maanantai 12. maaliskuuta 2012

Eikö nämä koskaan lopu

Fiona on ontunut vasenta etujalkaansa sunnuntai-illasta alkaen. Ontuminen alkoi yhtäkkiä sen jälkeen, kun saavuin kotiin. Mitään tiettyä tilannetta aiheuttajaksi ei ole tiedossa. Yhtään painoa Fiona ei laita jalalle, muttei myöskään erityisemmin arista sitä räplätessä. Kipupistettä ei siis ole paikannettu, mutta hyvin kipeä sen silti täytyy olla koska yhtään ei laita sille painoa. Kolmella jalalla konkkaaminenkaa ei oikein selvästikään onnistu, joten Fiona on tuosta asti kannettu tarpeilleen ja muuten se on ollut vain pedissään tai sylissä, eikä edes yritä siitä mihinkään lähteä.

Muuten se on ihan pirteä, ruoka maistuu (olohuoneesta kuuluu ruokaa laittaessa ininää "hei tuo mulle tänne äitiii mä en pääse sinne kävelemään") ja Fiona pedistään kovasti tarkkailee mitä tapahtuu. Kuumetta ei eilen ollut (38 astetta). Eilisen katsoin tilanteen kehittymistä ja koska tilanne oli sama töistä tullessa, varasin täksi päiväksi ortopedin klo 17.00. Tänä aamuna vein koirat porukoille missä niillä on vahti koko päivän.

Luita ei liene murtunut ja koska tassu ei muuten paljon arista niin veikkauksia on joko pieni hiurmurtuma tai sitten kyynärpää on muljahtanut pois paikoiltaan. Jälkimmäinen selittäisi sen, miksi muuten koira on niin normaali, mutta ei edes yritä käyttää etutassua yhtään. Jos kyseessä olisi venähdys tms. luulisi koiran käyttävän jalkaa edes pienissä määrin.

Ahkera googlaus viime päivinä on paljastanut Fionan omituisista sairauksista hieman lisää (itse asiassa ihmettelen, etten aiemmin ole näihin juttuihin törmännyt), mutta katsotaan nyt ensin mitä ortopedi tänään sanoo ja miten tästä jatketaan eteenpäin. Leikkaukseenhan en Fionaa enää mitä todennäköisimmin veisi, joten (jälleen kerran) jännityksellä odotan mikä tuomio meille tänään tulee. Aikaa varatessani lääkäri totesi (jälleen kerran) sen mikä tietysti itse kutakin mietityttää, että koirathan eivät kipua näytä ja siksi on vaikea tietää mistä kohtaa Fiona on kipeä, ja kauanko se on itse asiassa kipeä ollut. Ajoittaista liikkumishaluttomuutta on Fionalla ollut koko pienen ikänsä. Hieman ihmettelen miksi en ole Fionaa aiemmin vienyt ortopedille tuon rakenteensa kanssa, mutta nyt on kyllä todella mielenkiintoista kuulla asiantuntijan mielipide minun kakkoslaadun palikoista rakennetusta mutta sitäkin rakkaammasta koirastani.

Fionalta otetaan varmaankin myös verikokeet yleistilan kartoittamiseksi ja Veterissä vuonna 2010 otetut luustokuvat näytän ortopedille tarvittaessa sähköpostistani. Onneksi Fionaa ei kuulemma nyt tarvitse nukuttaa kipeän jalan kuvaamista varten.

4 kommenttia:

  1. Tsemit Fionalle, toivottavasti tassussa ei ole mitään vakavaa.

    On se ihme juttu että näille "kakkoslaaduille" tulee mitä kummallisemmin laidasta laitaan oireita. Ainakaan ihan heti ei osais yhdistää suolisto-ongelmia ja luustoa toisiinsa jne.

    VastaaPoista
  2. Niinpä.. Tietyt asiat menee kyllä järkeen, että kun kroppa toisesta kohdasta on hajalla niin se vaikuttaa mitä kummallisimpiin muihin juttuihin. Mutta on se silti niin väärin.

    Puolentoista tunnin päästä onneksi selviää taas tämäkin juttu. Niin kuin näitä kummallisuuksia ei olisi Fionalla ollut vielä tarpeeksi.

    VastaaPoista
  3. No voih! Toivottavasti ei ole mitään vakavaa. Kyllä sitä itsekin välillä ihmettelee, miten yhdelle koiralle pitää kaikki kasaantua. Mörkölläkin on kuitenkin neurologisen sairauden lisäksi nivelrikkoa lonkissa sekä tosi löysät ranteet. Mutta varmaan se on niin, että kun on jokin perussairaus, niin elimistö on muutenkin herkempi kolhuille ja muutoksille.

    VastaaPoista
  4. Voi Mörköä! Ei ole tosiaan reilua miten paljon toisille ongelmia kerääntyy :/

    Jonkun se kuitenkin pitää pitää huolta myös näistä huonommat eväät saaneista, jaksan uskoa että sairaan koiran kanssa eläminen kasvattaa ihmistäkin enemmän kuin monta tervettä koiraa yhteensä. Sitä jotenkin osaa arvostaa jokaista päivää enemmän, kun koskaan ei tiedä milloin tulee raja vastaan.

    VastaaPoista