Achievements of 2012

Piti kirjoittaa sekä kuluneesta vuodesta yleisesti, siitä miten saavutin tälle vuodelle asetetut tavoitteet ja asettaa tavoitteita ensi vuodelle, mutta koska tapanani on kirjoittaa romaaneja, päätin jakaa nämä kolmeen eri päivitykseen.

Tässä luvussa käyn läpi vuoden alussa asetetut tavoitteet tälle vuodelle (apua, olipa gradumainen virke):

Fiona

1) Ensimmäinen ja oikeastaan ainoa tavoite tai enemmänkin toive on, että Fiona pysyy terveenä ja vointi vakaana. Käydään varmaan tässä heti alkuvuodesta kontrollissa ja kaiken mennessä hyvin kontrolloidaan varmaan parikin kertaa vuoden aikana veriarvoja, virtsaa ja ultrataan kroppa. Isoihin toimenpiteisiin en tätä pientä koiraa enää pistä.

- On onnistunut osittain, osittain ei. Ollaan jouduttu käymään eläinlääkärissä ainakin viisi kertaa: Pari kertaa hampaiden takia, pari kertaa ontumisen takia ja kerran yleisen sekon olemuksen takia. Vielä yksi visiitti on tälle vuodelle tulossa, koska Fionan rokotukset on myöhässä menemme ensi tiistaina Tessin rabiesrokotuksen yhteydessä pistämään Fionan rokotukset taas ajan tasalle.

2) Leppoisan sohvachampioonin elämä, hyvä ruoka, paljon leikkimistä, lenkkeilyä Fionan tahtiin, paijaamista ja hyvänä pitämistä.

- Ihan ehkä juu onnistunut, mitä nyt enemmän ruokaa olisi saanut antaa ainakin Fionan mielestä.

3) Ohituksien ja sosiaalisen käyttäytymisen saaminen parempaan jamaan, eli turha hyökkiminen ja äkkipikaisuus olisi kiva saada vähemmäksi erityisesti ihmisiä kohtaan.

- Ei onnistunut.. Juuri tänään aamulenkillä räjähdin sille kun se murahti ohi menevälle ihmiselle. Jos tuo olisi iso koira, niin tuo käyttäytyminen olisi vaarallista. Se hiljenee kyllä heti kun sanoo, mutta äärimmäisen ärsyttävää kun pitää aina ensin murahtaa! Tästä lähtien alan kieltämään sitä heti kun ihminen lähestyy, jotta se tietäisi että jaa tälle ei saa murahtaa.

4) Fionalle olisi kiva tehdä verijälkiä silloin kuin Lokillekin, sillä se tykkäsi ainoan kerran jäljelle päästyään touhusta ja saisi siitä kivaa vaihtelua.

- Onnistui kerran, minkä jälkeen totesin ettei Fionaa kiinnosta pätkääkään ja sitten se jäi. Ei mielestäni oleellista Fionan aktivoimiseksi kyllä mejä.

Loki

1) Itsevarmuutta + rohkeutta lisää ja ohitukset siinä sivussa lopullisesti kuntoon.

- Onnistunut! Poika on selvästi päässyt yli joku aika sitten vallinneesta mörköilystä ja "apuaa mikä toi on" ajattelusta joka asiassa. "Alusta-arkuutta" ei ole ollut pitkiin aikoihin, varmaan keinutreenillä osuutta tässä. Ääniarkuutta valitettavasti sen sijaan tuntuu olevan, sillä sekä ilotulitukset että ukkonen on pelottavaa nykyään. Ampumiseen sen sijaan ei ainakaan tänä vuonna vielä reagoinut.

Se yksi ukonilma mökillä tuntui saavan tämän aikaan, tuolloinkin Loki käveli ensin ulkona ihan normaalisti kunnes pari pään päällä räjähtävää salamaa sai reaktion aikaan. Tuon jälkeen ukkosella Loki on pelännyt ja se on varmaan vaikuttanut tuohon ilotulitusasiaankin, koska viime uutena vuotena ei tietääkseni juurikaan raketeista välittänyt. Iso harmi, mutta jotenkin osasin Lokin kohdalla tätä odottaa. Pitäisi käydä ihmettelemässä ilotulitusta turvalliselta välimatkalta niin että tiedän että missä paukkuu ja milloin, koska ukkonen ja yllättävät raketit saavat itsessä semmoisen "hui mikä se oli" reaktion mikä ei ainakaan auta Lokin suhtautumisessa niihin.

2) Agilityssä alkusyksystä mölleihin! Keinu/kepit tuskin tuolloin vielä valmiita. Agilitytreenit pari kertaa viikossa jotta edistystä tapahtuisi. Pääasia silti kuitenkin, että into ja motivaatio lajiin säilyy niin koiralla kuin omistajalla.

- Ollaan mielestäni edistytty tosi hyvin, vaikkakin välissä toki on ollut aikoja jolloin on tuntunut että vähän junnataan. Kesällä oli motivaatio hieman Lokilta hukassa kun uusi kenttä ja keinu olivat pelottavia teinipojalle. Tästä päästiin hienosti kuitenkin yli (mistä olen kovin ylpeä!). Alkusyksyllä käytiin kyllä kaksissa mölleissä ja kepitkin on ollut yksittäisenä valmiita jo jonkin aikaa. Keinu on vaiheessa vielä. Ylpeä olen myös siitä miten hyvin Lokin keskittyy kanssani toimimiseen vaikka ympärillä on muita koiria. Tosin samaan aikaan ei treenata kun joku menee rataa (paits yksittäistä estettä hihnassa), sillä radalla menevän koiran perään Loki kyllä lähtee. Tuossa en vaadi siltä tottelevaisuutta, sillä mitä kovempi veto ja hulluus sillä on radalle sen parempi. Sen sijaan vältän noita tilanteita ja nykytreeneissä se ei ole ongelma eikä mikään kun treenataan kerrallaan. Mielestäni tavoite onnistunut oikein mainiosti!

3) Mejässä tavoitteena jäljen teko 2-3 viikon välein koko jäljestyskauden, kenties päästäisiin sitten kisaamaan jo vuoden 2013 ekoissa kokeissa.

- Onnistunut joo, kesällä tehtiin kyllä jälkeä tosi aktiivisesti. Vaan vuoden alusta ekoihin kokeisiin? Not gonna happen :D. Mejässä tarvitsisin suunnitelmallisemman sotasuunnitelman, eli tarkemmin miettii mitä asiaa milläkin jäljellä haluaa vahvistaa ja opettaa. Nyt on ollut vähän semmoista "tehdään nyt jotain huviksemme" mejäilyä. Ensi vuonna kuitenkin toivon pääsevämme kokeisiin, heti lumien sulettua alkaa mejätreenit ja yhä ne lenkit siellä ampumaradalla pitäisi jaksaa tehdä vaikka sinne ajaakin kauan. Vähän tosin alkaa epäilyttää onko mejä meille hyvä laji, kun ollaan Lokin kanssa niin äkkipikaisia ja vilkkaita että rauhallinen jäljestäminen tuntuu olevan kummallekin vähän haastavaa. Tosin se on kyllä hyvää keskittymisharjoitusta ja vaihtelua agilityyn. Ja itselle hermojen hallintaan ja rauhallisuuteen.

3) Näyttelyitä/mätsäreitä sopivien sijaintien tai tuomarien mukaan ja riippuen miten Loki kehittyy ja minkä väriseksi turkki asettuu. Ulkomailla olisi kiva käydä, mutta se riippuu ihan poitsun kehittymisestä. Pärjäämistavoitteiksi en laita muuta kuin hyvän kehäkäyttäytymisen, koska arvosanoista ei näköjään Lokilla kannata arvata mitään. Lähinnä nämä ovat omistajan sosialistumisen ja kilpailunhalun tyydyttämistä :)

- Piilotavoitehan meillä varmaan on ollut kaksi sertiä ennen 2-vuotis syntymäpäivää mikä onnistui. 6 näyttelyä, arvosanaskaala 3x EH ja 3x ERI, yksi varaserti, yksi serti ja yksi rop. Vaikka poitsu ei mikään maailmanvalloittaja varmaan koskaan tule olemaan niin kyllä sen kanssa voi huviksi käydä. Ulkomailla ei käyty lähinnä rahan puutteen vuoksi. Olisi kiva kokemus kyllä joskus. Hyvä kehäkäyttäytyminen on onnistunut tänä vuonna, voittaja 2011 katastrofaalisen esityksen jälkeen on ollut oikein kivaa poitsun kanssa kehässä. Häntää opetin sen heiluttamaan käskystä jossain vaiheessa ja O'Shean handlerikurssilla käytiin. Kyllä se vieläkin varmaan seisoo kuin keinuhevonen mikä on vähän tylsää, koska silloin se on mielestäni "ryhdikkäimmillään" kun itse saa hakea tuon asennon. Parhaalta se kuitenkin näyttää silloin kun seisoo tylsistyneenä tönöttämässä vaan ihan normaalisti.

4) Terveystutkimukset syksyllä tai loppuvuodesta. Pitäisi tutkia silmät, polvet ja kuvata lonkat, kyynärät ja selkä.

- Kyllä tehtiin ja tulokset oli oikein erinomaiset, kaikki tervettä!

5) Uimisen opetteleminen niin, että hallinta koiraan pysyy. Tähän kohtaan luotto ei jostain syystä ole kovin kova..

- Tavallaan, mökkeilyn ansiosta Loki ei mene veteen ilman lupaa. Veteen mentyään sen korvat kuitenkin katoavat joten hallinta on tullut tehdä maalla ja veteen vain hihnan kanssa.

Jemima

(c) Tytti Käyhkö

1) Pro gradun tekeminen viimeistään alkusyksystä, eli valmistuminen!

- Vähän venähti, mutta kyllä se sieltä tulee.. DL on torstaiaamu (tietää mitä meikä tekee tämän päivän) minkä jälkeen saan ensimmäisen gradulausunnon. Kerran se varmaan vielä napsahtaa takaisin kielikorjausten takia mutta ne on nopeita. Almost there.

2) Agilityseuraan hakeutuminen keväällä ja omien ohjaustaitojen kehittäminen hurjasti.

- Seuraan päästiin ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Laadukasta koulutusta ja upeat treenikaverit. Savioja on varmaan paras kouluttaja mikä meillä on ollut. Ohjaamistaidot sen sijaan, no, kai ne on ainakin vähän kehittynyt. Vuosi sitten päästiin max 5 estettä ilman että ohjaus tökki, nyt sujuu jo edes jotenkuten rytmitettynä kokopitkätkin radat.

- Hmm.. Ehkä vähän helpottanut, mutta kyllä ne hermot yhä menee.

4) Kahden keskisen ajan pyhittäminen molemmille. Loki saa sitä lähes itsestään harrastusten kautta ja Fionalta meinaa välillä unohtua. Lokille useammin pitkiä lenkkejä ilman Fionaa jolloin eteneminen on reippaampaa.

- Tämä on ihan onnistunut suht hyvin, Lokin kanssa on käyty juoksemassa ja pyöräilemässä ja rullistelemassakin vähän ja Fionan opetin siivoamaan :D

3) Kärsivällisyyden parantaminen ja sitä kautta vähemmän hihnasta nykimistä, koirille hermojen menettämistä ja muita itsensä hillitsemättömyydestä aiheutuvia ikäviä tilanteita. Pitää muistaa Fionan omat rajoitteet ja olla menettämättä hermoja esimerkiksi siihen että sitä saa välillä vetää perässä tai että se kiljuu tai vinkuu erinäisissä tilanteissa. Se on juuri sellainen minkälaiseksi olen itse sen kasvattanut.

5) Mahdollisimman paljon koirien joka päiväistä aktivointia, lenkkeilyä mieluiten vapaana ja koirakavereiden tapaamista. Muutenkin koirista nauttimista joka päivä ja ylipäänsä elämän ottamista rennosti, ei asioiden pidä olla liian vakavia :)

- Tavallaan tämäkin, sillä Lokin harrastukset ja normielämän jutut aktivoivat sitä ihan tarpeeksi. Koirakavereita ei olla tapailtu juurikaan, paitsi ehkä Loki. Rennommin voisi kuitenkin vielä ottaa asioita!