Koikkerierkkari 2012

Gradupäivän alkajaisiksi voisi raapustaa jotain ajatuksia viime lauantain koikkerierkkarista. Tämä oli ensimmäinen varsinainen erkkari missä olen ollut ja koiria oli ilmoitettu melkein sata. Erotus oli huima normaaliin alle kymmeneen koiraan.

Loksuttaja (c) Suvi Tyynismaa

Oli erittäin kiva nähdä vihdoin livenä näin monta koiraa ja todeta minkä eri tyyppisiä koiria tällä hetkellä rodussa onkaan. Seuraavan koiran roduissa koikkeri on kyllä sittenkin tosi vahvoilla, sillä olen nyt jo oppinut tuntemaan niin paljon ihmisiä, kasvattajia ja harrastajia, tulevaisuuden vaikuttajia ;), ja koiria rodun parista ja se toivekuva seuraavan koiran vanhemmista ja niiden tyypistä saa koko ajan enemmän muotoaan. Toisaalta taas sitä on tullut nirsommaksi, joten mahtaisiko sitä koskaan riittää juuri sitä itseä kiinnostavaa pentua minulle juuri siitä yhdistelmästä minkä sitten joskus haluan. Seuraavan narttukoirani todennäköisesti otan tarkoituksena joskus aloittaa sillä oma kasvatustyö mikäli koira on siihen aikuisena sovelias, joten en halua tehdä kompromisseja sitten kun sitä hankin. Tosin tälläkin hetkellä tiedän ainakin 3 tulevaa pentuetta mistä kyllä kyselisin pentua jos olisi nyt tilaa, joten eiköhän niitä tulevaisuudessakin riitä :D

Oli aika mielenkiintoista huomata miten yhden tietyn koiran lapsenlapset olivat kovaa valuuttaa tuomareiden mielestä. Kaksi parasta narttua oli Knopjen jälkeläisiä (upeat Sava ja Mizy) ja uroksissa Knopjen pojan Peterin pojat pärjäsivät upeasti. Komea ja ihana Peter sai itse ERI:n mutta ei sijoittunut, joten voiko tästä päätellä että pojasta polvi paranee, ainakin näyttelyllisesti? :) Metsästin aikoinaan Knopjen pentueita sillä silmällä jos olisi ollut Suomeen tulossa niin olisin kysellyt siitä pentua ja pidän itsekin kovasti sen periyttämästä tyypistä. Knopjea on kuitenkin käytetty tosi paljon ja kaikesta päätellen sen jälkeläisiä tulee löytymään tulevaisuudessa myös suomalaisten koikkereiden sukutaulusta paljon, joten seuraan mielenkiinnolla minkälainen rotu meillä on käsissämme vaikka kymmenen vuoden päästä.

Lydia Erhart (c) Tytti Käyhkö

Omasta näkökulmastani koiran jalostus saa koko ajan mielenkiintoisempia vivahteita, kun alkaa nähdä useampia sukupolvia semmoisia koiria mitä olen itse seuraillut ja tuntenut. Tulee ihan mieleeen banaanikärpäset, melkein yhtä nopeaa tahtia koiria pumpsahtelee maailmaan :).

Mutta palataanpa siihen erkkariin. Matka Riihimäelle alkoi puoli 7 aamulla. Loki ja Adya matkustivat sulassa sovussa samassa häkissä, olivat muuten melkoisen söpön näköisiä siellä makoillessaan. Kun päästiin paikalle huomasimme, että vain Anne oli paikalla joten oltiin ainakin ajoissa :). Pikkuhiljaa alkoi väkeä kuitenkin lapata paikalle ja kun päivä oli sopivan viileä, saivat koirat odotella autossa. Olin lupautunut töihin ilmopisteeseen, mistä tosin kaikkosin ehkä vähän liian aikaisin kun piti Lokia kierrättää alueella ennen meidän vuoroa. Suurin osa porukasta oli kuitenkin jo ilmoittautunut tähän mennessä.

Vasemmalla on toinen päivän "ylijumalista", urosten tuomari Lydia Erhart. Muutama ensimmäinen koira arvosteltiin maassa ja katsoin kauhulla kuinka tuomarin paidan helmat osuivat koiriin ja arvelin että Loki ei kyllä tykkäisi. Onneksi tuotiin pöytä ja loput arvosteltiin sillä.

Lokin kanssa samassa luokassa oli kuutisen koiraa, näistä kolme sai ERI:n. Lokin esiintyminen oli vaihtelevaa. Pöydän luo mentäessämme se yllätyksekseni kurotteli pöydälle kovasti ja olikin ihan suhteellisen kotonaan pöydällä. Loki antoi hyvin tutkia ja kovin tarkkaan tuomari koirat tutkikin. Häntää ja palleja kokeiltaessa Loki pisti pepun maahan. Tuomari rapsutteli Lokia lopuksi pöydällä ja totesi että "what a sweet boy" :). Liikkeiden esittely meni vähän pipariksi kun se alkoi rapsuttaa kesken ravin ja lisäksi taisi laukata ja nenä oli myös maassa paljon. Yhdessä ravatessa se ei millään malttanut ravata vaan olisi laukannut kohti edessä menevää koiraa. Yllätys olikin melkoinen ja naurussa oli hieman pitelemistä, kun kehäsihteeri ojensi meille lopuksi menolipun "parhaat liikkeet" kilpailuun :D. Vai mitä mieltä olette näistä uljaista liikkeistä:

(c) Tytti Käyhkö

Seisominen sujui ihan hyvin, Loki tapitti paikoillaan kuin tatti ja heilutteli häntää käskystä :). Se yritti selvästi tehdä kaikkensa saadakseen hyvän arvosanan tai edes maininnan kivasta luonteesta ;). On jännä miten kuvan ottamiskulmat vaikuttavat siihen miltä koira näyttää seistessä. Esimerkiksi tässä kuvassa Loki näyttää seisovan ihan hyvin, on ryhdikäs ja ketaratkin vasenta etujalkaa lukuunottamatta ihan paikoillaan. Ja häntä vielä upeasti kropan jatkona.

(c) Suvi Tyynismaa

Mutta tässä taas samassa tilanteessa (ainakin melkein, kun äsken seisoin ja olen nyt maassa) Lokin takajalat sojottaa ihan liian taakse ja etujalat on liian edessä. Lokin perusseisomista, mille opin joku aika sitten hyvin kuvaavan termin "keinuheppa" :).

Ainakin toisella meistä oli hauskaa kehässä. (c) Tytti Käyhkö

Ne etujalat, ne etujalat... mutta ainakin selkäkarvat on litassa :) (c) Tytti Käyhkö

Lydia Erhart oli tätä mieltä Lokista:
"18 months. Nice type and size. Well shaped head. Good ears and earrings. Well angulated. Good ribcage. Exc. coat texture. Good color. Intermingled with some black hairs. Good tail. Moved well."
EH4 + mahdollisuus kilpailla parhaista liikkeistä

Päästiin erittäin hyvällä siis vielä kilpailuluokkaan, mutta meidät ohjattiin pian neljännelle sijalle. Tuomari selitti aina luokan lopuksi perustelut sijoituksille ja Lokista sanottiin, että kivan tyyppinen neliönmallinen koira, jolle hän toivoi lisää jotain, ihan kuin olisi näyttänyt päätä mutta puhui jotain front jotain. Eturintaa tai kuonoa luulisin. Lisäksi mainitsi Lokin mustat karvat. Sitä en tiedä millä logiikalla arvostelussa lukee että good color ja maininta mustista karvoista, mitkä eivät ehkä ole ihan niin good color sitten kuitenkaan :). Ihan Lokin näköinen arvostelu kuitenkin ja olihan kilpakumppanit tosi komeita.

Nuorten luokan urokset: Retu, Zito, Flow ja Loksutin. (c) Suvi Tyynismaa

Oman vuoron jälkeen oli taas olo rento ja kiertelin kaartelin paljon juttelemassa muiden kanssa, tutustumassa koiriin ja tietysti nauttimassa talkoolaisen eduista eli syömässä ilmaiseksi buffetissa. Näin ensimmäistä kertaa komean Manusia's Ivon, jolla on sama isä kuin Lokilla. Ehkä näissä jotain samaa on, lähinnä päässä ja selkälinja taitaisi olla samantyyppinen tuollainen hieman laskeva. Muuten Ivo on kyllä paljon komeampi ja on hauska nähdä miten samanlaiset puoliveljet sitten ovat kun Loki on valmiiksi kehittynyt. Mustat karvat Lokilla tulee selvästi äidiltään Cinthalta, joka on myös väritykseltään tummempi.

