Hirviöitä ja Tappi-agilityä

Varoitus kaikille Tampereen suunnalla asuville! Pitäkää kiväärit tanassa, sillä tällaisen Loch Nessin hirviön on havaittu metsästävän viattomia ohikulkijoita järven rannassa. Kuuluisa extremekuvaaja Tytti Käyhkö ikuisti tämän ennalta tuntemattoman luontokappaleen oman henkensä menettämisen uhalla, pikaisesti ennen kuin pakeni pedon tieltä.

Me ei onneksi tuohon otukseen törmätty, vaikka Loki pääsikin tänään peräti kahdesti veden äärelle. Ensin heti aamusta mentiin Tytin konkkaronkan kanssa uittamaan koiria. Tällä helteellä se on kyllä ihan ehdoton viilennyskeino Lokille. Tack for Tytti för kuvista.

Ensin hyppy veteen..

Ja sitten uidaan nätisti niinkun hyvin koulutetun koiran kuuluu. Ei yhtään metsästetä kuplia.

Uinnin jälkeen hain Lokille ruokaa eläinlääkäristä, sillä yhdessäkään pk-seudun eläinlääkärissä mihin soitin (varmaan 7 asemalle) ei myydä Virbacin Dermatology Junior nappulaa.. Tästä syystä Loki on pari viime päivää ollut pienemmällä annoksella, että sain ruoan riittämään edes jotenkuten. Nyt pari päivää se saakin ottaa vähän kiinni isommilla annoksilla. Onneksi kohta saan vaihtaa aikuisnappulaan ja samalla normaalimpaan merkkiin mitä ei tarvitse metsästää kissojen ja koirien kanssa.

Loksutin painoi eläinlääkärin vaa'alla tasan 10,0 kg ja korkeus näytti Tappien säkämitalla 38-39cm.

Uinnin jälkeen Loki sisään, Fiona ulos, Fiona sisään ja minä Ikeaan ja Ideaparkiin. Viideltä takaisin, koirat ulos, Fiona sisään ja Lokin kanssa suunnattiin Tampereen Pikkukoirien agilityn teematunnille. Vetäjänä oli Outi Harju (tuleva agilityn mm-mestari ;) ja teema oli oikea-aikainen ohjaaminen. Pakko sanoa, että Loki oli ihan liekeissä! Radalla oli puomi, putki ja miljoona ja yksi hyppyä, joten vauhti oli taattu. Loki pääsi menemään ensimmäistä kertaa puomia ja vauhtia olisi ollut kuin muille jakaa. Nyt lisää treeniä puomilla hihnassa, ettei Loki ala hyppimään puomille ja sieltä alas ylös- ja alasmenoissa, mitä tänään oli hieman ilmassa. Ota-käsky on hyvin hallussa ja poika pysähtyikin joka kerta hienosti alastulolle. Esteitä taisi radalla olla peräti jotain 8-9, mikä on eniten mitä ollaan koskaan treenattu. Ja näköjään Lokilla voi alkaa tekemään näinkin pitkiä ratoja sillointällöin, kun ohjaaminen vaan on kunnossa tietysti.

Kiitos Tytille tästä pätkästä!

Kun vaan itse oppisi olemaan heilumatta noin päättömästi ja ohjaamaan selkeästi. Ei ole vaikea päätellä kumpi on heikompi lenkki tässä yhtälössä. Ja vielä hieman Tytin ottamia kuvia:

Omaa vuoroa (äänekkäästi) odotellessa.

Töpöhäntäinen kooiker :)

Taas tuli paljon uusia ideoita ja neuvoja mitä pitäisi harjoitella seuraavaksi. Seuraavia aksatreenejä ei harmiksi ole vielä tiedossa, mutta eiköhän hätä keinot keksi :)

Loki fanitti vielä Ollia hurjasti, mutta Olli alkaa myös olla jo sitä mieltä, että voisi poika pikkuhiljaa kasvattaa aivot palliensa kavereiksi. Pitäisi varmaan alkaa enemmän hillitsemään tuota Lokin hyrräilyä, ettei vaan saa köniinsä kun näköjään haiskahtaa muiden nenään jo niin aikuiselta, vaikka miten maassa köllisikin ja muita mielistelisi. Semmoinen muut ignooraava koira olisi bueno.

Treenien jälkeen käytiin uittamassa koiria ja Loki jälleen polski sydämensä kyllyydestä. Voisin kuvitella, että huomenna on uimislihakset pojalla hellänä, niin paljon se tänään ui. Hihnassa tietysti.

Huomenna aamulla vielä hakua ja sitte on pojan aktiiviviikonloppu plakkarissa. Sen jälkeen voin itse suunnata rauhassa terassille ja jättää väsyneen pojan nukkumaan univelkojaan B)