Home from möksä

Kotiuduttiin tänään. Melko ihana palata tänne toiseen kerrokseen missä ei ole ollut lukkeja tai hämiksiä tänä kesänä yhtään *kopkop* ja ulkonakaan ei ole tarttunut koiriin punkkeja moniin viikkoihin. Eri meininki oli mökillä, ensimmäisenä päivänä otin Lokin turkista kaksi vipeltäjää ja muina päivinä vähintään saman verran. Kaksi kiinnittynyttä löytyi tällä kertaa Fionasta. Myrkkyjä en tajunnut pistää, kun ei kotona ole tosiaan löytynyt punkkeja pitkään aikaan. Minulla oli varsinainen punkkien hautausmaa terassin kulmalla, säilytin siinä kiveä millä litistin löydetyt punkit kuoliaaksi. Pakko myöntää, että loppu vaiheessa sain jo tietynlaista outoa tyydytystä siitä lits-äänestä ja tuntumasta, kun punkki hajoaa kiven alla. Kuolisivat pois mokomat. Mutta oli se kyllä taas ihana päästää koirat vaan ovesta pihalle riehumaan ja Lokikin pääsi kertaalleen uiskentelemaan. Lähes koko aika kului ulkona koirien päivystäessä pihaa linnuilta ja muilta paholaisilta.

Ensimmäisenä päivänä Fionalla meni hieman vatsa sekaisin kun veteli maasta ties mitä (nojoo saihan se minulta myös pari hernettä..) ja toisena yönä se kävi taas tökkimässä ampiaista. Tällä kertaa en antanut sille kyytablettia eikä se mitenkään ampiaiseen ainakaan huomattavasti reagoinut.

Ensimmäisenä yönä mökillä näin kahdenkinlaista epämiellyttävää unta. Toinen oli, että löysin itsestäni punkin. Toinen oli, että Lokin terveystutkimuksissa ilmeni, että sen silmästä puuttui jokin oleellinen osa. En muista mikä mutta joku tosi outo juttu se oli. Lokihan tutkitaan 29.8, eli vajaan kahden viikon kuluttua. Tuolloin siltä tutkitaan silmät, polvet, lonkat, kyynärät ja epävirallisesti kuvataan myös selkä. Eli koko koira pitkälti. En löytänyt mitään sopivaan ajankohtaan sopivaa joukkotarkkia, joten järjestin semmoisen itse Mevetissä ja kuvaajana on erittäin kokenut ja kehuttu Per Axelsson. Ryhmätarkkiin tulee peräti 6 kooikerhondjea, kaksi rottweileria, yksi siperianhusky ja yksi labradorinnoutaja. Pistin kaavakkeet postiin tänään, eli kaiken pitäisi nyt olla hoidettu tuomionpäivää odotellessa. Jännittää hurjasti, mutta olen kyllä tyytyväinen että se on sitten ohi eikä tarvitse enää miettiä että mitä tuolla karvan alla piileekään. Lonkkia minä eniten mietin tietysti, niitä kun koikkereilla on vähän sieltä sun täältä.

Käviskö niin että olisi täysin terve poika?

Kotimatkalla tehtiin stoppi jälkimetsässä missä tein Lokille huomiseksi jäljen. Tällä kertaa jäljeksi tuli 100m + kulma + 100m + kulma + 100m. Ainakin näin oli tarkoitus, lasku saattoi heittää (sataan laskeminen on usein aika vaikeaa) enkä mene suunnistakaan ihan takuuseen, pyrin tekemään enintään 90 asteen kulmat reilun kokoisilla makauksilla. Lisäksi jäljelle tuli pieni polku minkä kohdalla nostin sienen sekä aika pitkä loivahko ylämäki ja kiviä. Sisko oli mukana ja odotteli koirien kanssa ja hänestä saan myös huomenna apua jäljen ajamiseen. Ajattelin kehua Lokia kulmien makauksilla, sillä luin että usein koirat eivät merkkaa niitä tarpeeksi hyvin. Loki on tähän asti haistellut niitä paljon ja tästä ajattelin huomenna kehua. Tämä on haastavin Lokin tähän mennessä tekemä jälki, ensimmäinen missä on 2 kulmaa ja selvästi pisin. Teki mieli vähän tsekata miten Loki haastavammasta suhtautuu joten erittäin mielenkiinnolla odotan huomista.