Pentujen isän omistajana saa välillä kunnian nauttia tietyistä etuuksista, joista ehdottomasti yksi kivoimpia on mahdollisuus päästä katsomaan vauveleita tosi pienestä asti. Eilen kävin katsomassa ensimmäistä kertaa Aian ja Lokin kohta pariviikkoista kuusikkoa ja olivathan ne söpöjä kuin mitkä. Aia ja muut koirat ottivat vieraan avosylin vastaan, kunhan muisti että emokin tarvitsee hellää huomiota :).
Pienimmällä pennulla narttu-Murulla oli juuri ruokahetki alkamassa. Murulla on ollut alusta asti vaikeuksia imeä itse nisää, joten sen ruokinta on hoidettu pipetillä ja tuttipullolla. Muuten pentu vaikuttaa silmin nähden fyysisesti terveeltä, oikein pirteältä ja normaalilta pennulta, joten usko (ja toivo) on suuri, että siitä kasvaa ihan terve ja fiksu koikkeri. Ruokinta kuitenkin hoitunee maidon osalta vastikkeella aina kiinteään ruokaan siirtymiseen asti.
Murun ollessa syliruokinnassa Aia keskittyi ruokkimaan viittä muuta kaveria. Tässä teille pötköttelevät pentunimiltään vasemmalta oikealle Puro, Kaisla (n), Mopo, Viikinki ja Oiva. Murun ruokatauon jälkeen se pääsi siirtymään äidin pestäväksi ja muiden kanssa samaan kasaan.
Ehkä yksi suosikeistani on pienin poika Mopo, eikä vähiten hauskan nimen ansiosta :D. Jos itse pitäisin tuon pennun, jättäisin sen nimeksi kyllä ehdottomasti Mopo. Voisi aina sitten sanoa, että saamari kun lähti Mopo käsistä. Lisäksi Mopolla on oikeassa etutassussa aika pitkälle jalkaan menevä ruskea sukka. Sivun ylimmästäkin kuvasta Mopon tunnistaa sukasta. Just how cute is that?
Osalla pennuista on silmät jo hieman auki. Tässä teille kurkkiva Mopo ja haukotteleva Viikinki.
Kotona Loki haisteli häntä hirmuisesti vispaten että missä sitä on oikein taas oltu. Lisää kuvia pentulaatikolta voi katsella täällä. Semmoiset kuulumiset pentulaatikolta, adios!
Voi ei mitä pikkumarsuja! Niin suloisia :) Eikö yhtään houkuttelisi? ;P
VastaaPoistaSöpöjä kuin mitkä, mutta käsi sydämellä voin sanoa että ei yhtään :). Tällä hetkellä ei jaksa touhuta edes tuon yhden kanssa yhtään enempää kuin on pakko :P
Poista