Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Tappien elämysmatkalla

Eilen kotiuduttiin Loksuttimen kanssa Tappien järjestämältä mökkireissulta, Ylöjärven metsiköstä. Mukana oli 8 koiraa ja 10 ihmistä ja meininki sen mukainen. Yhtä uhkarohkeaa pönttöä koikkeriuijaa ja vesisadetta lukuun ottamatta reissu oli ihan huippu!

Oltiin päästy juuri mökille ja odoteltiin viimeistä autoa saapuvaksi kun päästin Lokin uimaan rantaan. Se innostui vedestä täysin eikä kulunut aikaakaan kun se jo oli kunnolla uimassa vedessä metsästäen samalla vesikuplia, mitä polski tassuillaan. Jotenkin se ajautui koko ajan kauemmas, eikä reagoinut mitenkään luoksetulokutsuihin. Hetki huudeltiin porukalla Lokia, joka polski eteenpäin ja aina kauemmas rannasta kuin transsissa, oli samanlaisessa fiiliksessä kuin ne koirat, jotka jahtaavat esimerkiksi valon heijastuksia. Siihen ei saanut mitään kontaktia. Kun Loki oli arviolta ehkä jonkun 15(?)m päässä rannasta, mietin jonkun viisi sekuntia että pitääkö se oikeasti lähteä hakemaan sieltä. Se ei kuitenkaan koskaan ennen ole varsinaisesti uinut ja pelkäsin että se väsyy tai ajautuu yhä kauemmas.

Kun se ei edelleenkään huomioinut mitenkään käskyjä ja huomasin vielä että tuuli sen verran lujaa, että vesi alkoi mennä virran mukana oikealle, ei siinä ollut paljon vaihtoehtoja. Onneksi tajusin sentään ottaa päällysvaatteet pois ennen kuin juoksin laiturille ja, ihan kuin kuka tahansa baywatch, hyppäsin pää edellä veteen kuin hasselhoff ikään (vain hieman liioitellen). Siinä sitten pinkeissä pitkiksissä uin Lokin kiinni, nappasin sen kainaloon ja huikeiden fanfaarien ja hurraa-huutojen säestämänä uin sen kanssa laiturille, jossa uskollinen avustajani nappasi Lokin vedestä uhraten parhaat pyhähousunsa. Valitettavasti kameraa ei ollut juuri tuolloin kellään käsillä enkä itse kauheasti muista tuosta kun sen verran oli adrenaliinia veressä, mutta suoritustani kuvailtiin mm. henkeäsalpaavaksi hengenpelastusmissioksi ;)

Ei vaan, kyllä siinä oikeastikin oli ainekset tosi pahaan katastrofiin. Minä olen miettinyt tähän asti vain sitä saanko Lokin uimaan, kun näköjään olisi pitänyt keskittyä sen saamiseen kontaktiin myös sen ollessa vedessä. Sitä harjoiteltiin sitten loppureissu - ja tasan tarkkaan fleksissä. Sitä ei kiinnosta mikään muu vedessä kuin ne kuplat, ei mikään pallo tai keppi. Jos heitän sille kepin niin se juoksee sen perässä veteen juuri niin syvälle kuin ensimmäiset kuplat tulevat sen liikkeistä ja sen jälkeen unohtaa mitä oli tekemässä ja metsästää kuplia. Kun uin Loki kainalossa rantaan päin niin se siinäkin yhä polski etutassuillaan ja metsästi kuplille hurjasti muristen. Tuon takia se vielä ui etukroppa ylhäällä mikä on varmasti vaikeampaa kuin normaali uinti. Siinäpä siis seuraava työsarka, opetella normaali uinti ja hillitä tuota kuplien metsästystä.

(c) Johanna Lipponen

"Mua mitkään nakit kiinnosta"

Nyt kun tästä kymmenen sekunnin episodista on kirjoittanut kolme kappaletta voi siirtyä muihin aiheisiin. Lähes heti Lokin uintireissun jälkeen lähdimme tunnin lenkille läheiselle järvelle. Valitettavasti keli ei suosinut ja 45minuuttia satoikin kuin saavista kaataen. Hieman kastuttiin, mutta onneksi oli vaihtovaatteet (tai oikeastaan jo toiset) mukana.

Mökille palattua syötiin, juotiin ja lämmitettiin sauna. Lokin lisäksi kaksi koiraa kävivät saunomassa. Loki ei innostunut saunasta, vinkui vaan että olisi pitänyt uimaan päästä. Hetken taisi lötkötellä rauhassa kuitenkin. Pari kertaa käytiin saunasta uimassa ja Loki seurasi laiturilta lopulta veteen kummallakin kerralla. Se ei millään uskaltanut hypätä itse vaikka mieli teki tosi kovasti, vinkui ja ulisi ja yritti ottaa ihmisistä tukea että olisi päässyt heidän kauttaan veteen. Kummallakin kerralla se hetken pyristeltyään molskahti lopulta veteen ja sitten ui minkä kintuistaan pääsi - ja metsästi vesikuplia. Koko ajan se oli turvallisuussyistä fleksissä enkä antanut kovin kauan uida ettei väsähdä vaan nostin laiturille pienen uinnin jälkeen.

(c) Tanja Malmberg

(c) Tanja Malmberg

 

Uinnin jälkeen Loki pääsi (=joutui) häkkiin lepäämään lopun saunomisen ajaksi.

Illan yksi kohokohta oli kyllä ehdottomasti se, kun minä ja Ida voitettiin trivial pursuit! Minä joka en koskaan voita mitään kun omaan niin surkean yleissivistyksen! Siitäs sai kaikki epäilevät tuomaat.

Sitten vähän sekalaisia kuvia.

(c) Johanna Lipponen

Aku ja Senna - kuin kaksi marjaa. Aku ihastui Sennaan ja seurasi sitä koko illan :)

Väsynyt Kerttu.

Yöllä käytiin vielä pikaisella lenkillä ennen nukkumaanmenoa. Loki oli illalla vapaana, mutta aina kun meinasi lähteä rantaan päin niin kutsuin sen luokse. Oman mielenrauhan takia oli hihnassa kun en ollut sitä vahtimassa. Olen kuitenkin tyytyväinen että päästin sen vapaaksi, vaikka menikin luotto sen luoksetuloon tuon uimisen jälkeen. Kun ei ollut vedessä niin totteli onneksi hyvin aina.

Yö meni hienosti, vaikka lähes kaikki koirat olivat vapaana. Jossain vaiheessa Loki kävi siirtymässä ensin jonkun koiran eteen köllimään (kuului toisen koiran vaimeaa murinaa ja Lokin hännän taputusta) ja sitten meni Tanjan jalkopäähän nukkumaan. Hetken kuluttua se alkoi inistä kun ei enää löytänyt omaan petiin (tyhmä). Kävin sitten saman tien hakemassa sen ja kannoin sänkyyn, ettei tarvitsisi kauaa kuunnella ininää. Sitten se hiljeni oman sänkyni jalkopäähän.

Seuraavana aamuna käytiin kiertämässä meidän oma Teerilampi, Loki oli koko ajan fleksissä sillä jatkuvasti oikealla puolella noin viiden metrin päässä oli järvi, mihin Loki tunki jatkuvasti polskimaan ja olisi lähtenyt uimaan jos olisi päässyt.

Kukas pönttö se siellä taas etunenässä polskii... (c) Johanna Lipponen

Etsi kuvasta vesikoira.

Loki pääsi lenkin jälkeen palkkioksi uimaan. (c) Johanna Lipponen

Oli tosi kiva reissu, parista haasteesta huolimatta. Loki tuli hienosti kaikkien kanssa toimeen, toivon niin kovasti, että Loki pysyisi aina näin sosiaalisena. Muutamalla koiralla alkoi lopussa väsymyksen takia vähän palaa käämit. Tätä pitempää aikaa ei varmaan voisikaan näin suurella porukalla olla noin pienessä tilassa. Kiitos kaikille osanottajille ja otetaan joskus uudestaan!