Onni on ahne koirapoika, epäonni on liian ahne koirapoika. Siinä viime aikojen mietelauseemme. Lokin ripuli meni ohitse, mutta oksentelu jatkui. Aina kun sen vatsa tyhjeni, se alkoi oksentaa. Se usein oksensi ulos jonkun epämääräisen möntin, jonka imaisi suuhunsa ja nielaisi ennen kuin se ehti edes maahan tippua.
Vierasesine-epäily mielessäni varasin eilen Lokille ajan Hakametsän eläinlääkärille, johon saatiin aika samalle illalle ja ihanalle Anna Chronsille. Lääkärireissu kesti reilun tunnin. Lokista otettiin röntgenkuvat, missä näkyi mahalaukussa sisältöä. Lääkäri antoi oikeastaan minun päättää mitä tehdään, vaihtoehtoina oli oksettaa paikan päällä, tehdä torstaina varjoainekuvaus tai antaa parafiiniöljyä. Koska kerroin nähneeni Lokin oksentavan jotain könttiä ja syövän sen jatkuvasti uudelleen päädyttiin oksennuttamiseen, koska selvästi möntti mahtuu ulos samaa tietä mitä meni sisäänkin. Lisäksi lääkäri pelkäsi, että möntti lähtisi liikkeelle ja tukkisi suoliston siksi että hän päättäisi odottaa, kerrankin tuntui siltä että lääkäri oikeasti välitti! Tämä sama lääkäri hoiti Fionan hampaiden poistot silloin kun ne olivat mädäntyneet ja tuntuu kyllä kivalta kun kumpanakin kertana meidät on otettu ylimääräisenä illalla kun lääkäri ei ole halunnut riskeerata että koiran vointi pahenee. Tuntuu siltä että eläinlääkäri oikeasti välittää miten koiran käy :). Suuri kiitos Annalle Hakametsän eläinlääkäriin!
Oksennuttaminen hoiti kuin hoitikin homman. Ensin Lokille annettiin ruokaa, että olisi jotain mitä oksentaa. Lääkäri mietti että syököhän se kun varmaan stressasi uutta paikkaa, mutta tiesin sen pelon turhaksi. Fionan kohdalla asia olisi ollut toinen, mutta Loki söi kuin viimeistä päivää sille tarjotun tattari-ohra-jauheliha-kasvispuuron. Tämän jälkeen pistettiin oksennuslääke. Ulos tuli värikäs köntti epämääräisiä naruja, karvoja ja nukkaa. Eläinlääkäriasema oli kohta menossa kiinni ja meidän lisäksi ei tainnut juurikaan olla väkeä enää paikalla. Eläinlääkärit sitten rivissä ihmettelivät miten tuommoinen kasa mahtui noin pieneen koiraan, mutta itse mietin vaan koko ajan että "oli Fionalla vielä isompi" :P
 |
| Lokin karvakasa |
 |
| Fionan syksyllä -09 oksentama kasa. |
Vakavasti ottaen päätin nyt tehdä suursiivouksen koirien lelulaariin. Niistä uskon Lokinkin suurimmat kasat sisuksiinsa imaisseen. Vaikka yksi syypää on myös tämä itse sankari, joka kaikessa viisaudessaan ei ymmärrä olla syömättä kehonsa jatkuvasti ulos työntämää karvakasaa. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Lisäksi tihennän imurointikertoja ettei lattialla olisi villakoiriakaan, kun täällä selvästi on toinen 24/7 pyörivä imuri. Osa karvasta saattaa olla myös peräisin Fionasta, mutta siltä en vielä viitsi karvoja ajella. Evakkoon olohuoneen laatikostoon lähtivät kaikki sellaiset lelut, mistä Loki saattaa saada pienintäkään nukkaa irti. Sanokaamme siis näkemiin nakeille, pärskylle, koirulille, kirahville, pallolle, mustalle möntille, mustekalalle, krokolle, pehmolle, päättömällle nukelle, tiikerille ja kummankin lempilelulle siniselle pehmolle.
 |
Nyt vaan toivotaan, että oksentelu johtui tuosta mahassa vellovasta karvapallosta. Tänä aamuna Loki ei ainakaan oksentanut.
Näköjään minulla on nyt molempien koirien kohdalla ollut ns. "tyhjän mahan oksentelua" aamuisin ja aamuöisin tai päivisin, jos ruokaväli venyy liian pitkäksi. Kummallakin kerralla syypää on ollut samanlainen karvakasa. Tietääpä ainakin mitä jatkossa epäilee ensimmäisenä näillä oireilla.
"En mie mitään karvoja koskaan ole nähnytkään.."
 |
Ihana kuulla että syy Lokin huonovointisuuteen selvisi. :) Niin se on, että vaikka riisi auttaisi tasoittamaan vatsaa niin ei se ihmeitä tee... :D Ainakaan jos on tuon kokoinen klöntti vatsassa. Kiva että olette saaneet hyvää palvelua. :)
VastaaPoistaMyöskin innokas lelujen tuhoaja (ainakin alle 1v asti) ja maitotölkkien yms pahvin/paperin repijä Priiimopoika lähettää Lokille sellaisia terveisiä, että repiä ja ns. mässyttää voi vaikkei nielaisisikaan. :D
Välitetään viesti Lokille, toivottavasti menee perille :D. Ehkä sitä vanhemmiten täälläkin tajutaan että voi vaan jäystää varsinaisesti syömättä.
VastaaPoistaPeukut vaan pystyyn että ruoansulatus nyt toimii hyvin.
Ihkulle Primolaiselle terkkuja :)
Hyvää kuuluu, kiitos kysymästä! :) Olen ollut viime aikoina ihan superkiireinen ja nettielämä on jäänyt aika vähäiselle, blogikin taitaa olla ihan virallisesti jäissä nyt toistaiseksi. Jospa tässä kevään tullen saisi taas inspistä kirjoitella sinne vähän kuulumisia. :D
VastaaPoistaVäinö mennä porskuttaa niin kuin ennenkin, tosin nyt alkaa tuo palliamputaatio olla aika vakavasti agendalla. Näyttelyt kun ei oikein enää jaksa innostaa ja hormonit tai mikälie tuppaavat vähän haittamaan treenailua. Kun on meinaan nykyään mielettömän kiinnostunut kaikista tyttö- ja melkeintyttö- (=kastroitu uros) koirista ja yhteistyö on ollu aika alavireistä muutamana viime kuukautena. Suoraan sanottuna aika perseilypainotteista tuo meidän agility nykyään. Arghs. Yritetään siis tällä hetkellä saada tuota kuulopuolta jälleen pelaamaan tai muuten meidän tuleva kisaura näyttää aika kaukaiselta.
Itse asiassa varasin just ajan yhdelle ongelmakoirakouluttajalle. Heh, Väinö onkin varsinainen "ongelmakoira"... :D Mutta saapi nyt joku ammattilainen analysoida tuon luonteen ja kertoa mulle, että mistä syistä yhteistyö mättää harrastuspuolella. Yksi tuttava suositteli tätä kouluttajaa ja tällä hetkellä hänen yhteistyöongelmainen koiransa kisaa kolmosissa, joten toivottavasti täältä saadaan hyviä vinkkejä ja neuvoja, ettei tarvitse heittää pyyhettä kehään.
Mutta huih, teilläpä on taas näköjään mutusteltu karvoja! Toivottavasti ajautuvat jatkossa jonnekin muualle kuin mahaan! Sinänsä tuosta tyhjän mahan oksentelusta en huolestuisi, kun monilla koirilla tuntuu olevan siihen taipumusta. Monesti vielä helpottaa iän myötä, kun aineenvaihdunta tasaantuu aikuisen tasolle.
Mahavaivoja tuntuu olevan tällä hetkellä liikenteessä enemmänkin, meilläkin kärsittiin yhdestä taudista, jonka seurauksena keittiön matto sai uuden värityksen...
Tämän pidemmittä puheitta, mukavaa alkavaa kevättä sinnepäin! :)