Tokoa ja agilityä

Tylsä otsikko mutta todenmukainen. Ollaan pitkästä aikaa vähän tokoiltu. Nyt kun on pari päivää satanut lähes nonstoppina siitä asti kun pääsen töistä siihen asti kun mennään nukkumaan niin pitää taas alkaa kehittää jotain fiksua tekemistä Lokille sisätiloissa. Pari päivää se jaksaa olla tekemättä sen kummempia, mutta sitten siitä näkee että sillä on tylsää.

Olen alkanut opettaa Lokille tokoa lelupalkalla, ihan siitä syystä että se saa siinä leikkiä mutta joutuu kuitenkin tekemään jotain palkkansa eteen. Me ei siis leikitä siksi että opetellaan tokoa vaan opetellaan tokoa siksi että saadaan leikkiä :). Loki osaa jo sivulletulon aika hyvin, käsiapuja se kyllä tarvitsee ja asento pitää melkein poikkeuksetta kerran ainakin korjata, mutta tosi hyvin se hakee siihen nähden miten vähän ollaan harjoiteltu. Seuraamista Loki on treenaillut lenkillä melkein pennusta asti, mutta se on ollut semmoista yleistä vierellä kulkua. Nyt olen alkanut opettaa sille seuraa-käskyä ja yhdistää sitä oikeassa paikassa seuraamiseen. Seuraamisesta sivulle pysähtyminen tuli siltä luonnostaan ja tänään aloin opettaa maahan menoa sivulta ja siitä istumaan nousemista. Löytyyhän tuo Tie Tottelevaisuuvalioksi kirjakin hyllystä (tai no itse asiassa muuttolaatikoista Riihimäeltä..), mutta taidetaan vielä ainakin mennä ihan mututuntumalla.

Minun mielikuvitukseni temppujen suhteen on vähän huono ja tykkään ajatuksesta, että jos joku ihme tulisi ja me kaikki liikkeet osattaisiin niin voisi jopa kokeissa käydä. Olen jotenkin ajatellut, että toko on kovin tylsää sekä ihmiselle että koiralle, mutta tämä tokon opettaminen siksi että päästään leikkimään on kivaa kummastakin, ei mitään turhaa hinkkaamista (ainakaan vielä). Oi näitä valaistumisia!

Viime perjantaina Tampereen Pikkukoirat järjesti viimeisen agilityn teemakerran minkä aiheena oli lähdöt. Kouluttajana oli Tiina Tamskilta. Me tungettiin Lokin kanssa tietysti mukaan niinkuin kaikkiin spesiaaliagilitykoulutuksiin kun ei omaa treenipaikkaa ole.

Teemaan sopiva kuva - Loki odottamassa lähtölupaa.  (c) Tytti Käyhkö

Radat olivat tosi lyhyitä hyppy-hyppy-putki yhdistelmiä, kun lähtöjä kerran treenattiin. Lopussa pääsin jopa parin esteen päähän heiluttelemaan käsiäni eikä Loki lähtenyt mihinkään. Tuo oli tosi kiva treeni, kun normaalisti yrittää päästä aina mahdollisimman nopeasti vain radalle eikä malta keskittyä lähdössä paikalla pysymiseen. Nyt vaan vielä enemmän häiriötä ja pitemmälle esteille niin että Loki malttaa odottaa paikoillaan. Treeniaika oli 2h ja oli mielenkiintoista huomata, miten tuo valppaana lähtölupaa odottaminen oli raskasta koiralle, ennen viimeistä Lokin vuoroa huomasin sen nukkuvan häkissään, mitä se ei koskaan agilitykentällä vuoroa odotellessa ole tehnyt (pikkupentuajan jälkeen). Ei sitten enää treenattu. Taas tuli kouluttajalta kommenttia, että Loki on lupaava ja ihanan innokas koira, kunhan ohjaaja vaan kehittäisi taitojaan yhtä nopeaan tahtiin.. Seuraavaan agilitytreeniin on harmiksi ärsyttävän pitkä aika, ei ole edes tiedossa milloin ensi kerran päästään :(

Suunnittelin että voisi viikonloppuna näyttelyn jälkeen iltasella käydä tekemässä Lokille jäljen ja sunnuntaina ajaa sen. Se olisi ensimmäinen omatekoinen jälki ilman opastuksia. Tarttis vaan se sorkka jostain hommata, tietäiskö joku mistä pk-seudulla voi ostaa sorkan? Voisinkin huomenna soitella barffikauppoja läpi jos jostain sattuisi löytymään. Sattuukohan kukaan blogin lukijoista metsästämään peuroja? :)