sunnuntai 24. marraskuuta 2013

"Tottelevaisin koira, minkä olen nähnyt"


Tänä aamuna Turussa tuli taivaalta ensilumi. Aikalailla puolenpäivän aikoihin. Ei pysynyt maassa eikä sitä kestänyt kuin muutama minuutti, mutta tämän talven ensilumi on siis nähty. Pienenpieni huurre jäi maahan ja sitä Loki kovasti kummasteli.

Oltiin siskon tupareissa Turussa ja Loki oli mukana. Fiona ja Tessi jäivät porukoille hoitoon ja olivat viihtyneet mainiosti kuten aina. Loki on helppo matkakoira yksinään ja koska kaikkia kolmea ei tällä hetkellä jätetä porukoille yhdessä hoitoon Lokin ajoittaisten mörököllikohtausten vuoksi, pääsi se mukaan pirskeisiin.

Päivällä saatiin lenkkiseuraa Suvista ja koikkeritytöistä Mindistä ja Maggiesta, jotka asuvat lähistöllä. Lokin väsytys iltaa varten toimikin tehokkaasti Turun metsiköissä tyttöjen kanssa ulkoillessa. Leikkiin se ei tietenkään suvainnut lähteä, mutta muuten nautti kyllä lenkistä vapaana. Ihan alkuinnostuksen jälkeen ignoorasi tytöt aika täydellisesti. Suvilla oli kamera mukana, kiitos lenkkiseurasta ja kivoista kuvista! Otetaan uudestaan ensi kerralla.



Jotenkin samasta puusta veistettyjä lenkkeilijöitä koikkerit keskenään verrattuna muun rotuisiin, siinä ne kävelivät välillä rinta rinnan eteenpäin toisensa täysin huomioimatta. Tämä tekee Lokille hyvää, lenkkeilyt vapaana ja hihnassa (narttu)koirien kanssa jotka eivät siitä välitä koska sekään ei välitä niistä. Valitettavasti yhteislenkit erilaisten koirien kanssa ovat jääneet tosi vähälle viime aikoina (tajusin joku aika sitten), oikeastaan sen jälkeen kun Tampereelta muutettiin pois. Olenkin miettinyt, että Loki ei välttämättä puhu enää kovin hyvin koiraa. Tai sitten se puhuu kyllä hyvää koikkeria, mutta muun rotuisille koikkerinkieli tuntuu välillä olevan sama kuin ihminen yrittäisi ilman opiskelua tulkita viittomakieltä..

Koko porukasta otettiin toki myös istumiskuva. Vasemmalla Mindi 2v, Maggie 9kk ja Loki 3v. Loki taisi olla kropaltaan porukan neliömäisin kun näyttää niin pieneltä tyttöjen rinnalla.


Illalla Loki näki ensimmäistä kertaa elämässään vauvan. Niitä kävi paikalla peräti kaksin kappalein. (on muuten jännä, miten koiraihminen (=minä) puhuu vahingossa vauvoista "ne", kun taas vauvaihmiset (=ne muut) puhuvat koiristakin "hän"..). Loki oli kovin kiinnostunut, mutta en päästänyt kuin lähimmillään haistamaan vauvan sukkaa. En halua olla vastuussa kenenkään koiratraumoista, jos Loki olisi saanut jonkun aivopierun ja alkanut vaikka haukkua vauvalle. Aina jos Loki meinasi mennä liian lähelle niin kutsuin luokse ja palkkasin. Palkkasin muutenkin aina kun se nätisti kävi hieman nuuskimassa. Sain vauveleista myös Lokille hyvän ensimmäisen kokemuksen pienistä lapsista, kun se ei tosiaan ole niin pieniä lapsia koskaan ennen nähnyt.

Loki oli tosi nätisti muutenkin koko illan, vaikka paikalla oli paljon väkeä ja meteli sen mukainen. Yksi siskon kaveri tiputti lattialle juustoa, mitä Loki ei suinkaan ottanut vaikka oli ihan vieressä. Kaveri sanoikin, että Loki on tottelevaisin koira mitä hän on koskaan nähnyt :). Hymyilytti. Loki nautti täysin siemauksin saamastaan jakamattomasta huomiosta. Kauaa se ei viihtynyt yksin sille rauhaiseen huoneeseen tekemässäni nukkumapaikassa, vaan halusi olla siellä missä muutkin. Vuorotellen se kävi milloin kenenkin rapsutettavana. Joiltain sai varmasti myös makupaloja, joten ihmekös tuo että viihtyi nuuskutellen lattioita.. Kerran käskin sen tyynyn taakse kun tuli kerralla enemmän väkeä sisään ja siellähän se nätisti pysyi.



Loki on helppo, kun se on yksin.. Porukoilla ennen Turkuun lähtöä se ärähti Fionan kauemmas äitini sitä rapsuttaessa. Näin Lokin elekielestä jo aiemmin ettei se ollut rento. Ehkä pitäisi joskus julkaista aiheesta kirjoittamani pitempi kirjoitus, nyt on vain viime aikoina mennyt niin kivasti yhteiselo etten ole joutunut asiaa miettimään. Viime keskiviikosta asti on kuitenkin ollut aika tapahtumarikkaita päiviä, joten taitaa olla taas aika rauhoittaa elämä hieman pariksi päiväksi että saa Lokin stressitasot varmasti laskemaan. Ja myös omani, huomaa että hemot vähän kireällä ja väsyttää vaikka ei mitään varsinaisen rankkaa viime aikoina olekaan tapahtunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti