Ruotsin suullinen tentti takana, kirjallinen vielä edessä. Sen jälkeen on yliopistohommat tältä syksyltä paketissa! Ensi viikonloppuna on siis juhlittavana peräti kaksi asiaa. Yliopistohommien loppuminen sekä se, että on viimeinen viikonloppu ennen täystuhon kotiutumista. Saa nähdä keksisikö sitä ihan jotain erityistä kivaa tekemistä.
Huomenna käydään hakemassa auto Turusta. Sieltä saadaan myös kanaverkko, millä piilotetaan tietokonenurkkauksen johdot ja tv-taso Fionan hampaiden ja tassujen ulottumattomiin. Loput johdot pitää suojella joko maalarinteipillä ja etikalla tai sitten jollain putkella, jos rautakaupasta sattuisi löytymään.
Pennut olivat päässeet alkuviikosta ensimmäisen kerran ihastelemaan ulkomaailmaa. Lumi kiinnosti varmasti pikkuisia koko sen viisi minuuttia mitä olivat pihalla viihtyneet. Fiona näytti kuvissa hieman saaneen kokoeroa sisaruksiinsa kiinni, hyvä tyttö! :)
Nyt on siis odotusta takana jo seitsemän viikkoa ja yksi jäljellä. Paljon onnea seitsemänviikkoisille muksuille! Ei kyllä uskoisi, että aika on mennyt näin nopeasti. Tässä alkaa jo pikkuhiljaa jännitys nousemaan, pärjääkö sitä sittenkään sellaisen pienenpienen ja avuttoman maailmasta mitään tietämättömän otuksen kanssa. Ja sen koko elämä ja kasvatus on kokonaan meidän harteilla. Vastuun taakka iskee varmaan ensimmäisinä päivinä aika lujaa päin kasvoja. Onneksi saan eräästä Fionan sisaruksen tulevasta omistajasta vertaistukea, voi olla hyvinkin tärkeää ensimmäisinä viikkoina. Ja siitä olen tosi iloinen, että kasvattajalta voi kysyä milloin tahansa mitä tahansa. Helpottaa kun tietää, että apua on kokoajan saatavilla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti