Fionalle on löytynyt pihalta kerrassaan paljon kivaa tekemistä. Ensin se metsästi kaikki pihalaatoilta löytyneet kuivat ja käppyrät kuolleet kastemadot (yök) ja veteli niitä ihan seitsemännessä taivaassa. Matojen loputtua löytyikin vielä kivempi juttu, nimittäin koirakaveri heti aidan takaa. Tämä päivä onkin mennyt pitkälti sille aidan takaa uhotessa ja huutaessa. Fionalla on selvästikin vähän lyhyt muisti, kun kymmenen kertaa saman päivän aikana se tajuaa että perskuta, tuolla ON joku!! Ja ulvomisellaan se saa sitten ei vain naapurin vaan vähintään kahden muun pihan koirat huutokonserttiin. Ihanaa.. Heti ensitöiksemme opettelemmekin katsomaan nätisti omalta pihalta muita koiria ja olemaan huutamatta niille. Kerran saa mörähtää tai haukahtaa, mutta sen jälkeen kaikki äännähdykset johtavat sisälle joutumiseen. Meidän piha on kyllä loistavalla paikalla siinä mielessä, että tästä menee vähintään 20 kertaa päivän aikana koiria ja ihmisiä ohi.
Tässä pari kuvaa Fionasta vahtihommissa tässä illalla:
Työn uuvuttama vahtikoira
Jonkinmoinen eroahdistus nostaa päätään, nimittäin Fiona tänään ulisi ainakin 12 minuuttia (nauhoitus loppui tässä vaiheessa) kun lähdin reiluksi tunniksi pois. Naapurin tänne muuttaessa he olivat saaneet koiran haukkumisen takia viikon sisällä ensimmäisen varoituksen, että sellaista odotellessa sitten vaan. Mutta kysynpä vaan kenen koira tottuu uuteen asuntoon viikossa niin hyvin, että osaa olla 8h päivässä yksin?! Ne joiden koira tällaiseen mahdottomuuteen kykenee älkööt vaivautuko vastaamaan.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti