Tänään oli melkein helle, vaan -14.7 astetta ulkona! Käytiinkin pitkästä aikaa lähimetsässä, Fionalla takki tietysti päällä. Jännä, miten viidenkin asteen ero tuntuu niin suurelta, nyt tarkeni Fionakin olla yli puoli tuntia ulkona. Loki pääsi spurttailemaan lumikasoissa ja Fionakin spurttaili hieman - ainakin kotiinpäin. Illalla käytiin vielä puolen tunnin lenkki hihnassa.
Loki the murkku on viime aikoina ollut raivostuttava teini, ihan kärppänä ulkona ja jokaiselle äänelle pitää pöristä ja hurista. Ei luulisi olevan aktivoinnin puutettakaan kun aika paljon ollaan viime aikoina touhuttu. Usein tosin rytmi menee niin, että Fiona ensin päästää ensimmäisen äänen ja sitten Loki vastaa ja hoitaa loput. Vastaantulevat ihmisetkin on usein pelottavia, jos en ota Lokia ensin kontaktiin ja vie vierellä ohi. Ollaan me varmaan aika huvittava ilmestys ulkona ohi meneville ihmisille, kun Fiona hörisee ja vetää hihnassa minkä pienistä tappijaloistaan pääsee ja Loki menee täydellisessä seurausasennossa samaan aikaan vierellä.. Nimeän tämän kahden koiran kiroukseksi, lenkkikäyttäytymisen hiominen on tuskaista hommaa.
Sekin on kyllä jännä, miten oma fiilis vaikuttaa niin satavarmasti koiraan. Huomaan usein lenkillä käveleväni tosi intensiivisesti, semmoisella reippaalla "nyt ollaan kunnon lenkillä" asenteella ja koirat menevät puolen hihnan mittaa edellä. Sitten joku tulee näköpiiriin ja koirat on heti "wtf kuka kehtaa tulla vastaan!!1" mielentilassa. Mutta jos tässä vaiheessa pysähtyy, rauhoittuu, vetää henkeä niin koirat pysähtyy, rauhoittuu ja vetää henkeä. Kierrokset laskee ja voidaan rauhassa katsella vastaantulijaa ja antaa mennä ohi.
Tähän olen pyrkinyt viime aikoina tietoisesti vaikuttamaan. Rauhallisempaan lenkkitahtiin. Kai se on se, kun itse yleensä olen pitänyt kävelemistä vain välivaiheena sijaintien A ja B välillä. Kaupassa tai kaupungillakin hitaasti kävelevät ärsyttävät. Luonnetestin perusteella olisin varmaan analysoitavissa teräväksi, minulla olisi huono hermorakenne ja temperamenttia paljon. Joten lenkilläkin sitten mennään eikä meinata. Onhan meillä tietysti hitaita nuuskulenkkejäkin ja nuuskutteluja joka lenkillä, mutta tuo yleinen (hihna)lenkkitahti pitäisi saada hitaammaksi ja rauhallisemmaksi. Sellainen koira mimmoinen omistaja pitää kyllä täysin paikkaansa.
Ajattelin testata vähän tällaista pienempien tekstien tahtia, eli sen sijaan että kerään monen päivän jutut yhteen maratonpäivitykseen, pyrin kirjoittelemaan vaikka sitten useita kertoja päivässä jos juttua riittää (ei kai meidän elämässä normaalisti niin paljon tapahdu).
Tämä nyt on tämmöistä päiväkirjan pitämistä minulle ehkä enemmänkin aina ollut, kuin pelkkää blogimaista raportointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti