keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Ryppyjä laumadynamiikassa

 
Minulle on useampaan kertaan sanottu, että annan Lokista blogissa huonomman kuvan mitä se oikeasti on ja tämä menee nyt mahdollisesti samaan kategoriaan. Mietinkin jonkun aikaa alanko tästä tänne ollenkaan avautumaan, mutta päätin sitten olla välittämättä mistään tuollaisista ja kertoa kun kerran itseäni asia häiritsee. En ala meidän aksavideoitakaan sensuroimaan, joten miksi sensuroisin mitään muutakaan. Lisäksi kirjoittamalla tosiaan helpoiten pääsen purkamaan paineita monesti ja se jo pelkästään auttaa. Jos joku näiden kirjoitusten perusteella tekee omia päätöksiään minusta tai koiristani niin feel free to do so. Katsomaankin saa tulla ja siten tekemään omat johtopäätöksensä.

Lauman dynamiikka hieman horjuu tällä hetkellä. Ensin ongelmaa oli vain isommalla porukalla ollessamme esimerkiksi vanhemmillani. Ensin kävi kaksi tapausta, että Loki tunki syliini ihan kiinni Fionan ollessa rapsutettavana ja ärähti Fionan pois. Tästä Loki sai torut ja häädön makkariin hetkeksi, mistä sitten vapautus ja tilanteen nollaus.

Toissapäivänä pääsi käymään pieni ja turha lisä-äksidentti, ensimmäinen kun olemme kotona ihan kolmistaan, kun luiden syömisen jälkeen laitoin Fionan jämät olohuoneen pöydälle ja Loki sitä kovin himoitsi. Hetken päästä Fiona hyppäsi sohvalle ja kurotti kohti luun jämää Lokin ollessa vieressä ja Loki ärähti samantien Fionan kauemmas. Katsoin tätä vieressä ajatellen että "kohta varmaan tulee sanomista", mutta jostain syystä en reagoinut tarpeeksi nopeasti. Jälkeenpäin ajateltuna en minä aiemminkaan ole pitänyt mitään himoittavaa syötävää noin saatavilla tai muuten konflikteja aiheuttavalla paikalla, enkä tajua miksi nyt pidin. Ehkä alitajuisesti halusin katsoa mitä tapahtuu..?

Noh tuon jälkeen on sitten ollut hieman jännitettä ilmassa meillä sisällä, esimerkiksi eilen kotiin tullessani vapauttaessani Lokin makkarista se alkoi heti kyräillä Fionaa, katkaisin tilanteen siihen ja palkkasin kun tilanne normalisoitui. Hetken päästä mietin, että suoraan eteisessä Lokin vieressä oli treenireppu mitä Loki on aiemmin vahtinut Tessiltä. Tuon jälkeen pelkästään Fionan ohi kulkeminen saattaa saada Lokin varovaiseksi, se menee ohi mahdollisimman kaukaa ja jos Fiona lähestyy niin Loki pysähtyy ja kyräilee. Kyräileminen tarkoittaa Lokilla pysähtymistä, hännän nostamista ylös, mulkoilua. Se ei koskaan murise koirille, vaan kyräilystä jos tilanne jatkuu niin seuraava vaihe on rähähdys. Jännä, että ulkona se saattaa kyllä murista kauempana olevalle jännälle jutulle, mutta koirille sisällä ei koskaan. Miksiköhän? Kokeeko se jotenkin, että minun ollessa sen tukena ulkona se voi vahvemmin murista, mutta sisällä on jotenkin epävarmempi..? Vai olenkohan joskus torunut sitä murinasta toisille koirille..?

Juhannuksena ei ollut ongelmaa nukkua vielä näin lähekkäin.

Eilen oltiin porukalla 3h metsässä ja siellä ei ollut mitään ongelmaa kenenkään kanssa, Loki juoksi edellä, Tessi kylkikarvoissa kiinni niin ärsyttävän näköisesti että olisi ollut Lokilta ihan oikeutettua ärähtää se kauemmas. Fiona meni fleksissään muista välittämättä eikä kukaan reagoi siihen mitenkään.

Sisällä tilanne on kuitenkin nyt se, että Loki varoo Fionaa (ei koko ajan, mutta saattaa aloittaa sen aika yhtäkkiä) ja kyttää jos joutuu liian lähelle, Fiona ei näytä käyttäytyvän yhtään epänormaalisti, ja minä yritän käyttäytyä mahdollisimman normaalisti, siinä railakkaasti epäonnistuen. Nuo ovat aiemmin nukkuneet sohvalla, sängyllä, häkissä, lähes missä vain ihan ongelmitta ja nyt on ensimmäinen kerta, kun heillä on keskenään tällaista konfliktia. Sanomattakin selvää, että tilanne on stressaava kaikille ja olenkin tässä miettinyt a) mistä ongelma nyt näin yhtäkkiä syntyi ja b) miten sen voisi ratkaista. Ehkä jollekin nämä eivät ole isoja juttuja, jos on totuttu siihen että laumassa nyt aina vähän sattuu ja tapahtuu. Mutta meidän onnellisessa laumassamme ei ole konflikteja ennen ollut, joten siitä syystä tämä pisti enemmänkin mietityttämään mitä on tapahtunut.

A) Mistä tilanne johtuu? Keksin seuraavat vaihtoehdot joista ei sitten olekaan hajua mikä voisi olla todellinen laita:
  1. Ylireagointi muutamaan Lokin satunnaiseen rähähdykseen -> ihmiset liian varovaisia -> Loki aistii että jotain on pielessä ja käyttäytyy sen mukaisesti. Kaikki jotka minut tuntee, tietää miten ylianalysoin tällaisia ja pohdin ihan liikaa, kun pitäisi vain olla ja unohtaa. Kuvastaa jo sekin, miten sain näin pitkän merkinnän kirjoitettua tästä aiheesta. Todella todella huono piirre koiranomistajassa!
  2. Väärä reagointi Lokin muutamaan rähähdykseen -> Loki on oppinut että Fionassa on jotain epäilyttävää kun omistajakin tuollalailla rähjää ja nyt siksi suhtautuu negatiivisesti Fionaan.
  3. Loki on jostain syystä alkanut omia ihmisiä ja tavaroita. On oppinut parista kerrasta, että rähähtämällä saa Fionan/Tessin kauemmas ja nyt yleistää tuota käyttäytymistä.
    1. Ehkä Loki on nyt kokenut jäävänsä liian vähälle huomiolle ja siksi yrittää omia ihmisiä? Minua kiinnostaisi kovasti saada jonkun asiantuntijan mielipide Lokin luonteesta, sillä en tällä hetkellä ole itse ihan varma siitä onko se yhä epävarma, vai kenties liian varma itsestään (omassa laumassa) nyt kun sillä on fanittaja Tessi joka sitä niin kovin mielistelee, ja Loki kokee, että sillä on jonkun sortin oikeus enempään kuin muilla. Vaikka en johtajuusjuttuja mielelläni uskoisikaan, niin voiko olla jotenkin että se nyt kokee että sen pitäisi johtaa joukkoa, enkö ole enää tarpeeksi määrätietoinen ja pidä laumaa kasassa? Yksi ehdotti, että Loki ei edes koe Tessiä oman laumansa jäseneksi, kun se ei asu meidän kanssa, jolloin syy olisi joku ihan vaan minuun/Fionaan liittyvä. Ehkä se on viimein aikuistumassa ja nämä ovat nyt merkkejä siitä, että pitäisi olla sen suhteen hieman tarkempi?
    2. Ehkä olen viime aikoina tehnyt Lokin kanssa niin paljon juttuja kahdestaan, esim. pari viikonlopun reissua ilman Fionaa ja muutenkin kaikkia harrastusjuttuja, ettei se tavallaan hyväksy Fionaa tasavertaiseksi jäseneksi laumaan?
    3. Loki on vain yksinkertaisesti liian kiinni minussa ja kokee, että en saa antaa muille huomiota. Eli epävarma itsestään yksin..? Loki esim. seuraa aina minua vessaan ja vinkuu jos jää ulkopuolelle, nukkuu ainoana sängyssä koska Fionaa en sinne halua kun se pitää nostaa sinne ja pois.
  4. Näin yhtäkkiä alkanut voi viestiä myös kivusta. Loki kuitenkin kävi ihan vähän aikaa sitten osteopaatilla eikä mitään kummempaa löytynyt eikä se muutenkaan arista mitään paikkaa. Löysin kuitenkin tänä aamuna sen otsasta ison punkin, korvan juuresta silmän puolelta. Kaksi ensimmäistä Fionalle rähähdystä sattui, kun noilla olivat kasvot ihan toisiaan kohti ja siinä nysväsivät. Aika kaukaa haettua kuitenkin, että punkki olisi tuollaista kipua, epämiellyttävää tunnetta aiheuttanut ja ensimmäisestä rähähdyksestä on kuitenkin pitempi aika mitä uskon että punkki on kiinni ollut. Toisaalta tiedän tapauksen, missä ilmeisesti punkki suussa aiheutti koiralle muutoksia käyttäytymisessä ja kyllähän Fionakin ontui viime kesänä punkin ollessa kiinni sen jalassa. Mutta toki jos tämä pahana jatkuu niin sitten pitää mennä käyttämään Loki varmuuden vuoksi eläinlääkärillä. Myös kastrointia tai testimielessä ensin hormonipiikkiä olen jo ehtinyt harkita jos tämä ei tästä mene ohi.
  5. Ihan vaan stressiä aika tapahtumarikkaasta kesästä...? Mökillä juhannuksena viikko, kaksi viikonloppureissua, treenejä (enimmäkseen agility, myös vähän toko) vaikkakin osa tosi lyhyitä n. 3 kertaa viikossa... Olisiko loma harrastuksista paikallaan?
  6. Joku huomattavasti yksinkertaisempi syy X, mutta mikä?

    B) Oli miten oli, ongelmaa olen ajatellut lähteä ratkomaan seuraavin keinoin:
    1. Älä stressaa! Rento omistaja luo rennon lauman ja hermostunut omistaja jännitettä laumaan. Ole niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. What you fear is what you create, ja silleen.
    2. Vältä konfliktitilanteet. Ei luita, liian kivoja leluja tai leikkimistä molempien kanssa yhtäaikaa, ei liikaa hemmottelua toisen ollessa läsnä. Sohvalle ei pääse kuin yksi kerrallaan ja vain luvan pyytämällä ja pois on lähdettävä kun käsky käy. Hellittelyhetkien aikana toinen pysyy kauempana.
    3. Paljon liikuntaa. Väsyneet koirat eivät sisällä jaksa skitsoilla ylimääräisiä.
    4. Perushuomioimattomuus. Tätä olen noudattanut oikeastaan aina ja nyt mietinkin, että olenko tästä ihan lähiaikoina lipsunut ikään kuin testatakseni miten Loki käyttäytyy esimerkiksi jos hellin Fionaa. Lisäyksenä, että vessaan ei tulla enää mukaan enkä muutenkaan hyväksy jaloissa kiinni kulkemista tai liikaa seuraamista.
    5. Johdonmukainen rauhallinen käyttäytyminen. Loki ei saa kyräillä. En halua, että Loki oppii häätämään muita pois haluamastaan paikasta kyräilemällä, joten jos havaitsen kyräilyä niin se on Loki jonka käytöstä yritän muuttaa topakasti mutta rauhallisesti ja määrätietoisesti käsken pois tilanteesta, jos ei muuten lopeta. Se saa itse poistua paikalta jos tilanne ei sitä (tai minua) miellytä.

    Eli ihan perusjuttuja, oikeastaan. En hyväksy vastausta "no se on koikkeri", vaan jos ihmiset saavat huomattavasti suurempiakin ja vahvaluontoisemmista koirista koostuvia laumoja toimimaan niin eiköhän nämä kaksikin saada taas tasapainoiseksi parivaljakoksi. Yritän suhtautua tähän mahdollisuutena oppia lisää koirien laumakäyttäytymisestä ja tilaisuutena oppia itsevarmemmaksi. En edes muista, milloin näillä kahdella olisi ollut jotain vastaavaa, ei varmaan koskaan. Kaikki Lokin tulon jälkeen on sujunut tosi hyvin. Jospa tuo Loki nyt tosiaan on saanut lisää varmuutta ja koittaa vähän omia resursseja heikommiltaan. Liittyyköhän jotenkin siihen seikkaan, että Loki ei koskaan leiki muiden koirien kanssa...? Mokoma tosikko. En muista milloin olisi leikkinyt viimeksi Fionan kanssa kasvettuaan, junnuna juoksuleikkejä leikkivät jonkin verran ja kyllä ne joskus ovat tainneet aikoinaan painiakin vähän. Vai vienkö nyt analyysiani ihan liian pitkälle. Mutta näillä eväillä lähden nyt katsomaan miten tilanne laukeaisi, voi hyvin olla että se helpottuu ihan sillä että pari päivää saadaan mentyä ilman ongelmia ja luotto tuohon paviaaniin palaa. Yhteiset lenkit niin jos Loki tottuisi taas Fionan läsnäoloon. Jos itse rentoutuisin niin sekin rentoutuisi.

    Ja ehkä sanomattakin selvää, että kaikki mahdolliset kommentit, neuvot ja ehdotukset tilanneanalyysistäni ja siitä miten pieleen se on mennyt, otetaan enemmän kuin ilolla vastaan.

    Tulipahan purettua vähän ajatuksia ja mielleyhtymiä ylös.

    5 kommenttia:

    1. Meidän lauman tilanne on hieman samanlainen. Mistihän usein kyräilee Helmiä ja murisee sille toisen tullessa liian lähelle. Misti kans mulkoilee Helmiä ja katsoo sitä pahasti. Välillä se "lämmittelee" uudelleen välejä ja käy sen luona häntä pystyssä. Lenkillä se hyökkäilee Helmiä päin ja tarttuu sen kaulaan kiinni, se on kylläkin enemmän leikkiä. Misti tulee myös hirveän mustasukkaiseksi jos Helmiä huomioidaan tai jos treenaan sen kanssa. Misti sen ajan mököttää jossain, mutta kun se huomaa, että Helmiä ei enää yksilöllisesti huomioida, niin se tulee mun luokse ja tekisi vaikka kaikki maailman temput ja niin taitavasti että! Käytänkin joskus hyväkseni Mistin mustasukkaisuutta, kun haluan saada siitä treenatessa enemmän irti.

      Helmiä ja Mistiä voi kuitenkin pitää ihan samassa tarhassa ja muutenkin normaalisti yhdessä, ne vaan ignooraa toisiaan. Ei siis siinä mielessä mitään ongelmaa ole eikä se stressaa ketään.

      VastaaPoista
    2. Meillä Raxu kovistelee tyttöjä. Uutia se on nyt taas hetken tauon jälkeen vainonnut oikein urakalla ja kyttää sen tekemisiä minkä kerkeää. Ajaa nurkkaan ja pois kupilta ja rähisee niin kauan, että Uuti on vapisemassa nurkassa. Jedi ei anna heti periksi niin kuin Uuti, minkä takia oon saanut useaan kertaan repiä Raxua irti Jedistä, kun se on roikkunut turkissa kiinni.

      En sitten tiedä, mikä menee uroksen isottelun piikkiin ja mikä Raxun huonojen hermojen, mutta itse kyllä stressaannun siitä, että tytöt saa kärsiä, mikä varmaan pahentaa asioita vaan.

      VastaaPoista
    3. Kiitos kommenteista!

      Emmi, tuo kuulostaa kyllä samankaltaiselta käyttäytymiseltä. Ja samoin tuo, että yhdessä ollessaan ignooraavat toisensa. Eli että kaikki tavallaan ok, mutta silti toinen ei ihan pysty olemaan rentona toisen seurassa.

      Jannika, tuo on kyllä jotenkin jännä tilanne, teillä ja täällä, että uros kiusaa tyttöjä. Jotenkin sitä aina ajatteli, että kyllä ne pojat aina tytöistä tykkää. Mutta varmasti on teilläkin tilanne tosi ikävä ja uskon todellakin että tuo raastaa hermoja! Varsinkin pitempään jatkuneena vaatii kyllä omistajalta tosi paljon että pystyy hillitsemään itsensä. Olitko sä taas käynyt Raxun kanssa jossain luonneanalyysissa/ongelmakoirakouluttajalla?

      Kummankin teidän blogeja ja juttujanne esim. kooceessa seuranneena tämä kyllä vahvisti arvausta siitä, että se on nimenomaan epävarmuus eikä liika varmuus mikä tätä aiheuttaa.

      VastaaPoista
    4. Linkitin sinut blogiini, toivottavasti on ok :)

      Pohdit asioita tavalla, josta lukijana voi saada paitsi vinkkejä oman koirakaksikon kanssa elämiseen mutta myös samankaltaisuuden tunnetta omiin pohdintoihini.

      Huomaan itsekin, että monet ihmettelevät, kun analysoin koiria, tuon julki epäkohtia, joita muut eivät edes näe koirissani. No, minä näen ja elän niiden asioiden kanssa päivittäin, joten miten voisin olla pohtimattakaan.

      VastaaPoista
    5. Mai, toki on ok linkittää :). Lisäsin teidät myös!

      Kiva kuulla että meidän jorinoista on jotain hyötyäkin tai mielenkiintoa. Itse jatkuvasti ajattelen meidän kertomuksia sellaisena "älä tee näin" tai "worst case scenario" -esimerkkeinä, heh. Mutta siitähän sitä itsekin oppii parhaiten, virheitä tekemällä.

      Musta ne blogit on kaikista kiinnostavimpia, missä kerrotaan muutakin kuin että lenkkeiltiin tänään tai pelkkiä treenikertomuksia. Se arki on usein kaikista kiinnostavinta, rehellisesti ja realistisesti kerrottuna. Liikaa on peittelyä ja piilottelua koirapiireissä, joten itse ainakin tykkään että sanotaan niinkun asiat on.

      VastaaPoista