 |
| Vili |
Tehtiin erilaisia ohitusharjoituksia ja vastaantulijan tervehtimistä, Loki oli enimmäkseen tosi hienosti. Jotain tuolla treenialueella kyllä on, kun Loki joka kerta nykyään paljon mielummin haistelisi kuin treenaisi. Käytinkin palkkiona hajuille vapauttamista pariin otteeseen. Lisäksi tehtiin seuraamisesta maahanmenoa ja tokomaista luoksetuloa, Loki suorastaan häikäisi (ainakin melkein) taidoillaan. Teki tosi hienosti vaikkei ollakaan tokoiltu vähään aikaan taas.
Tietysti joka välissä piti yrittää repiä hihnassa ja hakea muita (myös Viliä) leikkimään ja voi sitä valituksen määrää, kun Loki-poika ei päässyt Hetjan perässä lumipallojen perässä juoksemaan. Kaikki tytöt olivat irti lähes koko ajan ja pysyivät hienosti omistajiensa läsnä, Lokista ei olisi ollut siihen ihanat naiset ympärillä. Lisäksi tosiaan vieressä oleva vesilätäkkö also known as meri saattaisi houkutella poikaa liiaksi avantouinnille. Heittelinkin (tai oikeastaan potkin) sille lumipalloja korvaukseksi, niitä Loki tykkää metsästää hihnassakin.
Treenien päätteeksi muut jäivät juoksemaan vapaana, mutta Lokia en päästänyt ylläolevista syistä ja poistuttiin ennen kuin Vili pääsi hihnasta - en halua ottaa yhtään riskiä tuntemattomien poikakoirien kanssa. Parempi siis tyytyä tuttuihin leikkikavereihin.
 |
| Hetja |
Autolle kävellessämme saimme kokea taas yhden irtokoirakokemuksen, tämä tosin ei tullut iholle asti. Kuulin jo kauempaa kun joku huusi "Netta! Netta!" tai jotain sinnepäin ja sitten vaan kauhulla odottelin mikä kaveri lumikasan takaa ilmestyisi näkyviin. Toivoin jotain pientä valkoista karvapalloa, mutta eikös sieltä tullut musta suomenlapinkoira - ihan kiltti tosin onneksi. Koira lähti juoksemaan meidän luo ja karjaisin tuttuun tapaani perkelettä jolloin koira pysähtyi. Omistaja jäi kauemmas kutsumaan koiraa, joka päätti sinkaista sivullepäin mihin omistaja seurasi ja sai sitten koiran kiinni. Normaalista tavastani poiketen en jaksanut alkaa luennoimaan omistajalle (tavallisesti käytän kyllä kaikki valitusmahdollisuudet hyväksi, voi sopivasti purkaa kaikki keräytyeet agressiot..), sillä hän vaikutti itsekin säikähtäneeltä eivätkä tosiaan olleet ihan meidän lähellä enää tässä vaiheessa. Loki oli hieman lamaantunut, oli kyyryssä ja silmäili epäluuloisena ympärilleen. Tarjoilin loput nakit ja matka jatkui normaalisti. Totta puhuen alan epäillä, että Loki lamaantuu enemmän omasta karjumisestani kuin irtokoirista, ehkä olisi kehittämisen paikka omassa irtokoirakäyttäytymisessäni. Jollain ne kuitenkin on pidettävä poissa iholta.
 |
| "Minä olla herkässä iässä oleva poikamies, sinä pysyä kaukana!" |
Maanantaina oli pitkästä aikaa oman TuTo ryhmämme tokotreenit lepuskin urheilupuiston parkkipaikalla. Meitä oli paikalla kolme ja teimme yhdessä paikallamakuun ja kukin itseksemme muuta, Lokin kanssa tein seuraamista, sivulletuloa ja avustajan kanssa luoksepäästävyyttä. Meni hyvin, luoksepäästävyydessä istui nätisti vierellä koko ajan ja muissa harjoituksissa toimi ihan hyvin sekä lelu- että namipalkalla. Treenien jälkeen käytiin läheisellä peltoalueella juoksuttamassa koiria treenikaverin Heinin kanssa, jolla on Mato cockeri. Mato ja Loki tulevat hyvin toimeen, totaalisesti toisensa ignooraamalla :). Nyt oli tosin kovin kylmä eikä päässyt helposti lumessa mihinkään liikkumaan joten Loki keskittyi lumipallojen metsästämiseen ja hajuja seuraamiseen. Oltiin aika lähellä Lokin katoamisen hoodeja, onneksi poitsu ei ollut kiinnostunut toistamaan katoamistemppuaan.
Pakko tunnustaa pienoinen blondi hetki kun tultiin autolle. Ovet olivat jäässä ja avain ei kääntynyt lukossa. Sulattelin käsillä lukkoa varmaan 5min mutta ei auttanut. Ajattelin että puhdistanpa auton lumesta sillä aikaa kun lukkoon käsilläni tekemä lämpö jotenkin menisi syvemmälle lukon osiin (don't ask) ja puhdistin auton lumesta takin hihoilla ja palasin ovelle, ei auennut vieläkäään. Lisää lämmittelyä, mutta lukko ei hievahtanutkaan. Menin pelkääjän ovelle ja yritin avata siitä, ei auennut. Sulattelin tätä lukkoa varmaan toiset 5min ja puhdistin taas välissä lisää autoa ja kokeilin vielä kuskin oveakin, kummankaan puolen ovi ei suostunut aukeamaan. Tässä vaiheessa Lokilla oli jo kunnon valitus päällä kun oli kylmä ja piti tönöttää paikallaan. Omatkin hermot alkoivat jo hieman hajoilla. Viereen ajoi auto ja päätin mennä kysymään olisiko heillä lainata lukkosulaa. Kun kiersin oman autoni takaa kohti tuota toista autoa ihmettelin, onko mun autossani aina ollut antenni takakontin päällä..... Ei ollut, oman autoni rekisterinumero ei myöskään ala jotenkin VDN-xxx... Kiitin onneani etten ollut ehtinyt kysyä lukkosulaa lainaksi ja kävelin kiltisti oikealle omalle autolleni viereisellä parkkipaikalla ja avasin ovet mitkä avautuivat täysin ilman ongelmia.
Eilen päästiin pitkästä aikaa agilityyn, ja voi pojat kun oltiinkaan liekeissä! Lämmittelylenkillä meitä vastaan käveli yllätyksekseni Kaisa ja Veiko. Loki ja Veiko olivat kiinnostuneita toisistaan ja meno vaikutti ihan siltä, kun pikkutyttö tapaa ensimmäistä kertaa suuren idolinsa. Lokin "ihanaaihanaa mä oon sun greatest tuuletin!111!" hyrrämäiset tanssahtelut oli nykyään tuttua lähinnä Mikon tervehtimisrituaaleista. Pikaisesti koirat saivat toisaan haistella - niin pikaisesti ettei Veikolla ehtinyt siinä ajassa leikata mitä ylimääräistä innokkaan faninsa jalkojen välistä roikkuukaan.
Treeneissä oli paikalla tosi monta koiraa, ainakin kolme bordercollieta, keeshond(?), toyvillis ja taisi olla vielä pari muuta. Loki ja keeshond olisivat ottaneet varmaan yhteen ennen kuin päästiin edes sisälle halliin, sen verran kovaa yllyttivät ovella toisiaan haukkumaan ja murisemaan. Miehet.
Rakennettiin hyppysuora ja kolmen hypyn + kahden putken rata. Muut jäivät hetkeksi odottamaan, kun minä ja kaksi muuta (me "edistyneemmät", onks vähän hienoa :D) mentiin tutustumaan rataan. Rata oli simppeli, kolme hyppyä lähes suorassa linjassa, sitten putki mistä valssattiin hypylle ja siitä valssattiin toiseen putkeen. Agilityn peruskauraa, eli juuri niitä perusasioita mitä minun tarvitsee harjoitella. Lokilla oli ensin vaikeuksia mennä kaikki hypyt eli esteiden hakemisessa oli hakemista. Pari välipalkkaustoistoa Ainon ohjeiden mukaan ja sitten mentiinkin koko pätkä, ihan just eikä melkein täydellisesti! Mun valssini oli niin hienoa että olisin pärjännyt vaikka tanssii tähtien kanssa -kilpailussa! Ja Loki totteli kuin unelma sekä lähihallintakäskyissä että kaikissa muissakin. Otettiin pari onnistunutta toistoa ja tauko minkä jälkeen hyppysuoraa (meni ok niinkuin aina).
Seuraavaksi tehtiin keinua toista kertaa koskaan. Keinu ei vieläkään heilunut yhtään vaan haluttiin vaan, että Loki syöksyy päähän apinan raivolla ja sitten nostan sen sieltä alas. Viimeksihän oli vähän jänskätystä ilmassa, mutta nyt ei ollut siitä tietoakaan. Loki veti kuin riivattu keinua kohti ja syöksyi hakemaan juustot salamannopeasti. Palkkaukset ja sylissä alas, joku kolme kertaa kokeiltiin. Ensi kerralla voisi ihan hieman pistää kolahdusta mukaan.
Lopuksi mentiin vielä alun pätkä toiseen suuntaan, eli jälleen hypyt ja putket mutta valssattiin eri suuntaan. Lisäksi käytettiin yhdessä kohdassa "takaa" käskyä hypyn kiertämiseen. Tehtiinpä koko pätkä heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti! Jossain välissä tosin taisin vähän kompuroida omiin jalkoihini. Pari kertaa otettiin pelkkä kolmen hypyn suora ja ohjasin hieman kauempaa eli harjoiteltiin hakeutumista ja kauempaa ohjautumista. Sitten kerran vielä koko pätkä, jotain pientä sählinkiä taisi olla, Loki oli putkessa kun koira haukkui toisessa osassa hallia ja putkesta tullessaan Loki pysähtyi sitä ihmettelemään. Saattoi olla viimeinen toisto se kuuluisa yksi liian monta, kun keskittyminen pääsi herpaantumaan että ehkä virta alkoi jo loppua. Kehotin jatkamaan matkaa ja mentiin loppuun hienosti. On mulla vaan taitava pieni poika!
Fiona on viime aikoina nirsoillut ruokansa kanssa. Olen vähän suurentanut sen annoksia kun tuntuu tyttö päässeen ehkä hieman liian laihaksi. Toivottavasti olisi vain kyse liian suurista annoksista ja että paino siitä pikkuhiljaa lisääntyisi kun Fiona saa syödäkseen sen minkä jaksaa. Parin viikon sisällä se on myös oksentanut kahdesti mahahappoja yön aikana. Tänään aloitin molemmille axilur kuurit, parin viikon päähän olisi tarkoitus varata kummallekin aika eläinlääkärille, Lokille rokotuksiin ja Fionalle veri- ja virtsakoekontrolliin ja ultraan. Mielelläni olisin autuaan tietämätön mitä Fionan kropan sisällä tapahtuu, jotenkin tuntuu että tässä voi olla tieto lisää tuskaa ilmiö Fionan maksa-arvojen takia. Virkeä se kyllä on ja leikkisi ja touhuisi paljon, ulkona ei viihdy tippaakaan mutta liekö tuo ihme näillä pakkasilla.
-----------------------------
Loppuun vielä pieni mainos:
"Tuntuuko sinusta, että voimat ovat lopussa? Eikö treenit maistu? Eivätkö blogikirjoituksesi ole vähintään 7000 merkkiä pitkiä, sisällä lukuisia sivistyssanoja, vaikeita lauserakenteita ja hauskoja vertauskuvia (ainakin omasta mielestäsi)? Nyt on apua saatavilla! Testaa Scho-ka-kola suklaata, lisätyllä kofeiinilla lisäenergiaa!"
Varoitus: Ei suositella nautittavaksi kahden ison kahvikupillisen jälkeen, ei edes vaikka meinaisit nukahtaa gradukirjojen ääreen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti