Pesua, kynsienleikkuuta ja sosialistamisen alkeita

Hyvää jouluaatonaattoa kaikille!

Ei vielä tunnu siltä, että jouluaatto on huomenna. Varmaan kyllä muuttuu ääni kellossa, kun kinkku pistetään uuniin. Fionallakin mahtaa kuola valua siinä vaiheessa. Valitettavasti sen on tyytyminen omiin nappuloihin, täällä kun ei kaivata löysää vatsaa niin paljon, että herkistyttäisiin sen anoville katseille.

Viikonloppuna pestiin ensimmäistä kertaa peppu. Kastuihan siinä menossa hieman koko koira. Fionaa jännitti kovasti pesu ja kuivaaminen, mutta lopussa seisoi jo hienosti paikallaan. Varmaan siksi, että oli niin paniikissa. Mutta seisoipa kuitenkin. Välillä tupsahteli nakin paloja suuhun mitkä kyllä maistuivat, ei siis liian suuresta paniikista ollut kyse.

Eilen leikattiin ensimmäistä kertaa kynnet, mikä olikin yllättävän helppoa. Tommi piti pientä paikoillaan ja minä napsin yksi kerrallaan pienet palat kynsistä pois. Ja Fionan tehtävä oli olla paikoillaan, mikä onnistuikin alun mitä-hittoa-nyt-tapahtuu-panikoinnin jälkeen hienosti. Ja nakkia satoi taas.

Ajalteltiin että tänään voisi pestä koiran kokonaan, mutta sitten aloin miettiä että kasvattaja pesi Fionan vasta tasan viikko sitten joten ei vielä ehkä kannata. Vaikka pentua onkin hyvä opettaa pesuun hieman useammin kuin aikuista, niin ei ehkä silti ihan näin usein. Ja saihan tuo jo esimakua pepun pesun yhteydessä.

Aamulla riittää aina toisella virtaa ja sitten pitäisi riehua (kuten viereisestä kuvasta voi nähdä). Fionaa kyllä mahtaa kummastuttaa, miksi kaikilla ei ole energiapiikkiä aamulla kello 8 kun itseä niin kovasti leikityttäisi. Toinen kaksilahkeisista ei vielä ole edes noussut siihen mennessä :).

Eilen kävivät myös ensimmäiset vieraat, jotka viipyivät pitemmän aikaa. Allekirjoittaneen perhe kävi kylässä ja heihin Fionan on parempi tottua, yksi vakkarihoitoperhe kun ovat. Alussa pikkuinen majoittui sohvan taakse hieman pötköttelemään ja keräämään voimia, mutta jälleen nakin himo osoittautui pelkoa suuremmaksi. Lopuksi temmellettiin jo melko huolettomasti ja Sallan sylissäkin istuttiin tosi nätisti. Vierailu mahtoi olla pienelle väsyttävä ja lopussa se vetelikin sikeitä olohuoneen pedissä. Tästä se sitten lähtee, se sosialistaminen :)

Huomenna jouluaattona on Fionalla tulikoe edessä, kun pitäisi pärjätä tuntemattomassa paikassa 17 ihmisen keskellä muutamia tunteja. Saapa nähdä miten käy. Oma kevythäkki pehmusteineen lähtee kyllä mukaan turvaa tuomaan sekä ruokakupit. Niin ja lisäksi pitäisi matkustaa autossa tunti sinne ja takaisin. Saa nähdä jos tänään ehtisi vähän käydä harjoittelemassa tuota autossa istumista..