Lokilla on parin kuukauden sisällä tiedossa eläinlääkärivisiitti, sillä pitäisi käydä otattamassa veret ENM ja vWd tautien geenitesteihin lähetettäväksi Hollantiin. Lokin suvussa oli ennestään tiedossa hieman suurempi riski ENM kantajuuteen, mutta eilen sain tietää, että Lokin emä Cintha v.d. Schoonheden on Hollannin rotuyhdistyksen lehden perusteella ilmoitettu kantajaksi. Tämä tekee Lokille 50% mahdollisuuden olla myös kantaja. Tämä pikkuinen lisäjännitysmomentti aiheutti sen, että nyt ainakin haluan tutkia Lokin kantajuuden, käytettiin sitä sitten tulevaisuudessa jalostukseen tai ei. Se onko Loki kantaja vai ei, ei vaikuta mitenkään Lokin terveyteen, mutta mahdollisessa jalostuskäytössä se tulee huomioida.
ENM eli perinnöllinen nekrotisoiva selkäydinhalvaus on harvinainen neurologinen tappava sairaus. Tauti alkaa oirehtia yleensä 3kk – 1 vuoden iässä. Ensimmäiset oireet ovat poikkeamat liikkumisessa ja takaruumiin osittainen halvaantuminen. Viimeistään taudin edetessä hermostoa myöten eturuumiiseen koira joudutaan lopettamaan. Sairaudesta ei voi parantua, sitä ei voi pysäyttää eikä ehkäistä. Tauti periytyy resessiivisesti, eli yksilö on taudin suhteen joko sairas, kantaja tai terve. Koira tarvitsee sairaan geenin sekä isältään että emältään jolloin se sairastuu. Jos koira saa toiselta vanhemmaltaan sairaan ja toiselta terveen geenin, on yksilö kantaja eli ei sairastu, mutta voi jättää kantajuuden edelleen jälkeläisilleen. Lokin emän ollessa kantaja, voi Loki olla joko kantaja tai terve. Sairas se ei ole, sillä tauti olisi ilmennyt jo tähän mennessä. Lokin isän kantajuudesta minulla ei ole (vielä) tietoa, mutta sitä on kuitenkin käytetty niin paljon jalostukseen että luulisi sieltä putkahdelleen ENM sairaita yksilöitä mikäli se olisi kantaja. Yksi Lokin veljistä on tutkittu ENM:n osalta ei-kantajaksi.
ENM geenitestin ollessa olemassa, jalostusohjeen mukaan saa tehdä yhdistelmiä joissa ei kumpikaan tai vain toinen on kantaja. Hollannin arvion mukaan jopa 15-20 % hollantilaisista kooikerhondjeista on ENM-kantajia. Geenipoolin ollessa rodulla niin pieni, ei suositella kantajien jättämistä pois jalostuksesta, mutta tällöin yhdistelmän toisen puolen tulee olla geeneiltään terve ettei sairaita yksilöitä synny. Suomessa ei ole ollut tiettävästi yhtään ENM sairasta koiraa, mutta sairautta periyttäviä kantajia löytyy jonkin verran sukutauluista. Kantajuus ei siis vaikuttaisi Lokin terveyteen mitenkään, mutta mikäli sitä tultaisiin käyttämään jalostukseen, tulisi tällöin toisen osapuolen olla ei-kantaja.
VWd eli von Willebrandin taudin (veren hyytymistekijöihin liittyvä sairaus) riski Lokilla on vanhempien kautta olematon, mutta tutkitaan se samalla kun kerran veret muutenkin lähetetään. Lisäksi Loki saa samalla luovuttaa verta Hannes Lohen koirien geenipankkiin. Seuraavan kerran veriä tutkitaan Hollannissa vasta heinäkuussa, joten tämän takia emme lähde eläinlääkäriin vaan odottelemme jos jotain muuta tarvetta parin seuraavan kuukauden aikana tulee jolloin homma hoituu samalla. Ainakin Fionan takia pitää varmaan käydä hakemassa eläinlääkäriltä taas punkkitökötit (Prac-tic) ja toki voisi Lokille samalla tökätä kennelyskärokotteen mikä on päässyt vanhentumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti