maanantai 26. toukokuuta 2014

Show me and I believe

Helteet vai mikä pistää hermot kireällä. Mutta ei noi koiratkaan paljon auta asiaa. Eilen ajattelin puolella aivosolulla, että ehkäpä sitä voisi kuitenkin harkita agirotuun osallistumista, mutta maailma haistatti samantien paskat ja Loki ontui tänään aamulla oikeastaan viikon ontumattomuuden jälkeen. Niin ja kirjoitinhän minä tännekin ettei ole nyt ontunut, olisihan se pitänyt tietää olla hiljaa.

Osteopaatin jälkeen oltiin pari päivää ihan rauhassa ja sen jälkeen ollaankin lähinnä maattu omassa hikilammikossamme tekemättä yhtään mitään. Jos en ole vielä maininnut, niin oma kuumansietokykyni on ihan arsesta. Jos uusi kämppä on helteellä samanlainen sauna, niin ei tarvitse kauaa miettiä ilmastointilaitteen ostamista.

Olen viime päivinä nukkunut myös päikkäreitä, ensimmäistä kertaa varmaan vuoteen. Niin poikki nämä helteet pistää. Vältän päikkäreiden nukkumista, koska sieltä herättyäni olen äkäinen kuin ampiainen. Niin eilenkin, mutta onneksi maailmalla oli herättyäni jotain hyvää tarjottavaa vain 25 asteisen ja siitäkin pian laskevan lämpötilan muodossa.

Kun mittari näytti ulos 21, lähdettiin vähän pitemmälle kävelylle. Matka kesti jotain 25 minuuttia ja sinäkin aikana ampiaistaina onnistui menettämään hermonsa Lokille miljoonaan kertaan. Eihän se sen raukan vika ole, että sen aktivointi on nyt niin olematonta. Mutta entisestään kasvanut halu haistella ja merkata joka puskat alkaa pikkuhiljaa ärsyttää. Siinä sitten kiskoin sitä ties kuinka monta kertaa eteenpäin ja sisälle päästyä se ärsytti seuraamalla jaloissa niin että ärähdin sen muualle. Raukka suti aika ikävän näköisesti lähtiessään äkkiä pois ilkeän omistajan luota. Maailman surkein koiranomistaja tässä taas hei.

Mikä sitten näistä asioista, tai vaihtoehdo ö: tähtien asento, sai sen ontumaan tänä aamuna, vaikkei oltu kävelty kuin ehkä 10 minuuttia. Ontui ehkä pisimpään tähän mennessä kerralla ontumisista, mikä ei varsinaisesti piristänyt.

Osteopaatti ei suoraan sanonut että ontumisen pitäisi nyt helpottaa, mutta siltä se kovasti kuulosti kun utelin. "Tämä rangan suoristuminen jo varmasti auttaa paljon". Olisi niin kiva, jos osteopatia auttaisi Lokia, koska aiemmin ja tällä hetkellä mielipiteeni osteopatiasta on suoraan sanottuna ollut aika sama kuin jostain homeopatiasta. Maksaa paljon, aina löytyy jotain "vakavaa" diagnosoitavaa, mutta oman henkilökohtaisen kokemuksen mukaan ei ole mitään apua ollut aikoinaan Fionalle (vaikka osteopaatin mukaan se oli viiden hoitokerran jälkeen jo "paljon parempi") eikä tämä Lokinkaan tilanne vielä erityisesti vakuuta.

Fionan säälittävyydellään ihastuttavat käyrät etujalat
"Parantuminen" osteopatian takia muistuttaa hieman lumevaikutusta. Omistajalle kerrotaan että homma on hoidossa ja omistaja on iloinen ja koira ehkä paranee, kun olisi parantunut myös vastaavasti ilmankin osteopatiaa. Hyvin tuttua on se miten helposti omistaja haluaa uskoa osteopatian auttavan, kun koira on jo kuvattu ja käytetty lekurilla eikä mitään selkeämpää syytä ole löytynyt. Siinä vaiheessa haluaa uskoa mitä vaan ja löytää ongelmiin syyn.

Eilen treenikaverin koira oli epämääräisiä omia oireitaan (mm. jonkinlaisia kramppeja) käynyt tutkituttamassa samalla osteopaatilla ja siellä oli tullut käytännössä ihan sama diagnoosi: torsio ja sen mukavat lieveilmiöt. Torsioita siellä ja torsioita täällä. Epäilyttää, voiko sama torsio olla syynä näin erilaisiin oireisiin, mitä treenikaverin koiralla ja Lokilla. Vaikka toki aina sanotaankin, että nämä voivat oireilla hyvin monimuotoisilla tavoilla riippuen ihan siitä, miten se ranka sattuu taipumaan ja mihin hermoihin ja nikamiin se sitten vaikuttaakaan. Olen tietysti minäkin kuullut lukemattomia kertomuksia kavereiltakin osteopatian tuomasta avusta, mutta olen usein mallia "en usko ennenkuin omin silmin näen tai on tieteellisesti todistettu".

Ystävämme wikipedia tietää kertoa osteopatiasta näin:

Laajempaa tieteellistä näyttöä on osteopatian kaltaisten manipulaatiohoitojen lievästä vaikuttavuudesta vain alaselkäkivun hoidossa.

Lisäksi ihan FYI, vuonna 2010 Britanniassa julkaistun manuaalisia hoitoja käsittelevän laajan tieteellisen katsauksen mukaan manipulaatio/ mobilisaatiohoito on vaikuttavaa hoitoa

  • aikuisten akuutissa, subakuutissa ja kroonisessa alaselkäkivussa, 
  • migreenissä, 
  • niskaperäisessä päänsäryssä
  • huimauksessa 
  • useissa raajojen kiputiloissa
  • liikerajoituksissa
  • akuutissa ja subakuutissa niskakivussa. 

Katsauksen mukaan pelkän manipulaation tai mobilisation vaikuttavuudelle ei löydetty näyttöä

  • niskakivussa, 
  • iskiaskivussa, 
  • selän keskiosan kivussa, 
  • jännityspäänsäryssä, 
  • häntäluun kivuissa, 
  • leukanivelen kivuissa, 
  • fibromyalgiassa, 
  • PMS- oireissa
  • keuhkokuumeessa. 

Katsauksessa todettiin, että selkärangan manipulaatio ei ole lumehoitoa tehokkaampaa

  • astman 
  • kuukautiskipujen 
  • primäärisen hypertension
  • lasten välikorvan tulehduksen 
  • lasten yökastelun
  • lasten astman ja koliikin hoidossa

Oman kokemukseni mukaan osteopatia on ihan jees hoitoa varmasti ja joo koiralla kiva olo kun on ranka suorassa ja silleen, mutta vaikutusta tässä mittakaavassa Oikeasti Auttavan pahempiin juttuihin kuin epämääräisiin "se on ollut vähän niinku kipee tai sillee" en usko ennenkuin omin silmin näen.

Enemmän kuin mielelläni olen valmis muuttamaan mielipiteeni osteopatiasta, jos Loki tulisi tällä hoidolla kuntoon, mutta toistaiseksi skeptisyys tätä hoitomuotoa kohtaan jatkuu. Jos ei osteopatialla tunnu olevan vaikutusta, niin seuraava etappi on varmaan borreliatesti sekä sen jälkeen fyssarille.

Kun muuten ei olisi ärsyttänyt tarpeeksi, niin Fiona kävi yöllä juomassa sillä seurauksella, että jostain syystä köhi ja kakoi käytännössä läpi yön. Parin tunnin välein sain nousta taputtelemaan sitä selkään ja katsomaan että vieläkö se hengittää. Aamulla löytyi pisteeksi iin päälle vielä kuset makkarin lattialta.

Jos haluat itsestäsi hermoraunion ja rutiköyhän niin hyvä neuvo siihen on ottaa koira tai mielellään useampia.

12 kommenttia:

  1. Mä oon ottanut käytännöksi näissä "koirahoidoissa" että kokeilen ensin itse ennenkuin kokeilen koiraan. Onneksi on itellä kaiken maailman vaivoja joihin voi näitä soveltaa ;) Esim. ennen BOT-loimen ostoa hankin itelleni BOT-niskasuojan - vakuutuin ja nyt on Huugolla monta BOT-takkia (ja myös itselläni on BOTit lisääntyneet). Sen sijaan kun itse kävin 3 krt osteopaatilla niin en niin vakuuttunut ja käytän Huugon mieluummin fyssarilla. Tuli kyllä vähän semmonen homeopatiafiilis kun tyyppi "kuunteli mun nilkkoja" jonkun 5 min :P Mutta kyllä se ihan oikeita juttuja musta huomas enkä epäile että ne havainnot olis pielessä, hoitomuotona se manipulointi ei ehkä vaan ole kovin tehokas. Just my thoughts!

    VastaaPoista
  2. Ylämäki alamäki. Sellasta se on. Tsemppiä! Toivotaan et Loki parantuu pian tai että ainakin löytyis se ongelman aiheuttaja, jota vois hoitaa.
    Kikiltä otettiin kilpparikokeet ja vaikka ne oli viitearvoissa (paitsi T4 liian korkea, mikä ei viittaa hypotyreoosiin) niin silti kirjeessä luki että hypotyreoosi on mahdollinen (arvojen suhteessa olijotain), eli kontrollit tulee ottaa.

    VastaaPoista
  3. Saara, repesin tuolle nilkkojen kuuntelemiselle :D. Mutta hyvä kyllä jos pystyy noin itse erottamaan ne mitkä saattaisivat toimia ja mitkä ei, kun koira ei valitettavasti osaa puhua muuta kuin käytöksellään. Mä olen miettinyt noita BOTtejakin, Lokilla on yksi mutten ole huomannut silläkään mitään vaikutusta. Tosin nyt sun kommenttei oli sen verran vakuuttava että ehkä sitä voisi pitää kuitenkin vähän enemmän..

    Elisa, elämä on, tyhmää ja monesti epäreilua :P. Onko se mahdollinen jotenkin Kikillä erityisesti vai yleensä vesikoirilla, jos kerran arvot oli ihan normaalit niin miksi sitten pitää kontrolloida?

    VastaaPoista
  4. Sitä vielä että mullakin on sellainen kuva, että osteopatia on hyvä havainnoimaan mikä kropassa on pielessä ja hoitamaan ehkä sen alkuperäisen ongelman eli sinällään sillekin on paikkansa, mutta fyssari sitten ehkä osaa havaintojen perusteella kertoa miten yksilökohtaisesti pitäisi lähteä ongelmaa ratkaisemaan sen jälkeen, kun se alkuperäinen kropassa mahdollisesti oleva heikkous on tiedossa.

    VastaaPoista
  5. ^Huugolla BOTit on lähinnä käytössä talvella ja kylmillä ilmoilla, sadetakkia ny voi pitää kesälläkin kun sataa mutta muuten en nää kesäkeleillä niiden pitämisellä järkeä ellei koiralla ole joku oikea kremppa (niinkuin ehkä Lokilla nyt). Enhäm minäkään osaa Huugon puolesta kertoa auttaako ne mitään, mutta tuskin niistä haittaakaan on :) Itelleni niillä on kyllä ollut ihan selkeä vaikutus.
    Joo se nilkkajuttu oli aika hämärä, mieti vaan kuinka hauskaa siinä oli hoitopöydällä yrittää pitää pokkaa :D

    VastaaPoista
  6. Botista sen verta että jotkut sanoo että ne toimisivat paremmin lyhyt karvaisilla koirilla...

    VastaaPoista
  7. Espanjanvesikoirilla tosi yleistä. TGAA arvo kertoo riskin sairastua, mutta sen valmistumisessa kestää todella kauan, joten nyt on käytössä vaan nuo arvot. Niiden suhdelukujen perusteella päätellään ilmeisesti myös riskiä sairastua. Sinänsä käytännössä hoito on helppo, lääkitys ja siirto EJ-rekkariin, ja toivottavasti koira elää normaalisti loppuelämänsä..

    Kuten olen kertonutkin luulen että Kikillä osteopaatti oikeasti auttoi. Fyssari huomasi että toinen takajalka on heikompi, mutta uskon osteopaatin hoitaneen asian kuntoon. Nyt se ranka on tosin taas vino, eri suuntaan, että ehkä se osteopaattivisiitti olis taas ajankohtainen. Fyssarihan sanoi ettei hän osaa sanoa miksi ranka on vino, mut katsotaan auttaako määrätyt jumpat suoristamaan.,

    VastaaPoista
  8. Mä olen tämän yhden tohelon kanssa saanut (?) käydä testaamassa vähän sitä sun tätä ja olen kyllä itseänikin käyttänyt koe-eläimenä. Osteopaatilla käytiin yksi sarja eläinlääkärin suosituksesta, vamma selässä oli selvä ja osteopaatti sai sen kuntoon, niin että maallikkokin näki. Mutta hän keskittyi juurikin rankan käsittelyyn. Joskus erehdyttiin "hierojalle" joka silitteli ja lappasi repullisin homepaattisia rakeita mukaan. Mitään hyötyä ei ollut, mutta tulipahan nähtyä. Sitten löydettiin erittäin hyvä fyssari jonka luona on nyt asioitu koko perheen voimin jo monta vuotta. Sen verran pätevää apua on me saatu aina, että ei ole tarvinnut vaihtamista miettiä eikä pohtia sitä, että auttaakohan vai ei. Mulle on ollut tosi valaisevaa, että koirassa on paljon muutakin kuin ranka ja lihakset joihin fyssari kiinnittää huomiota .

    Ehkäpä pointti tässä nyt oli, että siis sitä omaa fiilistä kannattaa kuunnella :)

    VastaaPoista
  9. Niitä osteopaatteja, kuten fyssareita ja hierojiakin, on erilaisia. Itse olen käynyt parilla fyssarilla ja parilla osteopaatilla omien niskaongelmieni takia. Kaikki ovat nimenneet suunnilleen saman ongelman, mutta ainoastaan yksi osteopaatti (Jerry Ketola) on käsittelyllään saanut mut pitemmäksi aikaa oireettomaksi. Jerry on hoitanut myös kaikkia kolmea koiraani, enkä kertaakaan ole kokenut, että mitään olisi "ylidiagnosoitu", siis etsimällä etsitty jotain "vakavaa" ongelmaa. En tiedä, onko koirille ollut hoidosta hyötyä, mutta itseäni se on auttanut hurjasti. Jerryllä on vastaanotto Helsingissä, joten ehdottomasti suosittelen kokeilemaan, kun kerran siellä asutte.

    Akulla on aikoinaan ollut kummallista selkä/jalkaongelmaa. Aku pompotti satunnaisesti lenkeillä oikeaa takajalkaansa (piti siis muutaman askeleen ajan ylhäällä), ei antanut suoristaa kyseistä koipea, oli selästään (lannealueelta) jumissa ja agissa haki ponnistuspaikkaa hypyille. Yksi fyssari oli sitä mieltä, että ristisiteet on paskana tai muuta vikaa polvessa, mutta eläinlääkäri ei löytänyt mitään vikaa, vaan veikkaili, että agility (ne maksihypyt..) jumittaa selän ja muu on seurausta sitten siitä. Mitään selvyyttä tuohon ei ikinä saatu, mutta luulen eläinlääkärin olleen oikeassa. Jalan pompottamista en muista nähneeni pitkään aikaan, johtuu ehkä agilityn lopettamisesta tai sitten jostain ihan muusta.

    VastaaPoista
  10. Meilläkin on tällä multivammaisella maanantaikappaleella (siis Ässällä, ei itsellä :D) Testattu kaikenlaista hoitoa ja juttua. On kyllä hyvä olla koiran hoidossa kriittinen, niin paljon nykyään myydään kaiken maailman kukkatippoja jne. mihin rahansa saa helpolla tuhlattua. Tässä jotain meidän kokemuksia.

    Nivelaineiden syöttö: Eipä tainnut juuri auttaa, nivelrikko on tullut niiden syöttämisestä huolimatta ja aika nuorella iällä. Myös homeopaattisista nivelaineista en huomannut muuta, kuin suuren rahanmenon. Poikkeuksena cartrophen, sitä puoltavat tieteelliset tutkimukset. Mutta se onkin eläinlääkärien tuote ja pistetään koiraan.

    BOT: En ole huomannut sen suurempia vaikutuksia, mitä tavallisella loimella ei saisi.

    Hieroja: auttaa lihasjumeihin joo (jos hieroja osaa hommansa, oon kyllä kuullut silittelijähierojistakin), mutta ehkä olisi parempi paneutua lihasjumien syyhyn eikä vain seuraukseen. Hyvä varmaan agilitykoirille, millä jumit johtunee joistain liukastumisista tms.

    Osteopaatti: Eka osteopaatti kovasti syytti ruokintaa ja oli muutenkin vähän kumma. Käsittely kuitenkin auttoi aina hetkeksi. Toinen osteopaatti oli paljon parempi ja huomasi enemmän asioita, mutta sekään käsittely ei auttanut kuin joksikin aikaa.

    Mehän tosiaan oltiin yhdessä vaiheessa hieroja ja osteopaattikierteessä, kunnes kävelin ortopedille ihmettelemään meidän tilannetta (tavallinen lääkäri iski kipulääkettä kouraan ja neuvoi syöttelemään sitä hamaan tulevaisuuteen). Ja nyt sitten ollaan ratkottu ongelmaa leikkauksien ja fyssarin avulla. Vielä en osaa sanoa projektin onnistumisesta, mutta eiköhän tästä joskus parannuta.

    VastaaPoista
  11. Voi harmistuksen harmistus, toivottavasti Loki saadaan pian kuntoon :/ Tai ainakin sellainen selkeä syy-seuraus-hoitoideat-kuvio, ettei tarvitse olla tyhjän päällä. Se on pahinta.

    Mä oon joskus miettinyt, että tää koko agility on ihan pellejen touhua :D Hypytetään koiraa ja siten mennään avamaan jumeja hierojalle. Kaikki hierojat ei kelpaa, vaan pitää olla hyvä. Mistään et edes oikeastaan tiedä, onko se saanut jumeja auki, paitsi siitä, mitä se hieroja itse sanoo. Mulle on tullut kerrankin sellaista "no täällä vähän tuntuu, no en mä tiedä, no ehkä on jotain, no hierotaan vähän, ai oho, koiralle tuli kuuma, jatketaan ensi kerralla" -kommenttia, minkä jälkeen oli vähän tyhmä olo, että mistä mä just maksoin. Osteopaatille mennään nyt ekaa kertaa, koska Jedi ei ole koskaan osoittanut mitään merkkejä, että jossakin olisi jotain. Halusin pelata varman päälle ja varasin ajan Jerry Ketolalle, josta oon kuullut pelkkää hyvää. Vähän jännittää se, että tuleeko sieltä kilometrin mittainen lista, että tässä sun surkeen koirasi puutteet, nyt alatte käymään kerta viikossa ja syömään kukkaistippoja. Fyssarillakin voisi käydä kääntymässä ihan vaan oman mielenrauhan takia.

    Mä oon sellainen stressaaja Jedin suhteen että oksat pois. Kun me aloitettiin agi, ei kukaan alkeiskurssilla puhunut mistään lämppäämisistä ja jäähkäämisistä. Mulle valkeni noiden syvällinen idea vasta usena kuukauden harrastamisen jälkeen. Onneksi sillon aluksi rimat on ihan matalalla jne. Ennen rakennekuvia mua ahdisti ja olin varma että tuloksena on D/D-lonkat ja 1/2-polvet ja kyynärät. Onneksi ei tullut. Nykyään stressaan sitten aina, kun Jedi nostaa jalan ilmaan (eilen se pudisteli tassusta männynneulasia ja mä meinasin panikoida että sen jalka on nyt hajalla). Hipelöin Jediä läpi tyyliin päivittäin ja etsin jotain kohtaa, mitä se aristaa. Ja jos jotain vähän "aristaa" eli reagoi jotenkin (voi johtua ihan mistä tahansa), niin oon heti googlettamassa, että mikä kauhea vaiva Jedillä voisi nyt olla. BOT:in loimi löytyy tietenkin ja talvihaalarissakin on sellainen materiaali, jonka pitäisi pitää lämpö lihaksissa. Oon jopa miettinyt, että pitäisikö mun aina tehdä puolen tunnin ravilämppä ennen kun päästän Jedin vapaaksi juoksemaan... MSM-jauhetta syötän joka päivä ja juoksulenkin tai agitreenien jälkeen palautusjuomaa. Niin ja mullahan on kalenterissa lenkkeilysuunnitelma joka päivälle, että liikunta pysyy tarpeeksi kehittävänä ja lepopäivät oikeissa väleissä. VOI HUOH. Joskus tuntuu, että tää koiranomistaminen on sekopään hommaa, ainakin, jos on minä...

    Tää ehkä kuvaa mua myös koiranomistajana :D :
    http://laughquiteloudly.com/wp-content/uploads/void0-5.jpeg

    VastaaPoista
  12. Kiitos suuresti kaikille kommentoijille! Tosi mielenkiintoista kuulla erilaisia kokemuksia näistä ja suositukset on aina tervetulleita.

    Saara, tuosta BOT:ista pitää muuten kysyä vielä osteopaatilta! Kokonaan unohdin viimeksi vaikka tarkoitus oli. Menee varmaan sarjaan "ei siitä haittaakaan ole"...

    Petra, no tuossa tapauksessa vaikutus pitäisi ainakin Lokilla olla miljoonakertainen verrattuna johonkin Huugoon :D

    Elisa, tuo on onneksi niitä sairauksia, minkä hoito on huomattavan helppoa verrattuna moniin muihin. Mutta jospa sitäkään ei tarvitsisi miettiä kun saatte kontrollin tulokset. Noin toi osteopaatti+fyssari suhde varmaan parhaimmillaan menee, toinen analysoi ja hoitaa pohjat kuntoon ja toinen sitten neuvoo ohjeita kyseiselle kropalle vahvistamaan niitä heikkouksia.

    Sanna, mulla onneksi ollut tuuri että hierojat on ollut kaikki ihan hyviä! Nykyään kyllä mielummin veisin sitten varmaan fyssarille, kun niin samassa hintaluokassa pyörivät. Perushieronnan jos opettelee vielä itse, niin saa silläkin perusarjen huollot ihan kivasti hoidettua. Mun mututuntuma ja ensivaikutelm on aika usein jostain syystä ihmisistä hieman negatiivinen, että ehkä pitää antaa vähintään se toinen mahdollisuus ennenkuin vaihtaa seuraavaan :D

    Kaisa, Jerry Ketolaa melkein voisi jo tuolla puheella käydä kokeilemassa! Varsinkin kun täälläpäin on. Aika samanlaiselta kuulostaa tuo Akunkin pomputus, sama oire miljoona erilaista mahdollista syytä :/. Mulle Carita sanoi, että jos olisi ristisiteet niin pomputtaisi paljon enemmän, enkä niihin ehkä enää niin uskokaan. Pienille makseille tuo hyppyongelma on kyllä varmasti tosi mahdollinen ja harmillinen.

    Anne, on teilläkin ollut ties mitä erilaista hoitoa! Hieronta varmaan jees juuri semmoisena itsetehtynä jatkuvana huoltona ja rentoutuksena ja pieniä jumeja avaavana, mutta agilitykoiralle kyllä vähän liian kevyttä huoltoa. Teillä ongelmaan oli sitten nin selkeä syy, että hyvä että siirryitte pois tuosta kierteestä. Eipä se olisi koskaan ongelmaa kunnolla ratkaissut. Tuo on kyllä näiden mystisten ongelmien ärsyttävä piirre, kun ei tiedä kenen puoleen pitäisi kääntyä ja keneltä se viimeisin ja oikein diagnoosi sitten tulee. Toivottavasti Ässällä nyt olisi nuo ongelmat takanapäin.

    Jannika, varmasti joka tapauksessa hyvä käydä Jedinkin kanssa osteopaatilla, saapa ainakin juuri tietää ne koiran ongelmakohdat. Vaikka tieto lisääkin tuskaa, niin ainakin osaa ottaa huomioon ne koiran harjoittelussa. Ja tuskin se lista pitkä tulee olemaan jos ei kerran ole ongelmia ollut :). Mutta todellakin pellejen touhua tuo agility... Meille puhuttiin kyllä onneksi lämppäämisistä ja muista, mutta tosi paljon kuulee noita että ei halaistulla sanallakaan mainita :(. Nykään pitäisi puhua jo paljon enemmästäkin kuin vain lämmittelystä ja jäähdyttelystä! Lieköhän se kohta pelottaa harrastajia jo poiskin, kun on sen verran haastava laji oheisvaatimuksineen.

    En mä sanoisi, että tuollainen kyttääminen välttämättä on huono asia. Huomaapahan ne pienet mahdolliset ongelmat heti eikä puolen vuoden päästä. Liian vainoharhainen ei toki kannata olla mutta se on vaikeaa, varsinkin jo on aiemmin ollut joku ongelma niin tottakai sitä sitten pelkää että onko uusiutunut.

    Ja toi on niin totta, google on toisaalta aika paha kaveri :D

    VastaaPoista