maanantai 30. toukokuuta 2011

Lokin tarina astutuksesta luovutusikään

Minun on ollut pitkään tarkoitus esitellä hieman Lokin vanhempia sekä sen vauvakuvia ajalta, kun se oli vielä kasvattajalla. Kuten meidän hakureissukirjoitusta, tätäkään en ole saanut aiemmin aikaiseksi kirjoittaa. Nyt tuli kuitenkin inspiraatio ja päätin kurkata hieman takaisinpäin Lokin vauva-aikaan.

Olin yhteydessä van de Schoonheden kenneliin jo ennen kuin Lokin äiti Cintha v.d. Schoonheden oli astutettu komealla uroksella nimeltä Whisper Knüt v.h. Runxputtehof. Lokin sukutaulua voi tarkastella paremmin koiranetissä joten en sen tarkemmin sukupuuhun mene. Kasvattaja piti minua ajan tasalla astutuksesta ja myöhemmin pentujen syntymästä ja niiden kasvamisesta. Olin ensimmäinen urosten kyselijä ja kasvattaja lupasi valita minun toiveitani vastaavan pennun ensimmäisenä ja (toisin kun eräät) näin myös teki. Kaikella tässä välissä tapahtuneella oli selvästi tarkoituksensa, sillä Lokia paremmin minulle sopivaa pentua en osaa kuvitella.

Pentueen emä on siis Cintha v.d. Schoonheden, josta tässä muutama kuva.

Vasen kuva: Tytti Käyhkö, oikea kuva: v.d Schoonheden


Isukki on multichampion ja useita pentueita siittänyt Whisper Knüt v.h. Runxputtehof:

Kuvat: v.h Runxputtehof. Oikeassa kuvassa Knüt oikealla, vasemmalla Unique Billy vh Runxputtehof


Tähän väliin voisin pistää pari kuvaa Lokista, joista vasemmassa on minusta ilmeessä paljon Cinthaa ja toisessa kuvassa taas näkyy miten oikean puolen väritys on Lokilla hauskasti lähes identtinen Knütin kanssa. Lokin ilmeessä näkyy myös isää välillä ihan selkeästi (ainakin voisin vannoa näin). Alaleuka jotenkin samantapainen minusta. Saa nähdä tuleeko iän karttuessa ilmeeseen enemmän Knütia. Tuntuu tosin että nyt jo Lokin ilme on hieman vähentynyt tuosta Cinthamaisuudesta ja saanut enemmän maskuliinisia piirteitä.

Vasemmassa kuvassa Loki on jotain 13 viikkoa ja oikeassa 5kk.


23.11.2010 sain viestin, että pentueeseen oli syntynyt 6 urosta ja 1 narttu. Yhden kuvan pentueesta sain, mutta enemmän kuvia tuli vasta viikon ikäisistä pennuista. Loki löytyy ihan yläreunasta.

Viikon ikäiset pennut. Kuva: v.d schoonheden

Kaksi pentua olivat syntymästä asti suurempia kuin muut, Lokin paino oli tasaisesti pentueen keskitasoa. Reilun 3 viikon ikäisistä pennuista sain uusia kuvia, tässä alla olevassa kuvassa Loki löytyy vasemmasta reunasta, tuo toiseksi alimmainen pentu.

Pentue reilun 3 viikon ikäisenä. Kuva: v.d Schoonheden

Kuten näkyy, oikeastaan koko pentue oli tosi kivasti värittynyt. Vauvelit kasvoivat vielä jonkun aikaa, kunnes 4 viikon ikäisistä pennuista sain kaikista yksinkuvia sivuilta ja edestä.

Loki 4 viikkoa. Kuva: v.d Schoonheden

Tässä vaiheessa minulta kyseltiin mitkä pennuista kiinnostivat eniten ja kasvattajan kanssa yhdessä pohdittiin mikä sopisi minulle parhaiten. Kasvattaja suositteli jotain kolmesta pennusta, joita olivat Loki ja sen ne kaksi muita suurempaa sisarusta. Knütin puolella on jonkin verran liian suurta kokoa ja koska tavoitteena oli agilityn harrastaminen, päätin riskeerata mieluummin liian pienen kuin liian suuren koon. Toki pentua katsottiin myös sillä silmällä että sitä mahdollisesti voi jalostukseen käyttää jos kaikki menee hyvin, mutta pääpaino oli siinä että minä saisin pennusta itselleni lemmikin ja harrastuskaverin lähinnä agilityyn ja näyttelyihin. Odotin vielä viiden viikon ikään, jolloin kyselin kasvattajalta lisää pentujen mahdollisista eroista luonteessa ja rakenteessa. Loki eli Harm kuulosti kasvattajan kertoman perusteella minulle sopivimmalta joten päädyin valitsemaan sen. Se myös ulkonäöltään miellytti minua loppujen lopuksi eniten. Enpä olisi voinut paremmin valita.

Tämä vaihe oli oikeastaan todella stressaava, kun koko ajan mietin että uskallanko lähteä tuomaan pentua itsenäisesti tai mitä jos jotain sattuu. Näytin Lokin kuvia ja kyselin mielipiteitä useilta eri tahoilta. Saamani palaute oli yhtä tapausta lukuun ottamatta ainoastaan positiivista mikä rohkaisi varaamaan lentoliput. Olenkin suuren kiitoksen velkaa kaikille minua neuvoneille ihmisille! Ilman teitä en olisi kyllä uskaltanut hommaan lähteä ja olisin menettänyt paljon. Kiitos! :)

Viikkoa ennen hakumatkaa pyysin vielä 7 viikkoiset kuvat Harmista. Katsokaapa noita kuvia ja miettikää oliko enää epäilyksen häivääkään kun noihin simmuihin katsoi :)

Oma nappisilmä 7 viikkoa. Kuvat: v.d Schoonheden

Jospa tästä saisi lähiaikoina kirjoitettua toisen osan itse hakumatkasta, nyt kun on vauhti päällä. Katsotaan ja palataan!

2 kommenttia:

  1. Tämähän oli kuin ote kuvitteellisesta kirjasta "Adoptiolapsen saaminen ulkomailta". Hyvän pojan olet saanut.

    VastaaPoista
  2. Heh, jotain semmoista kyllä :). Ja on tuo vaan mainio lapsi, toivottavasti pysyy mainiona aikuisenakin.

    VastaaPoista