastuskärpänen iski toden teolla ja kehittyi kasvatuskärpäseksi ja nyt on kasvattajan peruskurssikin käytynä. Lokin kanssa harrastettiin jo vauvana paljon kaikenlaista. Käytiin pentunäyttelyissä, mätsäreissä, agilityssä, haussa, tokossa. Mejä tuli hieman myöhemmin kuvioon. Mietin että jossain vaiheessa pitää varmaan valita pari päälajia ja kuin itsestään muut ovat jääneet pois paitsi agility ja mejä. Näyttelyissä tavoite täyttyi saada 2 sertiä ja nyt odotellaan kaksivuotissyntymäpäivää, minkä jälkeen haetaan sitä kolmatta. Tuomareiden ja fiilisten mukaan ehkä metsästetään cacibeja, jos koirasta siihen valmiiksi kehityttyään voi olla, mutta "the tavoite" minkä olen asettanut on FIN MVA ja siihen uskon Lokin kyllä pääsevän, jos ei muuten niin tuomaripelillä :D
Paljon on mahtunut hyviä ja huonoja hetkiä näihin vajaaseen neljään vuoteen kun olen koiran omistanut ja nyt aletaan olla siinä pisteessä, että voisin ehkä sanoa omistavani kaksi normaalia koiraa. Fionan sisäsiisteysongelman kun vielä saisi kuriin niin voisin sanoa eläväni tavallista koiran omistajan elämää.
2. Minkälaista koiraa arvostat?
Arvostan tervettä koiraa minkä kanssa on helppo ja stressitön elää. Loki on (enimmäkseen :)) tällainen. Fionan kanssa ollaan päästy aika lähelle mahdollista, mutta ei olla vielä siellä. Tervettähän tuosta ei saa, mutta helppoon ja stressittömään jaksan uskoa. Toivottavasti jonakin päivänä.
3. Mielipiteesi koirapuistoista.
Tyhjänä ok, muiden koirien kanssa ei mennä. Vikana on kuten niin usein koiraharrastuksessa omistajat, jotka tuovat niitä tyhjäpää koiriansa puistoon. Tyhjänäkin vältellään usein koirapuistoja bakteerien takia.
4. Oletko innokas koirankouluttaja? Opetatko koirallesi temppuja/yleishyödyllisiä asioita/jotain muuta?
Koirankouluttajana sen verran innokas, että haluan opettaa koirilleni hyvät käytöstavat (onnistumisprosentista ei puhuta). Jos harrastaminen ja eri lajit kuuluvat tähän kategoriaan niin siinäkin mielessä vastaus on kyllä. Viime aikoina en ole yleishyödyllisiä temppuja juurikaan opettanut, kun on ollut niin paljon muutakin mielestäni mielekkäämpää tekemistä ja harrastamista. Todennäköisesti talvella kun ei pääse agikentälle eikä metsään niin opetan Lokille hajutunnistusta (aloitin jo mutta alku ei ainakaan ollut kovin lupaava, Lokista oli paljon kivempaa heitellä purkkeja ilmaan ja kaataa ne kuin tyytyä haistelemaan.. eli ei vielä ihan auennut!) ja lisäksi varmaan tokoillaan talvella enemmän. Tylsistyn opettamiini asioihin itse aika nopeasti, mistä syystä esimerkiksi toko ei kuulu lempilajeihin. Haluan nopeaa edistymistä ja oppimista. Koiratanssi on myös ehkä-listalla siinä vaiheessa kun muut lajit ovat talven aikana poissa kuvioista.
5. Käytätkö paljon rahaa koiriin?
KYLLÄ. Eläinlääkärilaskut, ruoat ja agility on meidän rahasyöpöt. Nyt onneksi ehkä ensimmäinen ja toinen ovat vähenemään päin (toivottavasti) kun Lokin terveystutkimukset saadaan pois alta ja Fionalta poistetaan kohta taas hammaskiveä. Sen jälkeen TOIVOTTAVASTI mennään taas pitempään ilman käyntejä. Ruokakulut pienennevät kun Lokin nappulan osuus pienenee ja raakaruoan osuus kasvaa. Agilitykustannukset talvelle hipovat kipurajaa, mutta halusin kuitenkin maksaa ohjatusta koulutuksesta kun muuten harrastaminen jäisi todella vähälle talvella. Neljäs iso kustannuserä on auto, mikä sekin välillisesti korreloi suoraan koirien ja niiden harrastamisen kanssa.
Haastan itse Anniinan, Ellan, Suvin, Kaisan ja Anskun. Ja kaikki muut halukkaat!
Kysymykset ovat:
1. Mistä koiraharrastuksesi lähti ja miten se on muuttunut ajan kanssa?
2. Suuren linjan tavoitteesi koirasi kanssa?
3. Vaikeimmat asiat/ongelmat/vastoinkäymiset mitä olet koirasi kanssa kohdannut ja miten niistä selvittiin?
4. Sovitteko mielestäsi koirasi kanssa hyvin yhteen?
5. Tulevaisuuden pentusuunnitelmat, onko niitä? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti