New year adventure of Loksutin

Tällaisia lappuja jaettiin ympäriinsä Espoon Leppävaaraa 31.12.2011 aamulla klo 09-12. Jotta mahdolliset non-facebook kaverit eivät pidättäisi hengitystään koko todennäköisesti pitkän kertomuksen ajan sanottakoon heti alkuun, että loppu hyvin kaikki hyvin. Yritän kirjoittaa tähän kaiken minkä muistan muistoksi verta, kyyneliä ja sydämentykytyksiä aiheuttaneesta Lokin uuden vuoden seikkailusta.

Meidän oli tarkoitus mennä Suvin ja Mikon kanssa agilityyn uudenvuoden aattona jotta Loksutin jäisi väsyneenä porukoiden hoiviin vuoden vaihteeksi. Olimme siis Leppävaarassa vanhemmillani yötä. Aamulla heräsin äidin soittoon joskus hieman yhdeksän jälkeen. Hän oli ollut koirien kanssa juuri lähtenyt aamulenkille, kun vastaan oli tullut mustiin pukeutunut mies rottweiler rotuinen koira vapaana. Koira oli lähtenyt lähestymään äitiä, Fionaa ja Lokia ja vaikka oli ollut ihan ystävällinen koira, Loki oli säikähtänyt pahasti, kiertänyt hihnan äidin jalkojen ympärille ja vetänyt hänet nurin päästen samalla irti panta päässään ja hihna perässään. Rotikan omistaja oli yrittänyt huutaa koiralleen ja oli jotenkin kuulemma ottanut sen kiinni jollain kummallisella koukkuhässäkällä (koiralla oli valjaat joihin mies pisti kiinni pitkän kiinteän koukun jonkun pitkän kepin päässä tms). Äidillä aukesi kaatumisessa polvi. Loki oli juossut suoraan vanhempieni kerrostalon alaovelle, mutta kun äiti pääsi ovelle ei Lokia näkynyt missään. Hetken hän oli pälyillyt ympärilleen, mutta kun Lokia ei näkynyt oli hän soittanut minulle joka nukuin autuaan tietämättömänä sisällä.

Heitin salamannopeasti takin päälle ja kengät jalkaan ja syöksyin ulos. Äidin kanssa kierreltiin hetki Lokia huudelleen. Soitettiin isä sisältä mukaan ja käskin hänen jäädä alaoville siltä varalta että Loki tulisi sinne. Alkoi kolmisen tuntia kestänyt Lokin etsimisoperaatio, jonka aikana soitettiin ainakin Etsijäkoiraliittoon, poliisille (ilmoitettiin myös tästä irti olleesta rotikasta), Espoon löytöeläintaloon ja ilmoitus laitettiin karkurit.fi palstalle. Heti kun tajusin ettei Loki löydy helposti talon lähettyviltä, laitoin statuspäivityksen facebookiin. Tieto levisi tosi nopeasti netin kautta ja useat soittivat huolestuneena ja ilmoittivat tulevansa auttamaan etsinnöissä. Tyttiä pyysin laittamaan karkurit ilmoituksen ja päivittämään Lokista tietoja facebookiin. Siskon hälytin läheltä avuksi ja hän tulikin sopivasti pyörällä ja myöhemmin vei Lokin katoamisilmoituksia läheiseen koirapuistoon ja teiden varsille.

Lokin katoamisilmoitus kauempana olevassa koirapuistossa.

Pariin kertaan kävin hakemassa lisää vaatetta päälle ja tekemässä pikapikaa noita Loki kadonnut -ilmoituksia. Äiti kävi jossain välissä lämmittämässä etsintäporukalle nakkeja mikrossa Lokin houkuttelua varten. Ajeltiin myös autolla ympäriinsä Lokia etsimässä.

Kyseltiin jokaiselta vastaantulijalta ja koirakoilta ja lähes jokainen oli hyvin huolestunut Lokista. Useammat vastaantulleet ihmiset kävivät hakemassa sisältä nameja ja lähtivät auttamaan etsinnöissä. Useat koirakot muuttivat aamulenkin suuntaansa sinne missä Lokin oletettiin olevan. Ihmisten auttamishalu ja ystävällisyys lämmitti oikeasti sydäntä. Yksi nainen sanoi kyseessä olevan "yhteinen huoli" ja välillä tuntuikin että jokainen vastaantulija tiesi jo että koira on kadonnut lähistöllä. Eräs pariskunta lähti viemään lappua kauempanakin olevaan koirapuistoon. Eräs pari kahden belgianpaimenkoiran kanssa oli käynyt haistelemassa Lokin katoamispaikalla ja kiertelivät paljon ympäriinsä alueella. Useat vastaantulijat kysyivät koiran rotua ja nimeä. Parin ensimmäinen reaktio oli "Hui, onko se vaarallinen?". Ehkä vain hieman liioittelen jos sanon että tieto levisi koko Sellon ympärille kulovalkean tavoin.

Ensimmäinen näköhavainto oli kauppakeskus Sellon lähistöllä olevassa puistossa, jossa nainen koiran kanssa oli yrittänyt houkutella Lokia luokseen. Ajoin autolla ohi ja näin naisen kurkkivan puskiin ja pysäytin. Olin jopa näkevinäni vilauksen Lokista, luulin ensin että naisella oli useampi koira joista yksi oli vapaana puistossa. Ehkä oli Loki. Hetken etsittyäni haettiin Fiona paikalle Lokia houkuttelemaan, mutta todellisuudessa Loki taisi olla vain pikaisella ohikulkumatkalla siinä kohdassa, sillä myöhemmin kuulin että vain hetkeä myöhemmin Loki oltiin nähty juoksemassa toiseen suuntaan. Lisää näköhavaintoja tuli hieman myöhemmin Sellon edestä, siellä oltiin nähty Loki juoksemassa hihna perässään Citymarketin/Prisman ja Sellon välissä olevalla tiellä. Loki oli myös jossain välissä istunut keskellä tietä. Mahtoi ihmisiä kummastuttaa Loki vetelemässä tuhatta ja sataa sielläpäin.

Tämän jälkeen tuli hetken aikaa kestänyt katkos näköhavainnoissa ja aloin jo miettiä että kannattiko seudulla haravoida enää vai tulisiko mennä sisälle odottamaan näköhavaintoja. Tuntui että katoamisesta oli jo niin kauan ja Lokin menosta ei ollut tietoa. Lähdin vielä ajamaan autolla Sellon lähettyville apuun tulleen työkaverin kanssa kun kännykkä soi. Sieltä soitti miesvartija, joka oli löytänyt Lokin ja saanut sen kiinni. Helpotus oli aivan sanoinkuvaamaton ja äkkiä ajoin miehen ilmoittamaan paikkaan ihan junaradan viereen vain sadan metrin päähän Sellosta.

Näin Lokin miehen luona ja juoksin heidän luokseen puskien läpi. Loki ensin haukkui hieman, mutta kun tajusi kuka olen niin tuli tervehtimään niinkuin aina. Se oli ihan oma itsensä jo tässä vaiheessa. Mies oli houkutellut Lokia paketilla keittokinkkua, minkä oli ihan sitä varten käynyt ostamassa kaupasta. Vaihdettiin pikaisesti kuulumisia ja kiiteltiin miestä vuolaasti. Hän ei suostunut ottamaan mitään korvausta edes ostamistaan kinkuista.

Sylin täydeltä kiitosta löytäjälle sekä äidille, isälle, Sallalle ja apuun rientäneelle tai rientämässä oleville Laurille, Suville ja Mikolle, Kaisalle ja Veikolle, Anskulle ja Pennylle (joka ihanine juoksun tuoksuineen oli tulossa houkutukseksi paikalle), Iinalle ja kaikille niille tuntemattomille ihanille ihmisille jotka etsivät Lokia meidän kanssa! Kiitos myös Tytille joka ahkerasti päivitti tietoja nettiin ja kaikille netissä tukensa antaneille ja viestiä levittäneille. Etsiminen oli huomattavasti vähemmän kamalaa kun tiesi niin monen olevan pienestä kooikerpojasta huolissaan. Mikon blogista luin, että Sellolla oli ihmisiä myös etsinyt Lokia ja eräs nainen oli käynyt levittämässä Lokin tuntomerkkejä ohikulkijoille. Harmi ettei pääse henkilökohtaisesti kiittämään jokaista mukana ollutta.

Käytiin viemässä lähikoirapuistoon lapulla tieto Lokin löytymisestä ja kiitokset kaikille.

Joku oli sanonut, että pahinta mitä koiranomistajalle voi tapahtua on, että koira katoaa. Vaikka onnistuin pysymään aika rauhallisena koko etsintäoperaation ajan, en halua kuvitellakaan minkälaiset tunnelmat on niillä joiden koira on kateissa yhtään pitempään. Lokin ajoitus oli huono kun oli juuri tulossa rakettien täyteinen yö, mutta onneksi Loki katosi aamulla kun oli valoisaa ja liikennettä vähän. Ja parit kiitokset taisi mennä korkeammille voimille siitäkin, ettei pakkasta ollut kuin aste tai pari.

Katoamispaikka ei ollut paras mahdollinen, sillä isoja teitä menee tuolla alueella ristiin rastiin. Toisaalta taas siellä pyörii todella paljon ihmisiä joten joku olisi todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin sen nähnyt tai löytänyt. Yksi huoli tietysti on myös se, minkälainen ihminen sen olisi sattunut löytämään. Mieltäni huojensi se, että Lokilla oli hihna perässään jolloin sen kiinniottaminen oli varmasti helpompaa. Ja suunnitellun agilityn takia sillä oli panta, missä roikkui yhteystietoni. Ilman pantaa ja hihnaa sen kiinniottaminen olisi ollut huomattavasti haastavampaa.

Agility jäi siis välistä, mutta taisi tällä Lokin seikkailulla olla vielä suurempi väsyttävä vaikutus iltaa varten. Olisi mielenkiintoista tietää mihin Loki oli suunnistamassa ja mitä sen mielessä liikkui. Oliko se koko ajan niin sanotusti "pakoon pakoon" mielentilassa vai kävikö etsimässä ruokaa tai muuta. Ensimmäisen silminnäkijän mukaan Loki oli kovasti haistellut maata ja käyttäytynyt kovin "villisti", mikä karanneille lemmikeille on tyypillistä. Eivät välttämättä lähestyisi edes omistajaansa tuossa mielentilassa. Epäiltiin ettei Loki olisi missään nimessä tullut kotia kohti, koska rotikka tuli vastaan ihan kotioven lähellä joten Loki todennäköisemmin pyrki mahdollisimman kauas siitä paikasta.

Sellon läpi ollaan usein lenkillä kuljettu joten ehkä siellä oli tuttuja reittejä Lokille. Tai sitten se oli menossa alennusmyynteihin, M&M:kin mainosti ikkunassa suurin mainoksin että kaikki vinkulelut alennuksessa.. Pitää varmaan jatkoa ajatellen pistää Lokin kaulaan pieni rahapurkki siltä varalta että päättää jatkossa lähteä ostoksille ilman omistajaansa.

Loksutin heti "aamulenkkinsä" jälkeen kotiutuneena. 

Poliisit muuten saapuivat heti ensimmäisen ilmoituksen jälkeen paikalle, rotikkaa tai omistajaansa ei tällöin enää näkynyt. Poliisit kiertelivät jonkun aikaa autollaan ympäri Leppävaaraa, olipa kivasti tehty.

Oli varmaan aika rankka aamu Lokilla, puhumattakaan meistä ihmisistä. Aika näyttää kenelle jää suurimmat arvet tapahtuneesta. Loki on ollut yllättävän oma itsensä tapahtuneen jälkeen, vaikkakin on ehkä ollut hieman enemmän sylivauva ja haukkunut möröille normaalia enemmän. Kaiken kaikkiaan epäilen että se palautuu tästä nopeammin kuin ihmiset. Onneksi tällä viikolla on huomenna agility ja loppiaisena kooikerporukan räpläystreenit. Heti takaisin satulaan vai miten sitä sanotaan niin pääsee tapahtuma unohtumaan mielestä eikä herkän pojan sielunelämä tästä sen enempää ottaisi osumaa.

-------------------

PS. Lisäsin tuohon alas tuon "Luitko: Joo" kohdan, käykääpä klikkailemassa sitä jos luitte tekstit tästä eteenpäin :)