Sinisiä, punasia nauhannippuja kannan kädessäni

Loki PUN

17.7.2013 Match Show Helsinki

Eilen oltiin Suomen Ranskanbulldogit ry:n järjestämässä mätsärissä vanhalla tutulla paikalla Koneen kentällä. Mukana olivat päivää viettämässä Salla ja Tessi ja Anna ja Luna. Ja voin muuten sanoa, että oli viimeinen mätsäri kyllä nyt vähään aikaan. Niin hermoja raastavaksi kävi odottelu ja päivä venyi puoli kuudesta iltakymmeneen ennenkuin olin kotona, tuskin vähään aikaan jaksaa enää noissa käydä kohta kun ei ole enää virallisia näyttelyitä mihin treenata.

Isoilla aikuisilla oli tuomarina Ate Kolulahti, kennel Dagdahoff’s (kasvattaa Hovawartteja) ja mehän mentiin sitten Lokin kanssa ensimmäistä kertaa isoihin aikuisiin miestuomarin perässä. Lisäksi Loki on niin kotonaan pöydällä, että otettiin mieluummin maassatutkimistreeniä. Meidän parina oli joku kultainen noutaja (tai kultainennoutaja...), joka vetäisi maahan köllimään maha pystyssä tuomarin tullessa tutkimaan. Loki esiintyi oikein kivasti, antoi tutkia hyvin vaikkakin hieman väisti kropallaan tuomarin suunnasta. Ravaaminen meni kyllä aika pipariksi kun nenä oli KOKO AJAN maassa. Kuitenkin meille tuli punainen, parille tuomari vain totesi että "nyt ei valitettavasti kellahtaminenkaan auttanut" :).

Sieltä se tullee... Samanlainen paita oli muuten kun meidän iskän keikkapaita :D

Haampaaaaat

Paaaaalliiiiit

Isoja aikuisia oli joku 50 kappaletta, mutta tuomari oli kivan ripeä, vaikka silti katsoi ihan kivasti hampaat ja muutenkin tutki. Oikein miellyttävä ja hyvä mätsärituomari minusta. Lippa tosin olisi voinut olla toisinpäin tai vaihtoehtoisesti aurinkolasit/isompi hattu/sadeviitta/20kg enemmän mahaa tms. tuomassa lisätreeniä :)

Värikehät alkoivat aika pian ja sinne mentiin sitten afgaanien, aussien ja muiden jättiläisten sekaan pienen Loksuttimen kanssa. Tuomari juoksutti tosi paljon, välillä seisotti ja välillä tiputti väkeä pois ja juoksutti sitten vähän lisää. Meidän edessä oli joku kultsu joka hidasti meidän vauhtia, mikä oli aika outoa vaikka sillä on kokoa niin paljon enemmän. Ehkä Lokin liikkeet on vaan niin lennokkaat :). Nenä ei mennyt enää yhtä paljon maahan kuin aiemmin. Meidät tiputettiin viimeisenä pois jatkoon pääsevistä, varmaan tosin siksi että juostiin niin lujaa että tuomari joutui lopultakin juoksemaan meidät kiinni sanoakseen että "kiitos" :D. Sijoittuneisiin palkittiin kaksi aussieta, sileäkarvainen noutaja ja joku vesikoira. Kaikki pönöttivät paikoillaan kuin patsaat ja ravasivat (ei-metsästyskoiramaisesti) nenä hienosti ilmassa :P

Tassut suurinpiirtein ojennuksessa, häntä valmiina heilumaan tuomarille!

Sieltä se tullee, vispaa vispaa...

Ei auttanut iloinen esiintyminen tällä kertaa!

Olin niin iloinen, että saatiin tosi hyvää kopelointi- ja ennenkaikkea miljoona kierrosta juoksutreeniä, että olin ihan aidosti tyytyväinen Lokin menoon ja palkkasin sen oikein runsaasti kehästä poistuessamme. Tosi kivasti mennyt mätsäri meidän osaltamme, vaikkei menestystä tullutkaan.

Samaa ei ehkä voi sanoa pienten pentujen osalta. Pienet pennut tuomaroi Merja Mäntylä-Marjanen, kennel Valse Triste (ranskiskasvattaja), joka oli hitain mätsärituomari jonka olen koskaan nähnyt. Kiitin onneani ettei hän ollut meillä tuomaroimassa, nimittäin ei käsitellyt myöskään koiria kovin kivasti. Erityisesti pöydällä hän seisotti ja tutki PITKÄÄN, valehtelematta yhden koiran kohdalla meni varmaan melkein 10 minuuttia! Monta pientä pentua kävi pöydällä ihan kivasti tutkittavana, mutta se ei riittänyt vaan tuomari otti koiria kunnolla päästä kiinni tutkiakseen hampaat, nosteli niitä, tutki jokaisen tassun erikseen ja alkoi käytännössä esittää koiria siinä pöydällä. Ei ollut yksi eikä kaksi pentua joilla ei kärsivällisyys riittänyt vaan alkoi rimpuilu jolloin tuomari otti kovempaa kiinni ja jatkoi vain. Tietenkään ei pidä lopettaa rimpuiluun, mutta minusta olisi hyvin riittänyt yksi kivasti mennyt tutkiminen, pitääkö sitä räplätä nuoria pentuja minuuttikaupalla. Ei tuomari niin erityisen kovakourainen ollut, mutta ihan liian pitkään tutki vain.

Tytöt odottaa... ja odottaa... ja odottaa....

Tessi oli numerolla 25 ja me oltiin Lokin kanssa omassa kehässämme 28 (50 osallistujasta), joten jotain kertoo ihan se, että siinä vaiheessa kun Tessin vuoro tuli niin me olimme Lokin kanssa jo aikuisten punaisten värikehässä. Tessi esiintyi taas oikein nätisti, parina oli ehkä joku 5kk ikäinen merlesheltti, joka oli selvästi treenannut seisomista 2vk ikäisestä asti, niin upeasti pönötti paikoillaan paremmin kuin suurin osa aikuisista. Tessille tällä kertaa sininen.

Pieniä pentuja oli myös jotain 50 kappaletta, joten odotettiin tässä välissä varmaan puolitoista tuntia värikehien alkamista. Kyllä meinasi hermo mennä odotteluun. Värikehien vihdoin alkaessa oltiin tyytyväisiä Tessin siniseen, ei tarvinnut jäädä odottelemaan punaisia. Tessi pönötti paikoillaan tosi hyvin, häntä oli alhaalla ja ravaaminen siinä tungoksessa sujui myös ihan kivasti. Tällä kertaa tuli kuitenkin vain lämmintä kättä. Tuntui, että tällä tuomarilla oli jotkut aika epäloogiset perusteet sijoittuneiden valinnassa, aina ihmettelen jos sijoittuneisiin valitaan niitä koiria, joilla ei ole esiintymisestä tietoakaan. Fiona voisi pärjätäkin tällaisilla tuomareilla, kun on niin söpö ;)

Nätti Tepsukka 11kk

Lunakin esiintyi kuin vanha tekijä

Päivästä tuli pitkä ja saa kyllä riittää meidän mätsäritreeniksi tämä. Loki käyttäytyi muuten ihan mallikelpoisesti, mutta lopussa alkoi olemaan aika räjähdysherkkä. Otinkin sen sitten hengaamaan kehän laidalle odotteluaikana, että oppisi olemaan reagoimatta muihin koiriin. Sillä kun on ärsyttävä tapa lähteä mukaan haukkumaan vaikka joku haukkuisi vähän kauempana. Siinä sitten "anna olla" käskystä syöttelin nakkia siitä ettei se reagoinut muihin mitenkään.

Yksi kehäkierros vielä tehtävänä Helsingin kv näyttelyssä 28.7, sen jälkeen meidän kehäilyt on Suomen maassa aika pitkälti tehty. Koikkereita on tosiaan tuolla 3, ja Loki on näistä viimeinen. Onneksi ei olla enää cacib-jahdissa :D