Noniin, tänään kuullaan lopulta koepalojen tulokset. Kyllähän tämä vähän jännittää, siellä kun voi olla vaikka mitä kasvaimista lähtien.
Muuten Fiona paranee hyvin, haava on rupeutunut ja koiraa pystyy jo nostamaan. Ei siis arista yhtään vatsaa. Virtaa on ihan JÄRKYTTÄVÄSTI, selvästi viikon sairasloma on täyttänyt unentarpeet. Nyt aletaan pikkuhiljaa pidentää lenkkejä ja viikon päästä saa sitten ilmeisesti palata normaaliin arkeen. Se pitää vielä kysyä lääkäriltä, että koska uskaltaa ottaa kopan pois päästä ja koska päästää Lunan kanssa peuhaamaan. Tulee olemaan melkoinen riemunhetki. Pissaa tulee taas vaihteeksi paljon ja ulos pyydetään parin kolmen tunnin välein. Tämä ei enää niin huoleta, kun viimeksikin se tottui aika piankin pidempiin pissatusväleihin. Ennen leikkausta käytiin ulkona enää viiden tunnin välein. Tietysti mahdollinen tuleva kortisonilääkitys pistää taas pissaamaan enemmän, mutta sille ei sitten voi mitään.
Steriloinnin jälkeisiä muutoksia on ollut lähinnä haukkumisen räjähdysmäinen lisääntyminen, mikä voi johtua myös tylsistymisestä. Olenkin suunnitellut aloittavani vinkumisen ja haukkumisen ignoorausoperaation, jolla tarkoitus olisi saada myös huomiovinkuminen vähenemään. Lisäksi ulkona myös pissojen jälkeen pitää nykyään kuopia maata niinkuin kuka tahansa uros konsanaan.
Fiona oksensi viime yönä tosi pitkästä aikaa. Oksensi iltaruoan jämät, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään oireilua. Aamuruoan söi (hieman normaalia pienempi annos) ja on pirteä. Epäilenkin, ettei tuolla ollut tekemistä tämän pääsairastelun kanssa, vaan oli joku yksittäinen oikku.
Sainpa vartin verran kulutettua odotteluaikaa tätä kirjoittaessa. Vielä pitäisi tunnin verran odotella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti