Tänään arjen rikkoi helteinen reissu Suomenlinnaan omien koirien, Sallan & Tessin ja Suvin & Mikon seurassa. Pelkäsin etukäteen mitä siitä tulisi kahden koiran kanssa ensin bussissa, sitten keskustan läpi kävellessä, lautassa, Suomenlinnassa ja sama reissu takaisinpäin. Jaa mikä pessimisti?
Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, koirat jaksoivat vaikka oli tosi lämmin päivä. Fionalla oli viilennysmantteli ja kannoin sitä osan matkasta. En jaksanut kantaa parempaa kameraa, mutta olisi kyllä pitänyt. Niin hienoja maisemia siellä oli. Tällä kertaa kuvat kuitenkin tuolla puolijärkkärillä.
Kampissa, Loki matkusti bussimatkan jaloissa ja Fiona sylissä.
Bussimatkustaminen alkaa jo sujua myös Lokilta!
Jostain ilmestyi pari koiraa lisää! Tässä koko joukko Suomenlinnassa. Lauttamatka
sujui niin ikään ihan hyvin, koirat eivät tainneet edes huomata, että oltiin lautassa.
"Enks mä pääsis vähän tonne juoksemaan...?"
Loki nautti varmaan eniten luolista, järkyttävät määrät kaikkea haisteltavaa!
Ja niin mukavan vilpoista.
Keskiaikainen linnnan puolustaja/vahtikoira
Pääsihän ne vähän juoksemaankin.
Lisää luolailua, kiva kiipeilypaikka
Tuulet ne viiksiä heiluttaa...
Tämä kaveri nyt on kotonaan ihan missä vain ja milloin vain.
Talk about low maintenance.
Bussia kotiinpäin odotellessa oli jo tosi naattia porukkaa. Paitsi
kyllä sitä aina yhden roskan voi paloiksi repiä (ruskea kasa taustalla).
Loki oli kotiin päin bussissa jo tosi hienosti, pötkötteli vain jaloissani.
Loki oli kotiin päin bussissa jo tosi hienosti, pötkötteli vain jaloissani.
Toinen on ihan tööt..
Kiitos seurasta, otetaan joskus uudestaan! Muitakin koikkereita (no siis omistajia) oli reissusta kiinnostunut, joten ehkäpä teemme pienen koikkerivaelluksen Suomenlinnaan joku kaunis päivä :)
Muuten meno kotona on jo rauhoittunut kun itsekin olen rauhoittunut, ainoastaan kun tulen kotiin niin Loki saattaa kyräillä Fionaa. Olenkin ottanut nyt tavaksi, että ketään ei moikata sisääntullessa. Heti ulos vaan. Ulkoilun jälkeen kaikki on enimmäkseen ok. Leikkiminen on toinen mikä on nyt aika pannassa, kolmisin en vielä halua kokeilla ja en ole kokenut tarvetta muutenkaan leikkiä kun muutakin aktivointia ja tekemistä on ollut paljon. On tavallaan harmi, että pitää yhden koiran takia käyttää tiukempia sääntöjä myös toisella, mutta sellaista se laumaelämä välillä on. Ovat nuo jo molemmat nukkuneet eri puolilla minua sohvalla ja keskenäänkin ovat jakaneet sohvan kun olen ollut keittiössä. Ehkäpä tämä tästä. Olen kyllä silti hieman pohtinut tuota kastrointivaihtoehtoa hieman kokemuksia siitä luettuani, mutta saa nyt nähdä.
Ryppy koirien rakkaudessa johti myös siihen, että kiinnostuin taas lukemaan koirakirjallisuutta. Ajattelin lukea loppuun kauan kaapissa lojuneen Jan Fennelin Kuuntele koiraasi kirjan. Alku vaikuttaisi aika rasittavalta johtajuus-diipadaapalta, mutta ehkäpä sieltä hyviä vinkkejä saan joka tapauksessa.
Loki on nyt pesty ja mantteli litistämässä selkäkarvoja. Olemme siis valmiina huomiseen Lokin Suomen näyttelyturneen päättävään Helsinki kv näyttelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti