Summer of 2011

Kun vuosien päästä joku teppo teikäläinen kysyy mistä muistetaan Jemiman lauman kesä 2011, vastaus voisi olla ilmeinen: emännällä oli ensimmäistä kertaa vuosiin rusketusrajat, vaikka se ei palanut kertaakaan! Vaikka tämäkin vastaus olisi oikein, vielä miellyttävämpi vastaus on, että se oli kesä kun Jemimalla oli kaksi normaalia, tervettä (*kopkop*), sisäsiistiä (*kopkop*) koiraa.

Tänä kesänä on ensimmäistä kertaa tuntunut siltä, kuin ehkä normaalin koiran omistajasta tuntuu. Koirat on ja niistä saa paljon iloa, mutta ei tarvitse olla koko ajan huolissaan jostain terveydellisestä asiasta eikä tarvitse menettää hermoja sisälle pissimiseen. Olen tilanteestamme tottakai iloinen, varsinkin kun tietää miten vaikeaa toisissa perheissä voi olla. Mikäli haluatte lukea yhden surullisen tarinan siitä miten voi maailma muuttua hetkessä, suosittelen lukemaan Kennel Chic Choixin blogin - Elämää tuskan keskellä.. parvo tuli kylään. Myös toisen surullisen uutisen kuulin tänään, kun erään kaverin koira siirtyi vihreämmille niityille. Voimia kaikille ongelmien tai surujen kanssa painiville!

(http://images.stuffofawesome.com/all-dogs-do-go-to-heaven--1307768444-9857.jpg)

Meidän perheen viime viikkoihin ja voisi sanoa vaikka koko kesään on kuulunut erilaisia koiran aktivointeja - helteellä aktivointi hoidetaan enemmän psyykkisen väsyttämisen kuin fyysisen kautta.

Eilen käytiin siskon ja koirien kanssa lähinurtsilla piknikillä ja koirat pääsivät tottakai mukaan. Suurimman osan ajasta ne olivat hienosti, mutta liian läheltä kulkevat koirat saivat kunnon konsertin aikaiseksi. Harjoiteltiin nakkitarjoilun kanssa koirien ignooraamista ja hyvin se sujuikin, kun koira meni kauempaa. Ollaan parina päivänä käyty syömässä ulkona näin, että koirat ovat päässeet mukaan ja kyllä huomaa, että tällaisen itsestä arkipäiväisen reissun jälkeen kumpikin koirista on ihan poikki ja henkisesti väsytetty. On se vaan raskasta tarkkailla ympäristöä ja opetella rauhoittumaan.

Jonkun verran, ihan liian vähän, on myös treenattu sisällä temppuja ja tottelevaisuutta. Lokin sivulletulon edistykseen olen tyytyväinen, vaikka eihän se mikään loppuun hiottu todellakaan ole. En ole varma tullaanko koskaan kisaamaan tokossa, mutta onpahan ainakin jotain tämän tyyppistä hallussa.

Fionan kanssa ollaan harjoiteltu mm. "koloon" menemistä, minkä kopioin jostain Janan videosta. Tässä koiran pitää siis mennä jalkojen alle, kun ihminen istuu jalat edessä polvet koukussa. Hyvin on Fiona tämän oppinut. Fionan temppuilusta ei ole kuvaa, joten pistettäköön pari Sallan napsimaa otosta siitä kun Fiona hengailee makkarissa samalla kun minä touhuan Lokin kanssa.

"Epistä mäkin tahdon :("

Loki on viihdyttänyt itseään kaikella epämääräisellä touhuamisella, mm. nämä kuvissa näkyvät yöhousut kokivat surullisen kohtalon kun Loki pääsi hampaineen niiden kimppuun. Lopulta ne annettiin sille luvallisiksi leluiksi joita se on siitä asti repinyt kun sillä on tylsää.

Päivittäin koirat oleilevat parvekkeella, mistä näkee alas kyttäämään ohikulkevia ihmisiä ja koiria. Suurimman osan ohittajista koirat katselevat nätisti, mutta välillä saa lähinnä Fionaa komentaa sisään kun se alkaa murista tai haukkua joillekin satunnaisille ohikulkijoille. Parvekkeella ne oleilevat oikeastaan aina, kun sisällä ei tapahdu mitään ja ne on väsytetty niin etteivät jaksa riekkuakaan.

Ja tottakai haukut viihdyttävät toinen toisiaan touhuamalla ja rymyämällä keskenään. Joka aamu vapaaksi päästessään ne vetävät metsässä juoksurundeja, Loki enemmän ja Fiona välillä innostuen mukaan. Monesti kyllä yhä saa Lokia estää sen leikkiessä liian rajusti tai sitten ahdistellen Fionan takapäätä, onpa se pari kertaa yrittänyt jopa "siskoaan" nylkyttää. Pakko se on myöntää, äidin mussukasta on tulossa mies. Nylkyttämisestä tai sen yrittämisestä seuraa siirtyminen portin taakse, jospa tapa olisi vain joku pöntön murkkuikää lähestyvän pojan kokeilu. Paljon nuo kyllä nätistikin leikkivät, kuten eilen puistossa. Loki osaa mennä maahan köllimään kun tietää Fionan tällöin tulevan paljon todennäköisemmin leikkimään.

Tällaista tämän perjantain kunniaksi, meillä alkaakin tänään pitkästä aikaa ja viimeistä kertaa ainakin neljään viikkoon täysin vapaa viikonloppu. Viikonlopun täydentää kun pääsemme taas Suvin siivellä agilityä treenaamaan, suunnittelin Lokin pään menoksi keppien harjoittelua, puomia ja jotain yksinkertaista hyppy-putki rataa ettei ihan pelkäksi uusien esteiden opetteluksi mene. Keppejä ei olla tehty kuin kerran, mutta tuolla kentällä on kivasti verkot kuten meillä Tampereen Pikkukoirillakin. Kepit, puomi ja rengas on seuraavat opettelun alla olevat esteet, kaikkia Loki saa ainakin toistaiseksi mennä vain hihnassa ettei epäonnistuneita suorituksia pääse syntymään.

Hauskaa viikonloppua kaikille, meikä meinaa päästä koirista eroon antamalla niille uudet luut ja sen jälkeen siirtyä parvekkeelle olut kädessä. Ai että kun tekee hyvää. Kappas, blondeilla taitaa sittenkin olla hauskempaa ;)