SM-kisoihin vuonna öö miljoona

Toinen poseeraa ylväästi ja toinen on ihan pönttö possu kielineen ja heinästä roikkuvine korvakarvoineen..
(c) Anniina Korjus

Viikonloppuna saimme mieluisia vieraita, kun Anniina ja Adya tulivat kyläilemään kolmeksi yöksi. Hieman pohdin miten Fiona tulisi vieraan kanssa toimeen, mutta ihan turhaan. Tytöt ignoorasivat toisensa melko täydellisesti koko viikonlopun, mitä nyt Fiona ensin mielenkiinnosta seurasi (Lokin kanssa) Adyaa kuin hai laivaa. Loppuajan Loki sai viihdyttää vierasta ja kun Adya oli ensimmäisen päivän jälkeen kotiutunut ja sen jälkeen pariin kertaan sanonut että painu kuuseen takapäästäni, löysivät koikkerit yhteisen sävelen ja leikkivät niin sisällä kuin ulkonakin. Kyllä Loki varmaan oppisi arvostamaan oman rotuistaan tyttökaveria jos sellainen joskus tähän talouteen astelisi. Kuvista kiitos taas Anniinalle!

Lauantaina näyttelyn jälkeen ajeltiin Kotkasta suoraan Kirkkonummelle katsomaan agilityn SM-kilpailuiden joukkuemestaruuksien viimeistä kierrosta. Vaikka nähtiin vain viimeiset kierrokset, pääsin silti kivasti tunnelmaan mukaan ja sai jännittää tosissaan miten kaikille käy. Kyllä olisi superhienoa olla joku vuosi mukana noissa karkeloissa. Radatkin näytti aika helpoilta (no niinhän ne kyllä aina näyttävät kun osaavat ohjaajat saavat ne näyttämään siltä) ja olisi ollut kiva kokeilla useita radoista Lokin kanssa.

Sunnuntaina herättiin yhdeksäksi ja ajeltiin jälleen Kirkkonummelle katsomaan tällä kertaa yksilökisoja. Fiilis oli kuin festareilla, sai juosta ohjelman kanssa kenttien väliä melkein nonstoppina kun halusin nähdä mahdollisimman monta tuttua ja tunnettua nimeä. On se vaan outoa, miten Suomen parhaat aksaajat ja kouluttajatkin tippuivat yksi kerrallaan pienenpienten virheiden takia pois pelistä. Oli oikeastaan ihan kiva nähdä että kyllä ne parhaatkin :D. Tosin haave maksiaksakoirasta kyllä ropisi aika tehokkaasti pois, kun katsoi noiden huippujen menoa. Ei siellä olisi tällaisella parin vuoden aksakokemuksella mitään tekemistä vielä vuosituhansiin. Maksiohjaaminen on niin oma lajinsa eikä siinä pärjää räpeltämällä yhtään mihinkään.

Puolen päivän jälkeen festari tunnelma jatkui auringon vaihtuessa kaatosateeseen mitä jatkuikin melkein iltaan asti. Jos lauantaina tuli hurja kisakuume, niin sunnuntaina ei ehkä niin, kun kaatosateessa värjötttely sai jopa miettimään että olisiko pitänyt siirtyä kotiin kisakatsomon ääreen. Koikkerit valitettavasti jäivät aika kauas kärjestä tällä kertaa, mutta tämän hetkinen kesän kouluttajamme sai makseissa ensimmäisellä kierroksella upean nollaradan ja starttasi finaaliin sijalta 21. Sitä sai ihan kunnolla sitten jännittää että miten käy finaalissa, mutta ei tullut toiselta radalta enää nollaa. Tosi hienoa meno oli silti! Osaisipa itsekin ohjata edes puoliksi niin hyvin.

(c) Anniina Korjus

Kisojen jälkeen oli hetken haave, että olisikohan mitenkään mahdollista päästä ensi kesäksi kolmosiin ja joukkueradalle... Yksilökisoihin ei tietenkään mitenkään ehtisi nollia keräämään, mutta jos vuoden alusta aloittaisi kisaamisen niin onnistuisikohan siinä hurjalla kirillä nousta kolmosiin ennen SM:iä :D.

Noh tänään käytiin sitten kentällä intoa puhkuen testaamassa medien finaaliradan tapaista keppikulmaa eli aika tiukkaa avokulmaa missä suuri osa koirista teki virheitä. Joo ei todellakaan päästä vielä ensi kesäksi kolmosiin, kun ei Lokilla ollut minkäänlainen helpotettukaan avokulma enää muistissa. Ihan meni suurilta osin räpeltämiseksi ja sitten mentiin kakkosväliin ja kolmosväliin ja hypättiin välejä ja mitä kaikkea muuta. Tuli niitä ok suorituksiakin mutta paljon huonommassa jamassa meidän avokulma oli mitä luulin. Tosin onnistuin tekemään persjättöjä keppien jälkeen mitä ei olla juurikaan tehty eli jotain edistystä ehkä sentään. Teinpä niin sutjakkaan puolen vaihdon että rämähdin päin vieressä ollutta siivekettä sen verran lujaa että takaisinkävely kentältä olikin astetta tuskaisempaa.

Keinua tehtiin alkuun ja se meni aika kivasti, otettiin renkaan takaa ja hyppy keinun jälkeen. Loppuun tehtiin hurjan kovavauhtista usean suoran hypyn - putki - usea suora hyppy pätkää minkä jälkeen tiukka käännös ja takaisin. Viimeiseen toistoon tuli hurjan hieno tiukka käännös, joten jäi kepeistä huolimatta tosi hyvä fiilis!

Mutta että on meillä vaan todella paljon treenattavaa ja vähän masentavaakin miten tuntuu ettei olla nyt keväällä ja kesällä edistytty oikein mihinkään. Kepit junnaa, keinu junnaa ja ohjaus todellakin junnaa. No okei, kaksi ensimmäistä lähinnä siksi ettei olla niitä treenattu yhtään vaikeampana. Aloitin selvittämisen talven treenimahdollisuuksista sieltä sun täältä, toivottavasti onnistuisi saada kivat treenipaikat ja kouluttaja ensi talveksi. Viime talven treenipaikkaan en halua mennä, kun siellä oli kontaktiesteet niin huonokitkaiset että kaikki koirat luisteli ne läpi ja lisäksi keppiväli oli liian suuri. Harmi, se oli kyllä kivan lähellä.

-----------------------------------------------

Loppuun vielä etsintäkuulutus, jos joku olisi kiinnostunut tilaamaan kauko-ohjattavaa namialustaa, nyt olisi oikea hetki huudella tänne suuntaan! Minun lisäkseni pari jos saisi tilaamaan, niin säästäisi 5e per kipale.

Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen! (c) Anniina Korjus