Vielä yksi mätsäri

Tänään oli jälleen mätsäri Helsingissä, ihan pieneläinsairaalan lähellä. Kummalliset vibat tuli ajaessa ohi parkkipaikan mihin nelisen kertaa ajoin jättääkseni Fionan tutkimuksiin, minkä luulin jäävän sen viimeisiksi.

Kiva oli huomata, että Kaisa ja Veiko ja Mari ja Mizy olivat myös tulleet paikalle, ei siis tarvinnut yksin odotella.

Mizy neitokainen.

Veiko

Minulla oli Lokille tällä kertaa häkki kun parkkikset olivat niin lähellä, mikä olikin ihan kiva niin Loki pääsi sinne rauhoittumaan. Pari kertaa se ensimmäistä kertaa koskaan ärähteli koirille jotka tulivat liian lähelle häkkiä, isolle mustalle koiralle ja jollekin terrierille joka oli heti uloskäynnin vieressä kun otin Lokin pois häkistä.

Loki ja Mizy painivat tosi kivasti odotellessamme, Lokin maata pitkin tapahtuva lähestyminen selvästi toimi tyttöön, joka Veikon hieman äänekkäämäästä lähestymisestä ei niin innoissaan ollut. Parivaljakko pusutteli ja leikiskeli maassa, eikä Loki yrittänyt kertaakaan astua Mizya.

Hetki meni ihmetellessä mitä tapahtuu, kun pienet pennut menivät ensin kaikki kehään ja sitten arvosteltiin koirat yksitellen. Täällä ei punaisia ja sinisiä jaettu vaan kaikki pennut olivat samassa ja yksilöarvostelun jälkeen sijoitettiin parhaat. Sinänsä sääli, kun normaalisti mätsärissä ensin saa odottaa sitä saako punaisen vai sinisen ja sitten vielä miten värikehässä käy, mutta nyt tuo väriin jakaminen oli kokonaan jätetty pois. Vissiin säästeltiin palkinnoissa tai jotain kun palkittiin vain kaikista pienistä pennuista 4 parasta..

Tuoomarina oli Sarla Mäkäräinen, Kennel Citarazoolon. Loki esiintyi tosi hienosti, pönötti pöydällä ja maassa komeasti ja liikkuikin hyvin. Yksilöarvostelussa jokainen sai näytepussin RC:n ruokaa ja jonkun perhostarran(?). Hieman harmitti, että tuomari unohti katsoa Lokilta hampaat kokonaan, muuten räpläystä ja kopelointia oli kyllä paljon ja Loki oli niiden aikana tosi nätisti. Mielenkiintoista oli, että Mizyltä ei myöskään katsottu pienissä aikuisissa hampaita, vaikka yleisen linjan mukaan kyllä koirilta katsottiin. Liekö kooikerilla niin pelottava maine etteivät uskaltaneet, vai voiko kyse olla oikeasti sattumasta.. Mari kyllä katseli Lokin hampaita useampaan otteeseen ja Mizykin sai hammastreeniä joten sinänsä ei niin harmittanut. Maksoin ilmoittautumismaksua 7 euron sijaan vain 5, koska heiltä olivat vaihtorahat loppu. Eli ei ihme ettei saatukaan "palvelua" koko rahan edestä :P

Lopuksi vielä kaikki pienet pennut (jotain reippaat 30 kappaletta) juoksivat yhdessä (ahtaasti) ja tuomari valitsi 10 parasta, ilokseni meidät valittiin vielä tähän joukkoon! Jotain voittoa sentään tänä päivänä :). Me 10 juoksutettiin uudelleen ja siitä meidät käteltiin ensimmäisenä pois, eli sijoitus oli jotain 10. Vaikkakin kuulemma meidät käteltiin ensimmäisenä vain siksi että oltiin reunimmaisena, eli oikeasti sijoitus oli jotain välillä 5-10 ;). Saatiin tästä menestyksestämme paketti pedigreen dentasticsejä, joista Loki pääsi heti nauttimaan yhtä häkkiinsä.

Muutamia kuvia napsin odotellessa, tässä muutamia. Loput löytyy täältä.

Veikon suuri kaipaus Mizyn luo.

Veiko

Tällaisia oli paikalla peräti 4kpl :)

Mizyn jalot liikkeet.