Manusia's Ivo ja Harm v.d Schoonheden (c) Tytti Käyhkö

Päivä venyi odotettua pitemmäksi toisen kehän seistessä aina kun toisessa oli meneillään kilpailuluokka ja tuomareiden ollessa kivan tarkkoja arvosteluissaan. Loki vietti pari tuntia meidän vuoron jälkeen autossa ja sen jälkeen toin sen ihmisten ilmoille. Se oli kyllä ihanan sosiaalinen poika, kävi leikkimässä pentusten kanssa ja suurimmat painit sillä oli 1-vuotiaan Gimman kanssa. Maassa oli monessa kohdassa jotain toooosi upean hajuista ja Loki lösähtikin kierimään monta kertaa ties missä. Tietysti kunnon mörinöiden kanssa. Ihmisiäkin Loki kävi moikkailemassa ja oli innoissaan tuttuihin törmäämisestä. Uroksia se kävi muutamia hihnassa haistelemassa, mutta sen elekielestä näki ettei se oikein tiennyt miten olisi pitänyt reagoida joten pidin parhaana ajatuksena pitää sen erossa suurimmasta osasta. Jossain vaiheessa alkoi sataa ja Loki majoittautui Outin jalkojen väliin, olikos tuo ihme kun siellä oli McDonalds kassit sekä sateenvarjo pään päällä :)

Loki leikkii pennun kanssa. (c) Suvi Tyynismaa

Kuuden aikaan päätimme lähteä suunnistamaan seuraavaan paikkaan, joten parhaat liikkeet kilpailu jäi meiltä välistä. Harmittaa, Lokihan olisi tietysti upeilla liikkeillään voittanut koko skaban ihan varmasti.. Seuraava etappi oli Klaukkalassa, missä käytiin morjestamassa 3kk ikäistä vitivalkoista parsonrusselikakaraa. Loki juoksenteli pentusen kanssa hetken aikaa pihalla, mutta oli sen verran naattia poikaa ettei varmaan kauaa olisi jaksanut riekkuvaa vaavia :). Loppuvierailun ajan Loki veteli sikeitä autossa ja kotona oltiin joskus yhdentoista jälkeen.

Pitkä päivä, mutta erittäin antoisa! Kiitos paljon kuvaajille Suville ja Tytille ja tietysti Anniinalle ja Adyalle kun tulitte meille vierailemaan :). Ovet ovat auki jatkossakin, jos yöpaikkaa tarvitsette!

Loki ja Gimma (c) Suvi Tyynismaa

Loki ja Gimma (c) Suvi Tyynismaa

Loki ja Gimma (c) Suvi Tyynismaa

Vielä yksi näyttely meillä on tiedossa tänä sunnuntaina ja se on Helsinki kv. Tuomari on Marjo Jaakkola joka Lokin ensimmäisessä pentunäyttelyssä oli siitä tätä mieltä: "Erinomainen tyyppi, kaunis pää ja ilme, sopiva kaula ja ylälinja, hyvin kehittynyt runko, sopiva luusto, tasapainoisesti kulmautunut, liikkuu hyvin, miellyttävä luonne". KP ja ROP-pentu

Vähän tuollainen diibadaaba pentuarvostelu, että en ehkä silti laittaisi rahojani likoon Lokin menestyksen puolesta :). Lisäjännitystä tähän näyttelyyn tuo tietysti toive Lokin ensimmäisestä cacibista, mutta kuten sanottu en ehkä sitä todellisuudessa usko tuolta kotiin kantavani :P. Koiria on tulossa Lokin lisäksi joku nelisen kappaletta. Tuon näyttelyn jälkeen jäädäänkin sitten varmaan vähän pitemmälle näyttelytauolle.

-----------------------------------------

Fionalla on huomenna aika varattuna Jan Räihälle, tarkoituksena ottaa verikokeet punkkien aiheuttamien tautien varalta ja kuvata sen jalat. Saanpahan kunnon mielipiteet sen raajoista ammattilaiselta ja varmuuden siitä pitäisikö sitä kenties pitää levossa vai liikuttaa vai mitä. Nyt sen liikkumishalu vaihtelee paljon, se on vähän kuin kissaa ulkoiluttaisi. Mielellään pysähtyisi haistelemaan ja ihmettelemään joka välissä eikä tykkää jos on Lokin kanssa samalla lenkillä ja pitää edetä vähän tahdikkaammin. Silti sen vauhti on kova jos suuntana on koirapuisto, ja sieltä ei haluaisi pois lähteä, joten ota tuosta nyt sitten selvää. Ehkäpä huomenna jotain selviää.