Tämän aamuinen kuva kertoo hienosti miten iloinen meininki meillä täällä tällä hetkellä on (Lokilla tosin oli kivaa ihan oikeastikin).
Neiti neuroottinen täällä hei. Loki nosti eilen noin kahden askeleen ajaksi jalan ylös ja tänään sama homma. Muuten ei mitään. Normipituisia lenkkejä ollaan tehty ja se on mennyt vapaana ja virtaa riittää, nämä nostot on tapahtuneet kummatkin alkulenkistä. Ja minä olen yrittänyt kytätä sen liikkeitä että onko normaalia, siinä onnistumatta. Haava yhä vähän punoittaa, mutta vaikea jotenkin uskoa että noin pienestä haavasta olisi noin suuri vaiva. Mutta outo sattuma olisi muuten haavan osuminen samaan jalkaan. Onneksi ei tullut startteja viikonloppuna kuin yksi.
Tänään tokossa tehtiin vain parit paikallamakuut ja luoksepäästävyydet, kun en halunnut sitä riekuttaa. Makasi hyvin ilman palkkaa 2 minuuttia, ihan alussa haisteli maata mistä huomautin. Meidän tokostakin olisi paljon kirjoitettavaa, mutta nyt ahdistaa tuo koipi eikä jaksa miettiä tokoa.
Nyt otetaan iisisti ilman aksaa tai muuta riekkumista vähintään viikko, ehkä ensi viikon viikonloppuun asti. Ja huomenna varaan vihdoin sen fyssarin. Hävettää, että olen käyttänyt Lokia huollossa viimeksi osteopaatilla viime vuoden heinäkuussa. Pahapaha minä. Onneksi on nyt useita eri vaihtoehtoja, voi soittaa moneen ja toivoa että jostain saisi ajan edes parin viikon sisään. Muutenkin olen viime aikoina pelännyt entistä enemmän koiran hajoamista. Niin moni oireillut sitä sun tätä. Vaarallinen laji tuo agility, se on vähän syönyt treenimotivaatiotakin. Kiva että noustiin nyt kolmosiin, voi rauhassa pitää kunnon pitempää taukoa ja miettiä asioita.
Loki lähtee keskiviikkona koikkerien tuomarikollegioon, missä uudet ulkomuototuomarit opettelevat koikkerin arvostelemista. Hyvää treeniä Liettuaa varten, mutta toivottavasti en vie näytille linkuttavaa koiraa. Hyvät liikkeet ja silleen.
Fiona vaikuttaa ihan terveeltä, joten sillä ainakin oli ohimenevää.
Tessi menee ensi viikon keskiviikkona Mevetiin, jossa siltä tutkitaan ihan koko setti. Tessin sisaruksilta on tutkittu C/C ja D/D lonkat. Että siltä pohjalta.
Muakin on alkanut pelottaa agilityn rasittavuus koiralle, enkä edes harrasta sitä vielä Femman kanssa (niin ja se on vasta 15 viikkoa, ehe). Niin paljon lähiaikoina kuullut rikki menneistä aksakoirista ja monella on kaikenlaisia oireita. Ässänkin kanssa tämä sairauskierre on vain ollut niiiiin hanurista, että jotenkin sitä yrittää kaikin keinoin välttää Femman kanssa. Uskaltaakohan sitä kohta enää alkaa ollenkaan aksailemaan. Pitää ainakin huolella tutkia kaikki..
VastaaPoistaTsemppiä Lokille, josko olisi vain kolauttanut jalkaansa vähän tai jotain. Ja peukut pystyssä myös Tessille, toivottavasti se olisi edes priimalonkkainen, vaikka sisarukset olisi ihan muuta.
Niinpä :(. Mitä enemmän näitä etsii tietoa ja kuuntelee niin sitä enemmän on alkanut koiria hajoilemaan sieltä täältä. Toki vaikuttaa sekin, että nyt kun on aksapiireissä ja tuntee harrastajia niin pakostahan osuu myös niitä koiria, jotka muutenkin ehkä olisi mennyt rikki.
VastaaPoistaMutta on tuo kyllä jotenkin pelottavaa miten laji on kehittynyt niin paljon raskaampaan suuntaan. Kestääkö siinä kohta enää oikeastikaan koirat :/.
Ja jotenkin tulee semmoinen moraalinen dilemma että onko se enää oikein kohta koiralle tuommoinen.
Raxun lonkat on C/C, Raxun veljen E/E ja Raxun siskon A/A, joten Tessillä ei välttämättä ole mitään lonkissa! Toivottavasti ainakaan.
VastaaPoistaMua kanssa pelottaa agilityn kuormittavuus. Mähän treenaan nykyään reilusti yli puolet kerroista minien hypyillä, eilen tehtiin 20cm rimoilla :D Jedi ei ole koskaan oireillut mitään, ei ole ollut edes jumeja tai arasteluja, mutta silti mua pelottaa. Yhden tutun koutsin koiralla just pamahti paikat lopullisesti, vaikka missään ei ole mitään synnynnäistä vikaa ja kaikki jäähkät ja lämpät ja muut on tehty esimerkillisesti.
Ja hei onnea jälkikäteen kolmosiin noususta :)
Kiitos :)
VastaaPoistaOnhan noi terveet lonkat mahdollista, mutta jotenkin vähän pessimististä silti jos sisaruksilla on sen verran huonommat. Mutta ehkäpä käy ihme ja olisikin terveet. C vielä menisi mutta sitä huonommilla tuskin Tessin kanssa paljon tulisi aksattua.
Mullakin on nyt tullut mieleen vaikka mitä "jos tästä vielä aksakentille päästään, niin..." asioita. Juuri hyppyjen rimat, kääntymisiin kunnolla hidastamiset, A:n ja keppien treenien vähentäminen, tuplasti parempi lihashuolto ymsymsyms. Harmi ettei noita hoksaa ennenkuin sitten vasta kun joutuu miettimään onko itse jotain aiheuttanut.
Tosi surullista tuo tuttusi koiran kohtalo, niin paljon noita tullut nyt että huhhuh kun hirvittää :(