Mistä on pienet Fionat tehty?

Söpöydestä,

loputtomasta leikinhalusta,

kainalorapsutuksista,

huomiovikinästä,

optimistisista silmistä,

sisukkuudesta ja sinnikkyydestä,
loppumattomasta rakkaudesta,

silmän edessä jatkuvasti keikkuvista valkoisista viiksistä.

(c) Tytti Käyhkö

Fiona sai selkeästi syntymälahjaksi niin paljon ihania ominaisuuksia, että sen kestettäväksi jouduttiin antamaan myös ihan liikaa huonoja puolia. Näihin lasketaan synnynnäinen maksan vajaatoiminta, huonokuntoiset hampaat, luksoituvat polvet. Löytyisi niitä terveydestä enemmänkin, mutta nämä kolme ovat ne suurimmat murheen aiheuttajat Fionalla.

Tänään käytiin tosiaan eläinlääkärillä Espoon Eläinsairaalassa, missä meitä hoiti Laila Castrén. Loki sai ensin rokotukset ja lääkäri vähän muutenkin sitä pyöritteli. Ei mitään sen kummempaa, ei muuta kun koiran vaihto. Paitsi että Lokilta katsottiin siru ja voi APUA miten pelottava laite se oli. Aloitinkin heti kotona taas mittausharjoitukset pitkästä aikaa ja huiiii kun Lokia jänskätti kun joku keppi tuli siihen viereen. Harjoitukset siis jatkuvat :P. Loki sai muiden lisäksi kennelyskä rokotteen, mikä Fionalla on vanhentunut mutta Fionaa ei enää yhtään ylimääräistä rokoteta.

Fionasta selittelin tämänhetkisen tilanteen ja eläinlääkäri kyseli paljon. Verikokeet otettiin ja ultrattiin, mutta virtsakokeesta päätettiin ettei siitä saataisi oikeastaan mitään mikä muuttaisi tilannetta joten jätettiin se pois. Ultra ei paljastanut mitään sen kummempaa, ei mitään hälyttävää, ehkä jopa positiivisempia uutisia kuin viimeksi:

"Fiona tuli kontrollikäynnille maksan vajaatoiminnan takia. Verikokein tutkitaan maksa-, munuais-, verensokeri-, kokonaisvalkuais- ja albumiiniarvot. Tuloksista soitetaan.

Fionalla on runsaasti hammaskiveä ja ientulehdus. Suunnitellaan hammashoito kun veriarvot on saatu. Ultraäänitutkimuksessa todettiin munuaisten olevan pienet (3cm pituiset) ja sileät. Ydinkerroksissa oli tiiviyttä mutta ei kalkkeumia. Virtsarakossa ei ollut virtsakiviä eikä sakkaa. Maksan koko oli normaali ja näkyvissä oleva verisuonitus tavanomaista. Sappiteiden rakenne normaali. Muissa vatsaontelon elimissä ei havaittu poikkeavaa.

Jatka erikoisruokavaliota ja Samylin ravintolisää. Lisää hieman valkuaista (keitettyä kananmunaa, laktoositonta raejuustoa, vaaleaa lihaa) ruoan mukana. Fionan polvilumpiot tuntuvat löysiltä lateraalisuuntaan (ulospäin)."

Tuo polvien tilanne tuli uutena, vaikkakaan ei yllätyksenä. Fiona makasi ultrapöydällä kun totesin että niin ja tämähän käveleekin kummallisesti. Lääkäri totesi vain että "joo ne on ne polvet", piti itsestään selvänä että tiesin jo. Fionan polvethan tutkittiin aiemmin ja ne ovat virallisesti todettu 0/0. Nyt ell kuitenkin sanoi, että ne tuntuvat löysiltä ulospäin, yleensä patella on ilmeisesti toisinpäin löysä. Mutta meidän Fiona ei olekaan mikään tavallinen tapaus, se on tullut jo todettua. Sitten eläinlääkärin kanssa hetki ihmeteltiin Fionan kävelytapaa ja hieman imitoitiinkin (mustaa huumoria..). Kyllähän se hassulta vähän näyttää kun kävelee, vaikka tietysti vakava asia onkin. Ei jalat sitä onneksi tunnu vaivaavan sen enempää.

Puhuttiin virtsakokeen tai maksan koepalan oton merkityksellisyydestä. Ensimmäistä kertaa oikeastaan koskaan eläinlääkäri uskalsi sanoa että ehkä ei kannata ottaa niitä, koska ei niillä olisi varsinaisesti hoidon kannalta merkitystä. Olisi kuparikertymään ja mihin lie tulehdukseen mikä on yksi vaihtoehto hoitoja, mutta nekään eivät ongelmaa poista vaan lieventävät vain oireita ja ehkä hidastavat etenemistä. Fiona on eläinlääkärin mielestä niin selkeästi rodun, yleisvaikutelman, iän jne. suhteen perinteinen shunttipotilas, että hän piti epätodennäköisenä että kyse olisi jostain muusta. Muutenkin eläinlääkärin puheista sain ensimmäistä kertaa koskaan sen kuvan, että hoidetaan Fionaa tukihoidolla niin kauan kun se voi hyvin ja hän sanoikin että kannattaa miettiä mihin asti tutkiminenkaan kannattaa. Eli ei mitään "kyllä se vielä saadaan paranemaan" scheissea tai yritystä tutkia mahdollisimman paljon, semmoista ei kiinnosta kuulla. Lääkäri kertoi myös niitä oireita mistä tietää että maksa alkaa vetelemään viimeisiään, että osattaisiin pistää stoppi ajoissa eikä päästettäisi vointia liian huonoksi. Se on ainoa asia mitä tällä hetkellä pelkään, että tunnistanko ajoissa kun aika tulee.

Tämänkertaiset "huvit" maksoivat 226e mistä vakuutuksen jälkeen minulle maksettavaksi jäi 75e.

Erittäin tyytyväinen olin lääkäriin ja hänelle varmasti tulen viemään Fionan jatkossa jos tarvetta on. Pakko tosin myöntää, että olen miettinyt sitäkin missä haluan Fionan joskus sitten lopettaa ja se paikka ei ole eläinlääkäriasema. Mikäli en saa ketään eläinlääkäriä tulemaan kotiin (eikös jotkut tee näinkin? anyone? espoon seudulla?) niin sitten vien sen johonkin missä se ei ole ennen ollut ja mikä ei muistuttaisi välttämättä ihan niin eläinlääkäriasemaa. Nuottaniemen eläinlääkäristä olen kuullut hyvää ja henkilöllä on itsellään havannankoiria joten hänelle voisin myös viedä Fionan lopetettavaksi. Heidän sivuiltaan muistelisin myös lukeneeni ensimmäistä kertaa käyristä etujaloista.

Vaikka tämä ehkä menikin vähän synkistelyksi, niin ei siis todellakaan tällä hetkellä tilanne ole mitenkään huolestuttava. Veriarvoista lääkäri soitti äsken ja ne ovat aika yllättävästi parantuneet viime kertaisiin nähden. Kaikki muut olivat viiterajojen sisällä, paitsi alat lievästi koholla. Viimeksihän kumpikin maksa-arvoista oli selvästi koholla, proteiini matala ja albumiini taisi olla korkea. Elävät vissiin omaa elämäänsä, nuo Fionan veriarvot. Maksan vajaatoiminnassa maksa-arvot saattavat vaihdella hyvästä huonoon, että ei tämä silti sitä tarkoita että Fiona olisi jotenkin maagisesti parantunut, mutta on tämä ainakin parempi kuin jos olisi arvot ollut selvästi huonommat kuin viimeksi.

Fiona on pirteä kuin peipponen ja vaikkei ulkoilu pakkasella maistukaan niin sisällä pitäisi sitten leikkiä senkin edestä. Ja voi sitä onnen päivää jos testaan Fionalle lekurin ohjeen mukaisesti jotain vaaleaa lihaa pieniä määriä, kyllä tulisi pieni tyttö iloiseksi. Muutenkin ruoan määrää olen lisännyt kun Fiona on päässyt vähän liiaksi laihtumaan. Eikä eläinlääkäri selvästikään uskonut, että Fionan vointi lähiaikoina romahtaisi, sillä suositteli varaamaan samantien ajan hammashoitoon. Sen jälkeen on taas puhtaat hampaat ja mennään niinkuin ennenkin, leikitään ja pusutellaan ja riehutaan, parhaassa tapauksessa vuositolkulla :)

Laskua odotellessa Fiona ihastutti hoitohenkilökuntaa ja paria asiakasta söpöydellään ja saikin taas useita rapsuttajia. On se vaan semmoinen sydäntenmurskaaja. Ei sitä söpömpää koiraa oikeasti ole varmaan missään.

(c) Tytti Käyhkö