Paskoja vihanneksija

Niitä me oltiin eilen agilitytreeneissä, minä tietysti eritoten. Ei Lokikaan mitenkään liekeissä ollut. Tiia oli tehnyt kivan radan, niin kivan että harmitti ettei päästy kolmosestettä pidemmälle. Olisin halunnut välistävetoihin.

Alussa Tiia oli ottanut huomioon toiveeni ja se oli täsmälleen sama kuin viime lauantain pahanpäivän epiksissä, eli pari hyppyä ja kepit. Ensin tehtiin rutkasti hidastamalla ja Loki kasasi itsensä kyllä hyvin hyppyyn, mutta kepit ei löytynyt kuin vasta kolmannella yrittämällä. Hidastus tuolle ihan hyvin näköjään toimii kun varoo kuitenkin sen verran juoksemasta päin minua tai rimoja. Mutta onhan se hidas vaihtoehto. Mutta olisi pitänyt hidastaa tällä tavalla epiksissä, se oli ihan kiva huomata.

Sitten koitettiin vauhdikkaammin niin että olisin niistänyt Lokin kepeille. Eli niin, että törkkään Lokin sinne väliin ja vedän nenästä kääntymään toiseen väliin. Näppärä ohjaus varmaan lähinnä kohdissa, joissa pitää saada koira kepeille ansaesteiden vierestä.

No, eipä me olla tuollaista koskaan treenattu vaan aina olen pyrkinyt antamaan Lokin suorittaa kepit itsenäisesti ja olla sörkkimättä liian lähelle. Ei olisi pitänyt menettää malttia mutta menetin silti. Sori Loki. Ethän sinä voi tuollaista osata kun ei olla sitä tehty. Loki meni jatkuvasti kyllä oikeeseen väliin sisään, mutta kääntyi takaisin yhden kepin liian myöhään eli ei saanut tarpeeksi tiukkaan käännyttyä. Ärsytti ettei se sujunut vaan jäätiin siihen junnaamaan eikä päästy välistävetoihin. Keskittyminen häiriytyi, meni maltti ja jouduin leikkaamaan videolta parit voimasanat pois.

Ihan lopussa halusin mennä vähän vauhdikastakin pätkää ja otin pelkät kepit, seuraavan hypyn ja putken. Ohjaus jäi tyngäksi, koira ei mennyt putkeen vaan kiersi edestä. Palkkasin. Olin palkannut koko ajan keppejä munalelulla joten halusin vielä vähän revitellä lelulla niin saisi treenit loppumaan kivasti. Otin kepit vielä kerran (varmaan jo seuraavan koirakon ajalla hätäisesti, sorry..), palkkasin lelulla. Eipä kelvannut lelu enää kun oli poika päässyt nakin makuun. Ärsytti entistä enemmän ja painuin jäähdyttelylenkille. Seuraksi sain sopivasti treenikaverin ja pahimmat veetutukset ropisi siinä jutellessa. Tiia myös kuvasi meitä taas, kiitokset!

Jälkeenpäin mietin miksi Loki niin kääntyi keppien alussa niin huonosti ja pari juttua tuli mieleen. Viime talvena todettiin Saviojan kanssa, että Veikkolan keppiväli oli liian pitkä eikä tehty siitä syystä koko talvena keppejä. Ensi kerralla voisin ottaa mitan mukaan ja tsekata mikä on tuon meidän nykyisen puolen keppivälin pituus. Tosin, jos se liian pitkä on niin sittenhän luulisi olevan juuri helpompi kääntyä.

Toinen asia mikä tuli mieleen oli toissapäivän lenkillä sattunut pikkuinen haaveri, kun Loki kiipesi skeittirampille tajuamatta sen olleen niin liukas ja vähän levähti jaloilleen siitä. Ei se mitenkään kipeältä näyttänyt eikä ole aristanut mitään paikkoja, mutta saattoihan se vähän itseään venäyttää.

Kolmas, tietysti täysin utopistinen ajatus, on toki se, että koska ei olla tuota kepeille niistämistä treenattu niin Loki ei sitä osannut ja oma ohjaukseni ei ainakaan helpottanut asian oppimista.

Ensi perjantain vapaatreeneissä ajattelin ottaa kuitenkin vähän rennommin ja treenata esimerkiksi A ja puomi itsenäisemmäksi niin että takaaleikkaukset kummallekin sujuu. Pitänee ottaa muutama trikki ja mustavalkoinen kaveri mukaan tuhlaamaan loput ajasta.

Yritä siinä sitten ottaa istuvasta koirasta hienoa kasvokuvaa, kun iiiihanat hajut tunkevat nenään asti. Minkäs sitä pieni poika nenälleen mahtaa.