Alun tunnelmia

No nyt on aikaa kirjoitella, kun Fiona vetelee sikeitä ja Tommi pelaa.

Hakumatka sujui erittäin hyvin, Fiona nukkui koko matkan (joka ei tosin kestänytkään kuin n. 15 minuuttia) ja välillä kurkki, että mitä ihmettä oikein tapahtuu. Heti kotiin päästyämme laskin sen kevythäkkiin mihin laitoin kasvattajalta saadun hajuviltin sekä luun. Ensimmäisen puolituntisen Fiona kurkki häkistä ja jäysti luuta selvästi hieman hämillään. Hetken rohkaistuaan se uskaltautui kuitenkin pois häkistä ja leikki hieman. Pissat tulivat osaksi paperille ja osaksi lattialle. Ruokaakin maistui ensimmäisenä iltana jonkin verran.

Yöt ovat menneet erittäin hyvin. Nukkumispaikakseen se valitsi heti kevythäkin missä oli jo ollutkin. Ensimmäisenä yönä Fiona vinkui joskus yhdentoista aikoihin, milloin pistin käden häkkiin ja annoin pureskella sitä. Puolen yön aikoihin se nukahti ja nukkuikin erittäin sikeästi aina viittä vaille kuuteen. Se osasi heti itse käydä aamulla paperilla ja sen jälkeen alkoikin jo vinkuminen. Siinä vaiheessa noustiin sitten ylös kaikki.

Nyt Fiona on siis asunut meitä ilahduttamassa neljä päivää. Isot pissat tulevat paperille tai ulos, pienet pissat välillä lattialle tai matolle. Nyt kahden päivän aikana on kakat tulleet kokonaan ulos, hyvä tyttö! Ylös noustaan joka aamu viimeistään kahdeksalta, eikä tee edes tuskaa. Myös ulkoilu on alkanut maistua myös kaksilahkeisille, ainakin allekirjoittaneelle, vaikkakin toivoisin pitempiä oleskeluja ulkoilmassa kerralla.

Ruoka ei oikein tahdo maistua vielä kunnolla. Jokaisella aterialla (joita annoimme kahtena ensimmäisenä päivänä 4, ja nyt kahtena päivänä 3) syödään noin puolet ateriasta ja loput jätetään kuppiin. Liotettuiden nappulojen sekaan ollaan annettu pikkuisen jauhelihaa ja ruokaöljyä. Huomenna voisi koettaa liottaa nappuloita hieman vähemmän aikaa ja antaa ilman jauhelihaa jos vaikka söisi hieman enemmän. Tuo sintti kun saisi nyt kasvaa hyvin kun on niin pieni. Hienosti tyttö kyllä juoksee ruokaa odottelemaan(or not?) monta kertaa päivässä (kuten kuvasta näkyy) ja heti jos joku muu keittiöön menee.

Makupaloja ollaan annettu pikkuisen, nekin voisi jättää huomenna pois. Makupaloina käytetään muuten nakkia, mikä näyttää maistuvan paremmin kuin hyvin. Tuolla kun ei hampaita vielä ole kokonaan niin mikään kovempi makupala ei mene suussa jäystämistä pidemmälle.

Fiona on mielestäni sopeutunut hyvin uuteen kotiinsa, mutta ehkäpä osan ruoan syömättä jättäminen johtuu siitä, ettei aivan ole vielä tottunut täällä asumaan. Pentu leikkii mielellään meidän kanssa ja sylissäkin viihtyy. Innokkaasti myös juoksee kohti ja seuraa sisällä. Pihalla ei vielä olla kuin korkeintaan muutama minuutti, Fiona kun alkaa heti tutisemaan kylmästä, jännityksestä tai innostuksesta, mistä lie. Panta ei olemista juurikaan haittaa, mutta hihnaa on ilmeisen kiva pureskella sen ollessa kiinni. Pitää käydä hakemassa kaupasta tabascoa ja sivellä hihnaan jos vaikka oppisi olemaan pureskelematta.

Intoa olisi (minulla siis :) alkaa jo opettaa pikkuiselle hieman kontaktia, hihnassa kävelemistä ja vaikka mitä. On tuo kuitenkin vielä niin vauva että tuskin siitä mitään tulisi :)