After 6,5 years of (hard) work

Perjantaina ajeltiin vanhempien kanssa 2h Tampereelle, istuttiin siellä 1h 20min ja ajettiin 2h takaisin Espooseen. Toisaalta hieman tyhmän tuntuista, mutta olihan siinä ihan juhlan tuntua. Kyseessä oli siis valmistumisjuhlat kaikille tänä syksynä Tampereen yliopistosta valmistuneille filosofian maistereille.

Palautin tänään viimeisen lopullisen version gradusta, joten se oli sitten siinä, meikäläisen opinnot. Oli kiva käydä ihan yliopistollakin vähän juhlistamassa, vaikkakin pari päivää etuajassa. Nätisti pukeutuneet valmistuneet kukitettiin ja sitten marssitettiin kulkueessa juhlatilaan missä kuunneltiin parit puheet, musiikkiesitykset ja sitten tarjoiltiin kuohuvaa valmistuneille ja vieraille.

Hieman jännitystä iltaan lisäsi se tieto, että joku koirista oli juuri ennen lähtöämme pistänyt silpuksi joulutähden lehden, joka on koirille myrkyllinen. Kasvin myrkky on lehdissä oleva neste, joka aiheuttaa maha- ja ihoärsytystä. Toisen lähteen mukaan pieni määrä joulutähteä aiheuttaa saman eläimille kuin kalja ihmisille, pistää pään sekaisin. Kotiin tultua ei kuitenkaan kukaan ollut ripaskonut päin seiniä vaan kaikki uinuivat onnellisina.

Oli jännä kuunnella puhujien sanoja siitä kuinka pitkä raskas työ päättyy valmistumiseen, kun itse olen ollut osaksi työelämässä jo yli vuoden. Mutta kyllä se raskas työ silti päättyy, sillä gradu on työllistänyt viime aikoina todella paljon. Se vain ei tunnu enää "opiskelulta" siinä merkityksessä, missä opiskelua on aiemmin ajatellut.

Yliopisto oli oikeastaan viimeinen "kunnollinen" side mitä minulla oli enää Tampereelle, joten nyt sekin kaupunki on sitten taakse jäänyttä elämää. Toki siellä vielä on paljon kavereita joten varmasti tulee käytyä, mutta mitään virallista asiaa minulla ei sinne enää ole.

Sen jälkeen kun tajusin, että minullahan tulee kohta olemaan käsissäni vapaa-aikaa, olen haaveillut siitä mitä kaikkea ehdinkään tekemään valmistumisen jälkeen. Lokin kanssa agilitytreenit on koko kevään kaksi kertaa viikossa, torstaisin ohjatut Saviojan treenit ja tiistaisin pienen porukan omatoimitreenit koirakoulu Kompassin agitiloissa. Tilojen koosta en tiedä mitään sillä en ole koskaan kyseisessä hallissa ollut, mutta ei haittaa vaikka ei pitkää rataa mahtuisikaan tekemään, sillä enimmäkseen tullaan todennäköisesti tuolla hinkkaamaan pieniä juttuja kuten yksittäisiä esteitä ja niiden liittämistä radalle. Ohjauskuviot jätän suosiolla torstain treeneihin. Nyt me ollaankin oltu treenitauolla mikä tulee kestämään ainakin 4 viikkoa yhteensä, ja vähän alkaa olla ikävä hallille.

Agilityn lisäksi olen jo suunnitellut miten ehdin näkemään paljon enemmän ihmisiä (myös niitä ei-koirakavereita, on minulla niitäkin uskokaa tai älkää) ja siinä vaiheessa jos totean, että aika riittäisi jopa pleikkarin lainaamiseen siskolta ja parin pelin läpinäpyttelyyn niin on kyse jo vaarallisesta määrästä vapaa-aikaa! Tuota ihmettä ei ole nähty varmaan viiteen vuoteen.

Olen minä käynyt jo katsomassa yliopistojen tarjonnat tohtorin ohjelmiin, mutta ehkä sitä nyt ensin nauttii pari vuotta tästä rauhallisesta elämästä. Tämä viikko ei ole rauhallista nähnytkään, sillä pitää ottaa kiinni hieman arjen pyöritykseen liittyviä asioita mitkä on viime aikoina jääneet kuten käydä kaupassa, siivota kämppä gradumyrskyn jäljiltä ja hoitaa jouluun liittyviä valmisteluja. Yhdet pikkujoulutkin ehtii olla vielä ja Fionan rokotukset. Fionan viimeisiään vetelevä takki pitäisi korjata kuntoon, trimmata koko koira kauttaaltaan vähän lyhyemmäksi että haalari istuisi paremmin ja blogipäivityksetkin laahaavat, mutta ehkäpä sitten joululomalla..