Mizy

Vauhti&motivaatio agilityä ja hakuilua

Tämä viikonloppu vietetään Tampereella. Eilen oltiin illalla Tampereen Pikkukoirien järjestämällä agilityn teemakerralla, mikä kesti peräti kaksi tuntia. Paikalla oli Lokin lisäksi kooikerhondjet Huugo ja Ella, lagotto Sumi ja havannankoira Raisu. Tappien toiminta ei todellakaan ole kyllä hinnalla pilattu, kun 4e maksulla pääsi osallistumaan tähän kahden tunnin koulutukseen jonka veti Tamskin kouluttaja Maiju Ojamies.

Loki oli ainoa pentu ja skippailikin muutamia esteitä, ainakin kepit ja renkaan. Ensimmäistä kertaa Loki näki muurin ja pituuden ja kumpikin meni radan osana käytännössä ilman mitään ongelmaa. Muuri oli vähän vaikeampi, varmaan paksujen reunatornien (minkä lie) takia. Puomia koitettiin ilman hihnaa, Loki yhdellä toistolla pysähtyi, toisella melkein pysähtyi ja kolmannella veti pitkäksi. Saatiinkin ohjeeksi mennä puomia vielä hihnassa.

Loki meni rataa varmaan noin 5 esteen pätkissä. Radalla mentiin vauhdilla ja ai että kun se oli haastavaa! Olisi ehkä pitänyt harjoitella ensin ohjaamista jonkun hitaamman koiran kanssa, Lokin kanssa nimittäin olen suurimman osan ajasta ihan pihalla. Edelleen suurin ongelmani lienee se, että heilun kuin heinämies enkä ajattele mitään. Ei siinä vaan ehdi ajatella :). Irtoamisen merkitystä korostettiin ja se tuleekin jatkossa treenilistalle. Loki on niin nopea, että ehtii paljon minun edelleni ja kun ei irtoa tarpeeksi hyvin niin eihän siitä mitään tule. Maijun sanoin: "Loki juoksee yhdessä minun kanssa" :). Maiju oli tosi miellyttävä kouluttaja ja jäi erittäin hyvä mieli treeneistä. Loki pääsi menemään vauhdilla, meni kaksi uutta estettä ja hieman puomia ja minä sain hyviä neuvoja jatkon varalle.

On kyllä tosi hyödyllistä käydä usealla eri kouluttajalla, jokaiselta meitä tähän mennessä opastaneelta olen saanut kullanarvoisia vinkkejä. Odotan innolla kooikerien kesäpäiviä, kun pääsee taas kuulemaan mielipiteitä ja opasteita uusilta kouluttajilta.

Tytti oli mukana ja napsi kuvia, kiitos kuvista siis Tytti Käyhkö!

Listaanpa tähän muistiin asioita, mihin olen ajatellut että voisi keskittyä tässä vapaatreenaamisemme aikoina ilman kouluttajaa:

• Pussi
• Puomi (kotiharjoittelu: kontaktien palauttaminen mieleen yleensäkin)
• Rengas (kotiharjoittelu: mopon renkaan ostaminen treenivälineeksi)
• Irtoaminen
• Paikallaolo (kotiharjoittelu: yleistä paikallaolotreeniä)
  

Maiju sanoi Lokista, että se on tosi kivan oloinen nuori pentu. Lisäksi hän sanoi että pitäisi ottaa vaan rauhallisesti, ettei meidän tarvitse vielä mennäkään mitään kolmosten ratoja :). Mutta minkäs teet kun omistajalla riittäisi innostusta lajia kohtaan reippaasti enemmän mitä taidot antaisi myötä! Yksi ryhmäläinen sanoi lopuksi Lokia siliteltäessä jotain, että muuten hän ei niin kooikereista innostu mutta Loki on siinä täysi poikkeus. Tulipa hyvä mieli Loksukkaisesta :)

Tänään sitten päästiin pitkästä aikaa hakuilemaan myös Tappiporukalla. Mukana oli juuri juoksujaan lopetteleva Jana, pienenpieni sekarotuinen kaikkia rakastava pusukone Veeti sekä kaksi haussa kokeneempaa borderterrieriä. Lokille piiloon meni kolme ihmistä, yksi helppoon paikkaan (Tytti), toinen polusta vähän sivummas ja kolmas toiselle puolelle, mikä oli selvästi kaikille koirille haastavampi puoli tuulen suunnan takia.

Tytillä oli kamera mukana ja tällä kertaa pääsette eläytymään Lokin hakutunnelmiin videon muodossa, kiitos Tytille! Videolla erityisen kiinnostavia kohtia on muutama:

• 1:28: Hieno kintunnosto ;)
• 1:47: Loki katsoo täsmälleen sinne missä kolmas ukko on. Näytti ihan kuin olisi huomannut ukon, mutta ei reagoinut mitenkään joten ehkä ei sittenkään sitä vielä huomannut. Näillä main Loki vähän vaikuttaa hukanneen mitä oltiin tekemässä ja pyörii vähän sekalaisesti ympäriinsä.
• 2:23: Loki löytää kolmannen ukon, mutta toisin kuin kaksi ensimmäistä, tätä pitää vähän jäädä tuijottamaan kauempaa ja lähestyä vasta toisella yrittämällä.

Hankintalistalla on Lokille työliivi (joku hieno missä lukee Pelastuskoira nro 1 :D) sekä jäljestysvaljaat. Pk-puolen liivit ovat luultavasti Lokille liian isoja, että varmaan jossain vaiheessa väsään jonkun epämääräisen viritelmän itse.

Haun jälkeen vietiin Tytin kanssa hetkeksi Loki ja Jana juoksentelemaan metsään. Kaveruksethan eivät ole nähneet toisiaan moneen viikkoon ja mietinkin miten Loki suhtautuu ehkä juoksuiselta haisevaan Janaan. Ihan alussa Loki haisteli Janaa mielenkiinnolla, mutta sitten into lopahti eikä Lokia sen jälkeen enää kiinnostanut. Kotiintultua parkkipaikalla Jana yritti kovasti saada Lokia leikkiin möyrimällä sen edessä mikä oli Lokista ensin tosi outoa, yleensä Loki on se joka möyrii :). Kyllä siitä olisi kunnon leikki lähtenyt käyntiin, mutta valitettavasti oli vähän myöhäistä kun koirat olivat hihnoissa ja kotiin menossa. Tytin ja Janan käännyttyä eri suuntaan piti Loksukkaisen vielä sydäntäraapaisevasti itkeä parivaljakon perään ja talon toisella puolella se hienosti jäljesti kohti toisen puolen ulko-ovea.

Kiitos Tapeille sekä hausta että agilitystä! Kyllä Tampereella vaan tällä hetkellä on parhaat harrastusporukat. Jos joku tietää pk-seudulta hakua harrastavaa porukkaa niin meille saa vinkata, mentäisiin mielellämme mukaan. Itse asiassa tokoporukkakin olisi kiva, sitä on jostain syystä hankala treenata itse kun ei koskaan saa aikaiseksi mutta ryhmässä tokoiluun olisi enemmän motivaatiota.

Mistä pk-seudun harrastusryhmistä saa tietoa? Onko pk-seutulaisille jotain yleistä koirafoorumia olemassa? Anyone?

Loki 8kk 1vk

Sarja Loki kasvaa on harventunut paljon, enimmäkseen siitä syystä ettei Loki tässä vaiheessa enää niin kovin nopeasti muutu mihinkään suuntaan. Mutta myös kuvien puute on ollut toinen syy. Nyt kuitenkin Lokin mitat ja pari kuvaa sen ollessa 8kk 1vk ikäinen. 9kk iässä ajattelin siirtyä myös pois pentu-tunnisteesta.

Säkä: 40cm
Paino: 10,7kg

En voi uskoa tuota säkää, kun Loki näyttää niin pieneltä.. Samoin tuon kaulanympärys on mukamas mittanauhan mukaan 30cm jos ei ylikin (en muista tarkalleen). Vaikea uskoa kun silmään Loki näyttää niin paljon pienemmältä. Mutta kyllä kun Tytti mittasi tarkkaan niin, että Lokin etujalat olivat suoraan kropan alla ja muutenkin oli "normaalimmillaan", säkämitta näytti 40cm. Pari kertaa se näytti 39cm ja kerran jotain yli 40cm, joten ehkä se 40cm on sitten tällä hetkellä oikea luku. Kai se vaan hämää kun tuo on niin kevyt eikä ole vielä massoittunut.

Kuvat jälleen napsaisi Tytti Käyhkö, iso käsi!

7 euroa sinisestä nauhasta

Muuta ei tällä kertaa tullut Helsingin match showsta. Tuomarina oli Sanna Leskinen Redrowan Lodge Chihuahuas kennelistä. Jotain kuvia löytyy täältä.

Hieman jäi ristiriitaiset fiilikset mätsäristä parista syystä. Ensinnäkään tuomari ei antanut yhtään mitään palautetta miten meillä meni, sanoi vain kehätoimitsijalle (mille lie) että tuolle punainen ja tuolle sininen. Olisi ollut kiva kuulla vähän mielipidettä koirasta ja esittämisestä, että tietäisi mihin kannattaisi jatkossa panostaa treenaamista. Yhtään mitään kommenttia ei ainakaan minulle kerrottu mikä oli suuri harmi. Kehätoimitsija sen sijaan, tuomarin tarkastellessa meidän parina ollutta jotain kingcharlesinspanielia, tuli Lokia rapsuttamaan ja kyseli mistä kennelistä se on. Hänen tutullaan oli kuulemma ollut myös kooiker jossain vaiheessa.

Toiseksi vähän ärsytti tuomarin tutkimistyyli, kyllä huomasi että hän on chihuahua kasvattaja. En ehtinyt kun tasan nostaa Lokin pöydälle, kun hän tuli itse asettelemaan koiraa, nosteli sitä etu- ja takapäästä ja hoki "seiso seiso" o_O. Ymmärtääkseni on esittäjän tehtävä pistää koira esiintymään eikä tuomarin.. Loki jännitti tässä seisottamisessa kroppaansa eikä esiintynyt yhtään edukseen. Kun hän päästi koirasta irti sain Lokin  nakkitarjoilulla seisomaan edes jotenkuten fiksusti. Hampaatkin katottiin vähän hitler-tyylillä, antoi Loki ne sentään ihan ok katsoa. Ei kuitenkaan ollut jälkeäkään semmoisesta "opetetaan pennuille nätisti ja ystävällisesti miten hampaita näytetään" meiningistä. Tekemäni kolmio taisi olla taas jotain puoliympyrää muistuttavaa (pitäisi ehkä treenata tuota kolmiota!). Sain myös sen kuvan, että tuomari päätti hyvin alussa kumpi on ykkönen, koska toinen koira ehti juuri lopettaa kolmionsa kun tuomari jo sanoi tulokset. Ei siis seisotettu koiria kunnolla varsinaisesti missään vaiheessa, heti kehään tultuamme kun lähdettiin myös ympyrää tekemään.

Eipä sitä mätsärien tuomareilta tietysti voi odottaakaan että he tietäisivät miten kaikkia rotuja arvostellaan, mutta rodulle joka kuitenkin vapaasti esitetään tuon kaltainen asettelu (vielä tuomarin tekemänä..) tuntui kyllä jotenkin keljulta. Eniten silti harmitti palautteen totaalinen puuttuminen.

Hyvää räpläystreeniä se varmasti oli, eli ei silti harmita että tuonne mentiin. Kiva päivä myös tuli vietettyä Suvin ja Mikon kanssa, Miko ja Loki pistivät leikiksikin parissa kohtaa maassa makoillessaan. Loki tosin ei oikein tainnut tietää olivatko Mikon äänet leikkimistä vai ei ja se köllikin paljon. Aina kun Miko meni maahan piti Lokin päästä makaamaan ihan viereen, pää kiinni Mikon päässä :)

Mikon leikkiinkutsua :)

Tässä vaan köllitään.

Loki kehässä - kiitos kuvan napsaisusta Suville!

Tiedä sitten olisiko tunnelmat olleet eri jos oltaisiin pärjätty paremmin, mutta olisi se punaisenkin saatua ollut kiva kuulla vähän palautetta esiintymisestä.

Sunnuntaina olisi uusi mätsäri, pitäisi kyllä tuota räpläystä ja hampaiden katsomista treenata lisää joten saa nähdä tulenko Tampereelta jo lauantain niin ehdittäisiin vielä ennen Vesilahden näyttelyä toiseen mätsäriin.

Lokin uusi vauvaystävä

Pahoittelut suuresta kuvien määrästä tässä merkinnässä, en vaan raaskinut karsia enää yhtään.

Olen niin iloinen, kun kumpikin koiristani on osoittautunut ainakin toistaiseksi hyvin "puppyproofeiksi", eli ovat kovin kivoja pienten pentujen kavereita.

Fiona pitää pennuista ja leikkii niiden kanssa niin kauan kuin ne ovat sitä pienempiä, sen jälkeen se tyytyy sietämään niitä mutta ei erityisemmin leiki. Tästä syystä Fiona pääsikin tutustumaan pieneen Muro norwichiin jo sen ollessa juuri luovutusikäinen.

Fionan "kaunis" alahammasrivistö.

Ryhmähali!

Olin etukäteen hieman mietteliäs miten Loki suhtautuu Muroo eilen kun se oli 15-viikkoinen ja noin nelikiloinen, mutta ihan turhaan. Käytiin istuskelemassa puistossa kokoonpanolla minä ja koirat, sisko ja Muro omistajineen. Koirat saivat suurimman osan ajasta juosta vapaana, välillä tosin "puolivapaina" eli hihnat perässään kun koiria meni ohi suhteellisen tiheään. Fiona tyytyi enimmäkseen makoiluun, mutta Lokista tuli heti ihan paras ystävä pienelle Muro-pojalle.

"Oopa paikallas ku pesen sun korvat.."

Muro fanitti Lokia heti ensitapaamisesta ja yritti koko ajan kiivetä Lokin suuhun. Loki otti vanhemman roolin niin ikään ensi sekunneista ja sieti hienosti pusuttelut, lähti niihin mukaankin pesten vauvan korvia, leikki vauvan kanssa juoksuleikkiä (Muro ei ihan pysynyt Lokin vauhdissa :) ja paljon kaverukset tekivät yhteisiä tutkimusmatkoja hieman kauemmas leiristä, Loki heti kutsusta tullen lähemmäs ja Muro perässä niin lujaa kuin tappijaloistaan pääsi.

Kaksin karkuteillä :)

Kerran Loki näytti pojalle että menepäs kauemmas, ei lainkaan mustasukkaisuudesta ruokaan vaan vesikuppiin. Kyllä sen näkee mikä on toiselle tärkeää kuumana kesäpäivänä. Nakkia meni kumpaankin suuhun eikä Lokille ollut mikään ongelma olla nakkijonossa Muron (ja Fionan) kanssa.

"Aaa mä antauduun!"

Olin niin ylpeä Lokista! Fionan kanssa leikkiminen on varmaan opettanut sitä olemaan nätisti pienten kanssa. Toivottavasti Loki pysyy yhtä ihanan luonteisena myös miehistyttyään.

Omatoimiagilityä

Eilen päästiin Lokin kanssa Suvin ja Mikon siivellä omatoimitreenaamaan agilityä I-HAHin kentälle. Tarkoitus oli harjoitella verkkokeppejä, puomia ja sitten lyhyttä radan pätkää.

Heti alkuun selvisi etteä verkot eivät olleet yhtään Lokin mieleen - se ei suostunut menemään ensimmäisellekään välille.

Siirryin kokeilemaan keppien toisesta päästä missä ei ollut verkkoja ja tämäkin oli vähän epätoivoista hihnan kanssa, Loki repi ja riekkui hihnassa eikä millään tajunnut pujotella väleistä. Sitten hylkäsin hihnankin kokonaan ja sain pari onnistunutta suoritusta, vaikkei Loki varmaan tajunnut yhtään mitä siltä pyysin kun joka välissä olisi lähtenyt suoraan juoksemaan eteenpäin. Pisti pohdituttamaan miten pojalle kannattaisi lähteä keppejä opettamaan, joten päädyin siihen, että jätän kepit varmaan keinun ohella odottamaan sitä että päästään kunnon opetukseen. En halua pilata keppejä opettamalla niitä väärin.

Puomia mentiin myös hihnassa, koska en luottanut että Loki pysähtyy kontaktille. Veto puomille oli v-a-l-t-a-v-a. Koko ajan pelkäsin milloin koira putoaa alas. Jatkossa voisi kokeilla jo ilman hihnaa, niin hyvin Loki kuitenkin alastulolle aina pysähtyi (allaolevassa kuvassa tosin jouduin sitä hihnalla hidastamaan).

Radan pätkänä oli kaksi hyppyä ja putki. Putken päässä olevia oransseja paikallapitosysteemejä Lokin piti ensin haukkua ja vasta toisella yrittämällä päästiin putkeen asti. Harjoiteltiin hieman takaakiertoa hypyillä ja koira meni kyllä ihan hyvin, ohjaaja vaan oli taas vähän pihalla.

Huomatkaa munalelu kuvan oikeassa reunassa :)

Kiitos Suville kuvien napsimisesta ja meidän ottamisesta mukaan treeneihin! :)

Treenien jälkeen aloin vähän funtsia (oikea pk-seutulainen!) meidän agilityn tilannetta. Ohjaamisessakin on vähän siinä rajoilla kannattaisiko minun odotella koulutukseen pääsemistä, kun en oikein mitään kuvioita vielä osaa. Tuntuu vähän että mennäänkö tässä eteenpäin ollenkaan.

Ajattelin niin, että opetellaan nyt rauhassa niinä mahdollisuuksina mitä meillä on muut esteet paitsi kepit, puomi ja A (tämä ehkä jossain vaiheessa muttei vielä) ja sen jälkeen jäädään vaikka sitten talvitauolle tai jotain. Lisäksi käydään jos jotain spesiaalikoulutuksia sattuu sopivasti tulemaan, kuten tämän viikon perjantaina Tampereen Pikkukoirien järjestämä vauhti/motivaatio koulutus mihin olen Lokin ilmoittanut.

Ärsyttää, että kaikki alkeiskurssit mihin Loki ikänsä puolesta pääsee ovat todennäköisesti vasta ensi keväänä/kesänä. Yhdessä seurassa alkaisi syyskuussa alkeiskurssi, mutta en taida edes yrittää hakea kun säännöissä selvästi sanotaan, että koiran tulee olla vuoden ikäinen eikä Loki olisi vuotta edes kurssin päättyessä.

Talvella voisi pyrkiä johonkin treenaavien ryhmään, jos tuolloin osattaisiin tarpeeksi, käytännössä alkeiskurssin asiat pitäisi olla hallussa. En vaan ole yhtään vakuuttunut että opin itsenäisesti ohjaamaan tarpeeksi hyvin. Jos päästäisiin keväällä/kesällä alkeiskurssille, niin Loki on tuolloin jo yli 1,5v. Eihän se varsinaiseisti paljon ole, mutta siihenkin olisi vielä melkein vuosi tehokasta peliaikaa. Syksyllä/talvella syntyneitä koiria syrjitään :(

Pakko vielä avautua ärsytyksestä kun tajusin että Helsingin kv meni viikonloppuna ja kooikerhondjeja oli siellä vain 4, eikä pentuja yhtään. En muista miksi en Lokia sinne ilmoittanut, eniten epäilisin myöhästyneeni ilmoittautumisajasta, mutta harmitti kauheasti kun tajusin että minulla oli koko päivä ihan vapaata ja olisin hyvin voinut ilmoittaa Lokin näyttelyyn. Argh.

Voihan maanantai.

Summer of 2011

Kun vuosien päästä joku teppo teikäläinen kysyy mistä muistetaan Jemiman lauman kesä 2011, vastaus voisi olla ilmeinen: emännällä oli ensimmäistä kertaa vuosiin rusketusrajat, vaikka se ei palanut kertaakaan! Vaikka tämäkin vastaus olisi oikein, vielä miellyttävämpi vastaus on, että se oli kesä kun Jemimalla oli kaksi normaalia, tervettä (*kopkop*), sisäsiistiä (*kopkop*) koiraa.

Tänä kesänä on ensimmäistä kertaa tuntunut siltä, kuin ehkä normaalin koiran omistajasta tuntuu. Koirat on ja niistä saa paljon iloa, mutta ei tarvitse olla koko ajan huolissaan jostain terveydellisestä asiasta eikä tarvitse menettää hermoja sisälle pissimiseen. Olen tilanteestamme tottakai iloinen, varsinkin kun tietää miten vaikeaa toisissa perheissä voi olla. Mikäli haluatte lukea yhden surullisen tarinan siitä miten voi maailma muuttua hetkessä, suosittelen lukemaan Kennel Chic Choixin blogin - Elämää tuskan keskellä.. parvo tuli kylään. Myös toisen surullisen uutisen kuulin tänään, kun erään kaverin koira siirtyi vihreämmille niityille. Voimia kaikille ongelmien tai surujen kanssa painiville!

(http://images.stuffofawesome.com/all-dogs-do-go-to-heaven--1307768444-9857.jpg)

Meidän perheen viime viikkoihin ja voisi sanoa vaikka koko kesään on kuulunut erilaisia koiran aktivointeja - helteellä aktivointi hoidetaan enemmän psyykkisen väsyttämisen kuin fyysisen kautta.

Eilen käytiin siskon ja koirien kanssa lähinurtsilla piknikillä ja koirat pääsivät tottakai mukaan. Suurimman osan ajasta ne olivat hienosti, mutta liian läheltä kulkevat koirat saivat kunnon konsertin aikaiseksi. Harjoiteltiin nakkitarjoilun kanssa koirien ignooraamista ja hyvin se sujuikin, kun koira meni kauempaa. Ollaan parina päivänä käyty syömässä ulkona näin, että koirat ovat päässeet mukaan ja kyllä huomaa, että tällaisen itsestä arkipäiväisen reissun jälkeen kumpikin koirista on ihan poikki ja henkisesti väsytetty. On se vaan raskasta tarkkailla ympäristöä ja opetella rauhoittumaan.

Jonkun verran, ihan liian vähän, on myös treenattu sisällä temppuja ja tottelevaisuutta. Lokin sivulletulon edistykseen olen tyytyväinen, vaikka eihän se mikään loppuun hiottu todellakaan ole. En ole varma tullaanko koskaan kisaamaan tokossa, mutta onpahan ainakin jotain tämän tyyppistä hallussa.

Fionan kanssa ollaan harjoiteltu mm. "koloon" menemistä, minkä kopioin jostain Janan videosta. Tässä koiran pitää siis mennä jalkojen alle, kun ihminen istuu jalat edessä polvet koukussa. Hyvin on Fiona tämän oppinut. Fionan temppuilusta ei ole kuvaa, joten pistettäköön pari Sallan napsimaa otosta siitä kun Fiona hengailee makkarissa samalla kun minä touhuan Lokin kanssa.

"Epistä mäkin tahdon :("

Loki on viihdyttänyt itseään kaikella epämääräisellä touhuamisella, mm. nämä kuvissa näkyvät yöhousut kokivat surullisen kohtalon kun Loki pääsi hampaineen niiden kimppuun. Lopulta ne annettiin sille luvallisiksi leluiksi joita se on siitä asti repinyt kun sillä on tylsää.

Päivittäin koirat oleilevat parvekkeella, mistä näkee alas kyttäämään ohikulkevia ihmisiä ja koiria. Suurimman osan ohittajista koirat katselevat nätisti, mutta välillä saa lähinnä Fionaa komentaa sisään kun se alkaa murista tai haukkua joillekin satunnaisille ohikulkijoille. Parvekkeella ne oleilevat oikeastaan aina, kun sisällä ei tapahdu mitään ja ne on väsytetty niin etteivät jaksa riekkuakaan.

Ja tottakai haukut viihdyttävät toinen toisiaan touhuamalla ja rymyämällä keskenään. Joka aamu vapaaksi päästessään ne vetävät metsässä juoksurundeja, Loki enemmän ja Fiona välillä innostuen mukaan. Monesti kyllä yhä saa Lokia estää sen leikkiessä liian rajusti tai sitten ahdistellen Fionan takapäätä, onpa se pari kertaa yrittänyt jopa "siskoaan" nylkyttää. Pakko se on myöntää, äidin mussukasta on tulossa mies. Nylkyttämisestä tai sen yrittämisestä seuraa siirtyminen portin taakse, jospa tapa olisi vain joku pöntön murkkuikää lähestyvän pojan kokeilu. Paljon nuo kyllä nätistikin leikkivät, kuten eilen puistossa. Loki osaa mennä maahan köllimään kun tietää Fionan tällöin tulevan paljon todennäköisemmin leikkimään.

Tällaista tämän perjantain kunniaksi, meillä alkaakin tänään pitkästä aikaa ja viimeistä kertaa ainakin neljään viikkoon täysin vapaa viikonloppu. Viikonlopun täydentää kun pääsemme taas Suvin siivellä agilityä treenaamaan, suunnittelin Lokin pään menoksi keppien harjoittelua, puomia ja jotain yksinkertaista hyppy-putki rataa ettei ihan pelkäksi uusien esteiden opetteluksi mene. Keppejä ei olla tehty kuin kerran, mutta tuolla kentällä on kivasti verkot kuten meillä Tampereen Pikkukoirillakin. Kepit, puomi ja rengas on seuraavat opettelun alla olevat esteet, kaikkia Loki saa ainakin toistaiseksi mennä vain hihnassa ettei epäonnistuneita suorituksia pääse syntymään.

Hauskaa viikonloppua kaikille, meikä meinaa päästä koirista eroon antamalla niille uudet luut ja sen jälkeen siirtyä parvekkeelle olut kädessä. Ai että kun tekee hyvää. Kappas, blondeilla taitaa sittenkin olla hauskempaa ;)

Kooikertokoilua

Eilen oli jälleen Mervin järjestämä kooikertoko Espoon kooikerhondjeille omistajineen. Käytiin hakemassa Suvi ja Miko kyytiin ja ajeltiin tällä kertaa ajoissa Nuottaniemeen missä toko pidetään. Tällä kertaa mukana oli 11 koiraa, joista yksi oli Keiran ja Peterin 12 viikkoinen pentu Nipa. Kuvia löytyy jonkin verran täältä.

Harjoiteltiin pentusten kanssa (joihin Loki myös yhä kuului) muun muassa hampaiden katsomista,

temppuilua,

sekä vieraan ihmisen tervehtimistä. Loki jänskätti hampaiden katsomista hieman, pitää sitä siis harjoitella taas pitkästä aikaa lisää. Isommat koirat harjoittelivat joitain tokoliikkeitä joiden aikana yritin opettaa Lokille kierimistä toiseen suuntaa, mutta aina se vaan kellahti sinne puolelle minkä jo osaa ilman käsiliikettä. Harjoiteltiin myös sivulletuloa mikä sujuu jo pienestä käsiliikkeestä, paikallaoloa, maahanmenoa ja siitä istumiseen siirtymistä sekä seisomista, läpsyjäkin annettiin kummallakin tassulla hirvittävää vauhtia, ei siinä omat kädet pysyneet ollenkaan mukana. Palkkana toimi nakit ja kelluva frisbee minkä löysin repusta, sitä Loki sitten retuutti ja jahtasi innoissaan.

Touhuilun välissä Loki sai jäystää nurmikkoa ja rimpuilla hihnassa minkä jaksoi, kun minä tartuin kameraan ja kuvailin muita paikallaolijoita.

Nipa, jonka kanssa Loki leikki jonkin aikaa kunnes Lokin leikki alkoi mennä vähän liian rajuksi.

Pian pikkuinen kaipasikin jo päiväuniaan :)

Aatu(?) 11kk sai Lokin köllähtämään aina pelkästään katseellaan, mikä oli Aatusta hurjan kummallista. Mistäs pieni Loksukkapoksukka voisi tietää keiden edessä pitäisi kölliä ja keiden ei, parempi aina varmuuden vuoksi..

Kuvankaunis Mizy. Loki haisteli Mizyä ja olisipa rallikin lähtenyt Mizyn, Aatun ja Lokin välillä jos olisivat päässeet vapaaksi juoksentelemaan.

Hetja, toinen kaunis tyttönen.

Ella nuorikko Chirpy pentueesta. Aivan ihanan villi sähikäinen! Ella oli hetken irti ja sai Lokin (hihna perässään..) mukaansa hirveään juoksuralliin ja pian tuntui helvetti olevan irti kun varmaan jokainen kiinni oleva koira alkoi komentaa kaikkien ympärillä juoksevaa parivaljakkoa :D. Tästä tytöstä tulee vielä agilitytykki.

Lopussa kiitos palkitaan ja Loki pääsi palkkioksi rankasta työskentelystä hetkeksi polskimaan (jälkeenpäin ajateltuna varmaan sini-)levää pullollaan olevaan mereen. Kotona odottikin sitten shampoopesu. Näin myös ihmeen, nimittäin yhtä kovan jos ei kovemman vesihullun Retun, joka on Lokia kuukauden vanhempi. Molemmilla ihan sama tyyli, Retu vielä vaan kovaäänisempi. Kummallakin ennen ja jälkeen uimisen hirvittävä veto veteen eikä sieltä oltaisi tultu milloinkaan vapaaehtoisesti pois.

Oli kokonaisuudessaan tosi kivat tokot, rähinöiltä vältyttiin ja Loki käyttäytyi nätisti ja pääsi vähän leikkimäänkin. Motivaatio minun kanssa tekemiseenkin oli enimmäkseen tosi hieno. Harmi, että toko järjestetään meren rannalla, muuten voisin pitää Lokia tuolla vapaanakin. Tuonne sitä ei kyllä voi päästää ettei se pääse sujahtamaan veteen.

Innolla seuraavaa tokokertaa odottaen :)