perjantai 13. maaliskuuta 2015

Perjantai 13. päivä


Vuodenajat on kummallisia. Ensin syksyllä masentaa siksi kun on niin pimeää ja kärsitään kaamosmasennuksesta. Sitten tulee vihdoin kevät - ja väki masentuu taas. Vaikka fb on syksyisin täynnä kaamosmasennus ja valivalipostauksia, on niitä keväälläkin. Itsemurhatilastot kertovatkin, että yleisin aika tehdä itsemurha on juuri keväisin. Tehtyjen itsemurhien määrä alkaa nousta alkukeväästä aina kesään asti. Miesten keskuudessa suurin piikki on nimenomaan toukokuussa. Naiset sen sijaan tekevät eniten itsemurhia silti syksyisin.

Kaamosmasennuksen syyt ovat enemmän tunnettuja, mutta kevätmasennuksen aiheuttaja on vähemmän tiedossa. Eräs tutkimus sanoo näin:

"Erääksi syyksi on arveltu auringonpaisteen voimistumista kevään aikana. Aivoissa serotoniinin käyttö hermosolujen kemialliseen viestinsiirtoon on laiskinta talven aikana, mutta vilkastuu nopeasti auringonpaisteen voimistuessa keväällä. Erään serotoniinin vastaanottimen (5-HT2A-reseptorin) toiminnassa ilmenevät muutokset voivat aiheuttaa aistiharhoja ja mielialan muutoksia, jotka epäedullisissa olosuhteissa saattavat lisätä itsemurhan riskiä. Nämä muutokset aivoissa saattavat herkimmin ilmentyä stressaavissa elämäntilanteissa, mutta myös keväisen auringonpaisteen voimasta."

- Itsemurhakuolleisuus on huipussaan keväisin (Timo Partonen) - TerveSuomi.fi

Toisessa jutussa (aina luotettava IS) viitataan tutkimuksiin, joissa on päädytty samankaltaisiin tuloksiin. Talvella serotoniinin tuotanto on köyhää ja sen nopea nousu keväällä laukaisee masentuneiden ja itsemurhaa harkitsevien ihmisten aikeet. Myös unihäiriöt lisääntyvät keväisin valon vaikutuksesta. Lisäksi kevätmasennukseen liitetään monesti sosiaaliset tekijät, kuten nuorilla esimerkiksi kouluihin haku. Sosiaalisten ja biologisten tekijöiden suhde ja yhteisvaikutukset eivät ole erityisen hyvin tiedossa, mutta kummatkin vaikuttavat selvästi.

Joka tapauksessa yli 80% itsemurhista tehdään valoisina vuodenaikoina.

Monet mielialalääkkeet muuttavat nimenomaan ihmisen saaman serotoniinin määrää.

Eräänä aamuna radiossa juontaja sanoi kokeneensa hetkittäisen kevätahdistuksen yhtenä näistä kauniista aurinkoisista aamuista. Se oli ollut masentava hetki ja hän sanoikin, että sellaisessa tunteessa vellominen pitempään tekee väkisinkin ikävää.


Itse lähinnä kaamosmasennuksesta kärsivänä huomaan valoisuuden vaikuttavan mielialaan hyvin vaihtelevasti. Tai sanotaan, että muut tekijät vaikuttavat varsinaisesti mielialaan, mutta valoisuus ja muu ympäröivä fiilis korostaa kyseisellä hetkellä valloilla olevaa tunnetta runsaasti. Jos on hyvä ja iloinen mieli, niin aurinko ja nätti ilma saa tunnelman pomppimaan ihan omissa iloisissa sfääreissään. Näin oli esimerkiksi eilen, kun käytiin Lokin kanssa pitkä metsälenkki auringossa ja nautittiin elämästä.

Illalla flunssa teki paluun ja alkoi ärsyttää tämä jatkuva kytevä flunssa. Päätinkin sitten pitää tylsän ja turhan lepoviikonlopun, jos se auttaisi paranemaan kunnolla. Montaa tuntia ei ehtinyt kulua päätöksestä, kun yllättäen heti alkoi tehdä mieli shoppaamaan sohvia, treenaamaan, pelaamaan, mitä kaikkea nyt mieleen tulikaan. Imurointikin alkoi houkutella. Ulkona oli niin raivostuttavan iloinen ja aurinkoinen ilma, että tuli olo ettei saa vain olla tekemättä mitään. Jokainen tuhlattu nätti päivä on menetetty kiva päivä. Miksi ei voisi vain sataa ja olla harmaata.

Tämän ajatusketjun jälkeen päädyin tämän merkinnän aiheeseen. Ja huomasin, että on vielä perjantai 13. päivä. Stnan kevät. Stnan serotoniini.

Kuitenkin päivä koki parannuksen yllättävästä vierailijasta, joka tuli piristämään kettuuntunutta flunssalaista. Loki pääsi lenkille ja omistajaa hemmoteltiin. Ihana esimerkki siitä, miten jos asiat menee kivalla tavalla, niin on aivan samantekevää tuleeko taivaalta kissoja ja koiria vai auringonpaistetta. Ja miten mieliala todellakin voi muuttua niin paljon niin lyhyessä ajassa.

Ainakin näin, kun oikeasti vakavaa masennusta en tietääkseni ole missään vaiheessa elämääni kokenut. Ainoastaan näitä angstisia päiviä, mitä itse kullakin lienee riittää. Ja olen tästä asiasta hyvin kiitollinen, koska olen myös hyvinkin tietoinen siitä mihin masennus voi pahimmillaan johtaa.

Illan leffatarjonnasta vastasi Donnie Darko. Suosittelen lämpimästi, jos et ole vielä nähnyt. Leffan tunnusmusiikki on saanut kunnian soida repeatilla tämän kirjoituksen aikana.

2 kommenttia:

  1. Sitä olen myös joskus miettinyt, kun tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute aiheuttaa masennusta, että olisiko yksi syy pohjoismaissa siihen kevätmasennukseen juuri se, että jos ei sitä vitamiinia oteta riittävästi purkista, niin sen pitoisuus on taatusti alimmillaan elimistössä juuri talven jälkeen. Mene ja tiedä, mutta varmasti masennukseen voidaan vaikuttaa monilla muillakin tavoilla kuin kovilla lääkkeillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. D-vitamiinin rooli varmasti merkittävä nimenomaan talvella. Itse olen ottanut melkein läpi vuoden 100 ug D:tä + kirkasvalolamppua (+ liutaa muita vitamiineja), ja kyllä sanoisin että niillä on ollut selvä vaikutus.

      Nehän väittää ettei Suomessa saa tarpeeksi D-vitamiinia edes kesäisin, voi kuvitella mikä vaje ihmisillä on siitä talvella.

      Poista