keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Marraskuisia tuumailuja

Ollaan me hengissä.

Ensi viikonloppuna päästään muuttamaan uuteen 58m2 kaksioon länsi-Espooseen. Kyllä sitä onkin jo odotettu. Töiden ja asunnon kanssa säätämisen lisäksi ei ole oikein ehditty mitään tehdä, mitä nyt Loki on käynyt parissa agilitytreeneissä.

Viime viikolla treenit meni ihan pipariksi kun lähdin jo valmiiksi huonolla tuulella. Tehtiin ihan liikaa toistoja ja aluksi onnistui ihan ok, olisi pitänyt lopettaa siihen. Vaan eipä se niin mennyt vaan vielä piti vääntää ja ensimmäistä kertaa koskaan lopetettiin epäonnistuneeseen toistoon kun yksinkertaisesti meni niin hermot. Pätkä oli ihan lyhyt parin esteen valssitreenipätkä, mutta kouluttaja ei ollut paikalla joten ohjaus oli niin surullista että sääliksi kävi niitä jotka joutuivat edes katselemaan. Ihan alkutunnista jatkettiin edelliseltä kerralta vinokeppien treenaamista mikä meni kivasti, joten ei jäänyt kuin lähes surkea fiilis treeneistä.

Tällä viikolla psyykkasin itseni Tytin avustuksella hyvään vireeseen ja lähdin huomattavasti paremmalla fiiliksellä treeneihin. Koirat on saanut jonkinasteista huomioimattomuutta minun osaltani ihan huomaamatta viime aikoina kun hermot on ollut jostain syystä kovin kireällä, joten Loki oli ihan innoissaan kun pääsi tekemään (noh, ehkä jo pelkästään siitä syystä ettei ole pitkään aikaan päässyt oikein mitään tekemään). Aloitettiin kepeillä, jotka ovat jo selvästi maasta irti. Meni hienosti. Nostin hieman ja meni vieläkin hienosti. Siihen jätettiin, tarkoitus oli ottaa vielä lopputunnista uudestaan mutta ei sitten ehdittykään. Suunnittelin keskittyväni keppeihin tämän talven aikana niin, että ne olisivat valmiit keväällä ja se vaatisi parit noin viiden toiston pätkät sekä alku- että lopputunnista. Tavoite on päästä siihen, että kepit ovat pystyssä, jolloin niiden treenaaminen olisi helppoa tulevassa treeniryhmässä oli siellä minkälaiset kepit tahansa.

Keppien lisäksi tehtiin jälleen hyppytekniikkaa, meni hyvin, ja parit erilaiset lyhyet radan pätkät tarkoituksena että vetäjä näkisi meidän tasoa hieman. Loki meni toista pätkää yllättävän hyvin, ei täydellisesti mutta ei se ollut tarkoituskaan. Siinä oli hyppyjä, muuri ja putki, aika suoraviivaista ohjaamista. Melkein pysyin Lokin tahdissa ja munalelu lensi viime kertaa korvatakseni vähintään tarpeeksi usein. Kouluttaja innostuikin siinä sitten munalelusta ja kyseli mistä niitä saa :). Toisella pätkällä oli hyppyjä, putki ja pussi. Pussia ei olla otettu kovin paljon joten tehtiin sitä erikseen ensin. Lokilla ei ollut jäljellä mitään pelkotiloja pussia kohtaan vaan sinne sujahti kangas vain vähän loppupäästä ylhäällä pidettynä. Vaikka ei olla kuin kerran otettu täällä pussia aiemmin. Hieno poika! Se jopa kerran varasti pussille, olin vähän että wtf. Mutta hyvä vaan jos pussikin on toisen mielestä noin kiva. Radan osanakin pussi meni (jälleen hieman vielä ylhäällä pidettynä) hyvin, muu ohjaaminen olikin sitten vähän sinnepäin ja Loki kierteli hieman hyppyjä.

Kouluttaja antoi palautetta, että Loki on nopea (yllätys) eikä se ymmärrä vielä lähihallintakäskyä lainkaan (totta). Saatiin käskyksi harjoitella "tästästäs" käskyä tarkoituksena saada siitä huippuvarma (nyt ei reagoinut tässä-käskyyn mitenkään). Irtoamistreeniä tulee jatkossa, mutta esteille hakeutuminen tulee kuulemma pitkälti myös kokemuksen myötä. Aino sanoi myös, että ei meidän "ongelma" ole pelkästään ohjaajassa (olen ehkä hieman liian painokkaasti tehnyt selväksi kokemattomuuteni ohjaajana) vaan myös koira on vielä kovin kokematon. Mikä on tietysti totta. Yhdessä opitaan ja tehdään virheitä, niinhän se menee. Loki oli paljon vapaana eikä karannut kenenkään luo, selkeästi se on nyt tottunut tuohon treenipaikkaan ja -ryhmään. Ja tykkäsi niin kovin tehdä minun kanssa ettei muita huomioinut mitenkään. Loppulenkillä se pääsi juoksemaan vapaana kun muut olivat kaikonneet paikalta ilman tai vain hyvin lyhyen lenkin jälkeen (omatunto-Tytti kannusti meitä pitempään loppulenkkiin). Tosi hyvä fiilis jäi treeneistä parin viikon jälkeen! Melkein sytyin taas agilityyn nyt henkisen tauon jälkeen - on ollut tosi paljon muuta mielessä viime aikoina.

Kouvolan näyttely jätettiin tosiaan välistä kun tuomari vaihtui. Kyllä harmitti kun tuomarinmuutoksesta luin, mutta nyt on tosiaan koirahommat jäänyt vähän vähemmälle kiinnostukselle joten sinänsä olin ehkä vähän helpottunutkin ettei tarvinnut lähteä ajelemaan parin tunnin matkaa Kouvolaan ja takaisin. Seuraavat ja loppuvuoden viimeiset näyttelyt on sitten voittajaviikonloppuna.

Jaksaisikohan sitä aktivoitua niin että vielä yhden jäljen kävisi Lokille tekemässä, olisi kyllä kiva. Pikkujoulukausi tosin kurkottelee ihan parin päivän päässä joten viikonloput on poikkeuksetta täynnä jouluun asti. Koirat on sopeutunut vähempään tekemiseen ihan hyvin, Loki tosin on päässyt pari kertaa isäni kanssa vähän reippaammalle lenkille kesken työpäiväni.

Loki täyttää neljän päivän päästä yhden vuoden. Yritän ottaa siitä kuvat lähiaikoina, nyt on ollut kovin kuvatonta viime ajat. Fionalle on yhä ostamatta synttärivaljaat ja Lokille tilaan pompan synttärilahjaksi.

Eipä tässä muuta, nyt vain keskittymään viikonlopun muuttoon ja sopeutumaan uuteen asuntoon. Netti pitäisi toimia nyt jo joten sen suhteen ei ole tiedossa päivityspimentoa. Muista syistä tosin voi sellainen taas olla tiedossa.

Jatketaan samoilla linjoilla eli tässä vähän lisää The Nationalia, mitä olen luukuttanut viime aikoina paljon aamun bussimatkoilla.

I was less than amazing
Do not know what all the troubles are for
Fall asleep in your branches
You're the only thing I ever want anymore


"At first this album seems dense, slow, heavy.
But oh man.
When it gets you it gets you fucking hard."

maanantai 31. lokakuuta 2011

Ei vaan nappaa

Siinä kiteytettynä koirien touhuamiset viime päiviltä, tai oikeastaan enemmänkin omani. On ollut niin paljon muuta touhotettavaa töiden, asunnon etsimisen ja muiden asioiden kanssa ettei ole jaksanut paljon koiriin panostaa.

Koirista sen verran, että Fionan pissanäyte oli puhdas, paitsi että siitä löytyi kalsiumoksalaattikiteitä. Proteiinia ei kuitenkaan yhtään. Päädyttiin lääkärin kanssa kuukauden päästä tehtävään kontrolliin ja siellä katsotaan maksa-arvojen tilanne niin nähdään ovatko ne oikeasti nousussa.

Loki on päässyt pari kertaa isäni kanssa pitemmälle lenkille työpäivän aikana mikä on tosi kiva. Lenkit eivät ole vielä liian raskaita kehittyvälle pennulle, vaikkakin isä varmasti menisi lujempaa jos poitsua viitsisi enemmän juoksuttaa. Agilityä on taas keskiviikkona mutta muuten en Lokia nyt mihinkään ilmoittele tai sen kanssa touhua kun on niin paljon muuta menossa tällä hetkellä.

Töissä on kiirettä ja gradua pitäisi vääntää, ei meinaa oikein kiinnostaa tuo gradun tekeminen tällä hetkellä. Mieluummin olisin töissä.

Muutan mahdollisesti piankin Länsi-Espooseen. Kävin eilen katsomassa asuntoa mikä on maksimi koon yläpuolella ja siten kallis, mutta halu päästä taas omilleen on niin kova että taidan ottaa tuon joka tapauksessa.

Sellasta, aika melankoliset tunnelmat ollut tässä ja koirilla ehkä liiankin tylsää. Ei kannata ehkä odotella kovin nopeasti uusia päivityksiä.

You said I came close
As anyone has come
To live underwater
For more than a month
You said it was not inside my heart, it was
You said it should tear a kid apart, it does


Iloista syksyn jatkoa vaan kaikille.

torstai 27. lokakuuta 2011

Fiona 3 vuotta!


22.10.2011 eli vajaa viikko takaperin oli suuri päivä Fionalle, sillä perheen pienin mussukka täytti tällöin kolme vuotta!

Fionalle on tulossa syntymäpäivälahja josta kuvien kanssa enemmän sitten kun lahja saadaan hankittua. Suuret onnittelut myös Fionan sisaruksille, Kukalle, Vapulle ja Ninolle!

Pissanäyte tuli otettua yllättävänkin helposti aamulla ja huomenna soittelen tuloksista. Pikkuinen oli ihan krapulassa eilen koko illan, vaikka minulle ei kerrottu sen saaneen mitään rauhoittavia aineita. Ajattelin varmistaa asian vielä huomenna, mutta kai he olisivat kertoneet jos koira olisi rauhoitettu (mitään rauhoitusta vaativia toimenpiteitä ei siis tehty). Tänä aamuna Finski oli kuitenkin jo enemmän oma itsensä, vaikkakin tietysti väsynyt. Onneksi ei tarvinnut viedä koiraa uudestaan paikalle pissanäytteen takia vaan sain napattua sen itse aamupissasta.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Fionan kontrollikäynti eläinsairaalassa



Fionalla oli tänään kontrollikäynti Viikin eläinsairaalassa. Vein sen sinne aamulla puoli kahdeksaksi ja neljän jälkeen hain pois. Raportti näyttää tältä:

"Fiona oli hakeutunut alunperin eläinlääkäriin 3kk iässä oksentelun takia. Lisäksi myöhemmin Fionalla oli ollut kroonista ripulia. Muualla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin lymfoplasmasytäärinen gastroenteriitti [krooninen suolistotulehdus]. Nyt Fiona tuotiin Yliopistolliseen eläinsairaalaan kontrollikäynnille. Fiona oli ollut Royal Canin hepatic ruokaan siirtymisen jälkeen (nyt jo useita kuukausia) hyvävointinen, oksentelua ja ripulointia esiintyi harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Fionalla on aiemmin todettu myös koholla olevat sappihapot, syytä sappihappojen sekä loppuvuodesta 2009 havaittujen maksa-arvojen nousulle ei tutkimuksissa löytynyt. Fionalla oli aiemmin ollut myös kroonista virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Kuivaruokaan siirtymisen jälkeen Fiona on pystynyt pidättämään työpäivän ajan, eikä asia omistajan mukaan vaivaa nyt Fionaa.

YLEISTUTKIMUS
Suussa hieman hammaskiveä, ikenet siistit. Anaaleissa hyvin vähän eritettä, vasemmasta tuli aavistus purumaista, ei kuitenkaan tulehtuneen oloista eritettä. Paino nyt 3,5kg (paino 3v sitten 3,65kg).

VERINÄYTTEET
Fionalta otettiin verinäytteet, joista tutkittiin munuais- ja maksa-arvot, elektrolyytit, proteiinit, verensokeri sekä täydellinen verenkuva. Verinäytteissä maksa-arvot olivat kohonneet ja albumiini-proteiini alhainen. Edellisellä kerralla nämä arvot olivat normaalit. Albumiini muodostuu pääasiassa maksassa ja sen normaalia alhaisempi pitoisuus voi viitata maksaperäiseen sairauteen. Verinäytetulokset ohessa.

VIRTSANÄYTE
Virtsanäytettä ei nyt saatu (Fiona oli pissannut häkkiin). Virtsanäytteestä olisi tarkoitus tutkia virtsan perustutkimus sekä virtsan proteiinien määrä. (Tarkoitus on poissulkea proteiinin erittyminen virtsaan).

DIAGNOSTISET TUTKIMUKSET
Ultraäänitutkimuksessa ei havaittu oireita selittäviä muutoksia. Munuaismuutokset olivat ennallaan [mineralisoituneet]. Lisäksi mahalaukun seinämät olivat paksuhkot ja ohutsuolessa paikoitellen runsaskaikuista aluetta. Haiman erottuvuus oli hieman normaalia suurempi. Muutokset liittyvät todennäköisesti krooniseen mahasuolikanavan tulehdustilaan. Rakko sijaitsi hyvin takana. Rakko oli tutkimushetkellä tyhjä. Rakon seinämät vaikuttivat paksuilta ja rakon sisäosan limakalvo hieman epätasainen. Rakon pieni koko voi aiheuttaa virhetulkintaa rakon seinämien arvioinnissa. Tarvittaessa (jos oireilu uusii), voidaan ultraäänitutkimus uusia rakon ollessa täyttyneempi.

DIAGNOOSI JA YHTEENVETO
Diagnoosi maksa-arvojen nousun osalta on avoin.
Mikäli virtsan proteiinien eritys on normaalia, on todennäköistä että maksasairaus on etenevää. Etenevän maksasairauden vaihtoehtodiagnooseja ovat mm. mikrovaskulaarinen hypoplasia [mikroskooppisia shuntteja], krooninen hepatiitti tai kuparikertymä. Maksan tilanteen selvittämiseksi Fionalle suositellaan maksan koepalan ottoa hoidettavien maksasairauksien [hepatiitti ja kuparikertymä] poissulkemiseksi.

Voitte tuoda Fionan virtsanäytteen lähipäivinä (näyte on jo maksettu). Voitte soittaa tuloksesta seuraavana päivänä. Samalla voidaan sopia Fionan jatkotutkimuksista. Ruokavalioksi Fionalle suositellaan jatkossa esimerkiksi maksaystävällisen ruokavalion jatkamista (voi olla muukin merkki kuin RC Hepatic, esim. Hill's l/d). Ruoan lisäksi Fionalle voi antaa tukihoidoksi Samylinia kuten tähänkin asti.

Ottakaa yhteyttä eläinsairaalaan jos Fionan voinnissa tapahtuu muutosta huonompaan, se alkaa oksentelemaan enemmän, paino putoaa tai sillä esiintyy esimerkiksi hermostollisia oireita."

--------------------------------------------------------------------------

Huomenaamulla yritän ottaa Fionalta virtsanäytteen ja viedä sen Viikkiin. Jos tämä onnistuu niin perjantaina soitan tuloksista.

Tässä nopea väliraportti, jätän enemmät pohtimiset ja skenaariot siihen kun tiedetään vielä virtsatestinkin tulokset.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Lokin aktiiviviikonloppu

Paljon on sattunut ja tapahtunut viikonloppuna, mistä syystä pääsen koneelle ensimmäistä kertaa kunnolla vasta nyt (tai oikeastaan eilen, jolloin tämän kirjoituksen teko alkoi).

Lauantaina oli kauan odotettu spanieliliiton erikoisnäyttely. Aamulla kukonlaulun aikaan haettiin Suvi, Markus ja Miko kyytiin ja suunnattiin puoli kahdeksaksi Hyvinkäälle näyttelypaikalle. Loki oli junnu-uroksissa joten kehään mentiin hyvin alussa. Ehti Loki silti painia Mikon, Adyan ja muutaman pennun kanssa ennen kehävuoroa. Lokin tulos oli tällä kertaa EH ja arvostelu seuraavanlainen:

"11 months. Nice type. Nice head and fringes. Good topline. Slightly low tailset. Angulation is front better than behind. Lenght of tail just long enough. Rather lose in elbow. Very nice coat. Could do with better drive in movement."

"11 kuukautta. Kiva tyyppi. Kiva pää ja korvakorut. Hyvä ylälinja. Hieman matala hännänkiinnitys. Kulmaukset edessä paremmat kuin takana. Hännän pituus juuri riittävä. Melko löysät/väljät kyynärpäät. Erittäin kiva turkki. Voisi mennä paremmalla draivilla(?) liikkeessä."

Kuvat (c) Suvi Tyynismaa

Olin arvosteluun tyytyväinen edellisen kerran H:n jälkeen, mutta pakko myöntää että tuomarin jaellessa ERI:ä melko avokätisesti (toki hyvin komeille) uroksille, pari juttua jäi kaivelemaan Lokin esittämisestä. Seisotin pöydällä sitä jalat liian takana (liekö tuolla oikeasti merkitystä noihin kulmauksiin) ja juoksuttaminenkin olisi voinut mennä paremmin. Muuten arvostelu oli ihan tunnistettavissa, hännänkiinnityksestä on mainittu nyt kahdesti joten se lienee pitää ihan paikkaansa, ja hännän pituushan on juuri ja juuri kintereeseen.

Kyynärpäistä en osaa sanoa mitään mutta eiköhän sekin ihan oikein ole. Positiivista oli ettei väristä sanottu mitään vaan turkkia kehuttiin. Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen erittäin hyvään, oli tuo poitsu muihin junnu-uroksiin verrattuna kuitenkin huomattavan kehittymätön. Tosi reippaasti jaksoi koko pitkän päivän ja pääsipä vanhaa tuttua Kerttu vesikoiraakin moikkaamaan (joka sai muuten ERI:n ensimmäisessä näyttelyssään, onnea!).

Muut tulokset onkin lueteltu jo lukuisissa eri paikoissa, itseäni ilahdutti eniten Adyan sijoittuminen ja Peterin ROP. Onnittelut minultakin kaikille tuloksiinsa tyytyväisille ja oli tosi kiva nähdä tuttuja ja uusia kooikerihmisiä!

Lokilla oli kerrassaan onnenpäivä, sillä sain syntymäpäiväni kunniaksi Tytiltä lahjaksi upean pannan ja hihnan Loksuttimelle! Emäntä sai suklaata, mikä viihdytti kotona kun koirat vetivät sikeitä. Lokista napsastiin tietysti kuva uudella pannalla. Iso kiitos lahjasta, tulee kyllä tarpeeseen tämän pimeän syksyn aikana!

Sunnuntaina lähdettiin kohti Tamperetta, sillä minulla oli maanantaina gradutapaaminen siellä ohjaajan kanssa. Loki tuli mukaan sillä sille oli tiedossa mukavaa ohjelmaa. Ensin haettiin Tytti ja Hila ja sitten mentiin moikkaamaan ihanan Peterin syötävän suloista pientä 10-viikkoista Masi-poikaa (Bullbenz Kooi Noble Sade). Loki pääsi nopsaan tervehtimään pienoikaista myös ja olisi siitä leikki lähtenyt käyntiin jos olisivat olleet vapaana (tosin Loki olisi saattanut hieman liian innokas olla joten hyvä että olivat hihnassa).

Minäkin sain pusuja! (c) Tytti Käyhkö

Repun päältä oli turvallista kun oli melkein Lokin nenän korkeudella :) (c) Tytti Käyhkö

Masin luota päästiin agiliitämään ja minulla oli suuri kunnia saada kaksi tulevaa maailmanmestariohjaajaa (vähintään Suomen!) antamaan neuvoja, sillä Tytin lisäksi treeneihin tuli Outi Ollin kanssa. Mentiin rataa mikä koostui putkista ja hypyistä. Loki oli huippu, pomppi vain innokkaana ja vauhtia oli taas hyvin. Loki pääsi menemään hieman Tytin ohjaamana ja oli tosi kiva nähdä miten Lokissa on potentiaalia, kun ohjaaja vaan tietää mitä tekee (tai tarkemmin sanottuna tekee niinkuin tietää että pitäisi tehdä)! Ihan eri meno oli Tytin kuin oman räpellykseni (mitä ohjaukseksi joskus olisi tarkoitus kutsua) kanssa. Oli erittäin innostavaa ja motivoivaa nähdä miten Loki meni kuin kuka tahansa koira paljon paremmin kuin koskaan minun kanssa, mikä johtui tietysti ohjaajasta. Sain tosi paljon hyviä vinkkejä, osin samoja mitä olen saanut sieltä asti kun agilityn aloitin, mikä kumma siinä on että ne on niin vaikea sisäistää. Irtoamistreeniä tehtiin ja odottipa namilätkällä Tytin valvovan katseen alla pari kertaa niin Lokin kuin Tainankin nakinpalaset!

Lokin kanssa mentiin myös namilätkän avulla hihnassa puomia missä poitsu esitteli lähes täydellisiä kontaktejaan. Aloitettiin lisäksi keinutreenit, mikäs sen parempi aloitusaika kuin kahden näin hyvän ohjaajan opastamana. Tyyliksi valitsin pitkän arpomisen jälkeen "ylhäältä alas". Perusteluina lähinnä se, että kuulin siitä hyviä kokemuksia ja näin voi treenata puomia samaan aikaan. Seuraava peruste olisi ollut kolikon heitto, eli "alhaalta ylös" sai melkein yhtä hyviä perusteluja joten päätös oli vaikea. Kokeillaan kuitenkin "ylhäältä alas" ja katsotaan miten menee. Nyt tehtiin Lokin kanssa useita toistoja keinu ihan liikkumatta ja pari kertaa keinu pistettiin hieman jo liikkumaan. Loki vähän säikkyi lopussa, johtuen siitä kun syöksyi niin lujaa namilätkän luo, että keinu pääsi kolahtelemaan vähän edes takaisin. Pitää jatkossa pitää huoli että Lokin meno on vähän rauhallisempaa ja ettei keinu keinahda kuin kerran niin Loki ei ota tavaksi hyppiä alakontaktilta pois.

Kiitos suuresti treeniseurasta ja ohjeista Tytille ja Outille! :)

Agilitystä suunnattiin kaverilleni Katille yöksi. Loki viihtyi kylässä hyvin, suoritti koko lattian perusteellisen imuroinnin ja nukkui jalkopäässäni. Aamulla Kati aiemmin heräävänä käytti Lokin ulkona ja poika oli ollut ihan nätisti. On Loki vaan helppo matkakumppani, vaikka ei Fiona juurikaan sen vaikeampi nykyään ole. Meidän piti maanantaina päästä tapaamaan Nuutia, 15 viikkoista bc-pentua, mutta Nuuti-raukka oli telonut itseään riehumalla vähän liikaa perus bordercolliemaiseen tapaan. Paranemisia Nuutille! Onneksi oli lähellä plan B, nimittäin Loki pääsi päiväksi hoitoon Tytin hellään huomaan Hilan ja Janan leikkitoveriksi. Kaveruksilla oli mennyt tosi hyvin, Loki ei ollut merkkaillut (melkein arvelin että olisi merkannut) eikä kiusannut Hilaakaan. Janan kanssa olivat jonkun verran painineet ja leikkineet ja siitä tässä hieman Tytin kuvaamaa todistusaineistoa. Kaikki kuvat (c) Tytti Käyhkö.



"Alistu nainen!"

"NEVÖÖÖR"

Tytin kuvauspalvelu yllätti kaikki odotukset, sillä ilokseni sain huomata kivoja parikuvia Janasta ja Lokista ja löytyipä netistä Lokista poseerauskuviakin!

Urpo ja Turpo tyylitietoisina kooikereina | Urpo ja Turpo pieninä ääliöinä alkuvuodesta

Loki 11kk. Kylläpä tämä kuva paljastaa miten rimpula se vielä on :)

Loki innokkaiden hoitotätiensä ympäröimänä.

Unohdin varmaan mainita sata oleellista asiaa, mutta kertoillaan sitten myöhemmin jos tulee mieleen. Loksutin ja Taina kiittävät Tyttiä ja kumppaneita ihan parhaasta viikonlopusta!

lauantai 22. lokakuuta 2011

Loki 11kk

Mittoja ei ole antaa, mutta paino oli viime viikolla porukoiden vaa'alla jotain 9,6kg. Hieman olisi muka tiputtanut, mutta eiköhän tuo ole vaakojen erosta johtuva erotus kun muut mitat oli otettu omalla vaa'alla.

(c) Tytti Käyhkö

(c) Tytti Käyhkö

(c) Tytti Käyhkö

Ylemmäinen kuva on parempi. Siinäkin saisi seistä vielä enemmän paino edessäpäin, mutta sen sijaan takajalkojen ei tarvitsisi olla ihan noinkaan takana (jos siis tuosta samasta asennosta vielä paino menisi hieman eteenpäin). Eturinta on mielestäni kehittymätön (mm) ja takapää antaa kyllä kevyen ja luisun vaikutelman. Turkkia on tullut lisää viime aikoina, mutta onhan se vielä kovin vajaa (ja tumma..) ja tuommoinen epäsopusuhtainen kun selän päällä on harja ja muuten melko lyhyttä karvaa.

Mutta onhan se muuten tosi komea poika! :)

torstai 20. lokakuuta 2011

Blogihaaste

Minut haastoi Nuppa ja creek kiitosta vaan! :) Vastataanpa itsekin tähän kiertäneeseen blogihaasteeseen.

Tunnustuksen/haasteen saajan täytyy:
  1. Kiittää tunnustuksen antajaa
  2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
  3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
  4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Suuri osa seuraamistani blogeista on tämän jo tehnyt joten haastan kaikki jotka eivät vielä ole ollut haastettuja :P

Ja sitten niitä satunnaisia asioita:

1. Olisin pitänyt hulluna sitä ihmistä, joka viisi vuotta sitten olisi sanonut että vuonna 2011 omistan kaksi koiraa, joista toinen on vielä tuotu ulkomailta, ja että harrastan niiden kanssa aktiivisesti lajeja joiden olemassaolosta en tiennyt hölkäsen pöläystä viisi vuotta sitten. Olisin nauranut makeasti päin naamaa sille joka olisi väittänyt että minä, joka pidän kaikkia hallitusaktiiveja kummallisina hyypiöinä, kuulun joskus koirayhdistyksen hallitukseen (saatikka olisin perustamassa mokomaa).

2. Meille ei ollessani lapsi hankittu siksi koiraa, koska allergiatestini näytti positiivista. Koskaan en muista saaneeni oireita koirista ja ennen tosissaan alkanutta Fionan hankintaa allergiatesti kaikille eläimille näytti nollaa.

3. Hain opiskelemaan yliopistoon tietojenkäsittelytieteitä, koska kuulin että sinne on helppo päästä enkä tiennyt yhtään mikä minusta tulisi isona tai mikä kiinnostaisi. Nyt kun valmistuminen on lähellä olen kuitenkin erittäin tyytyväinen uravalintaani!

4. Fanitin teininä Negativea (ja muita vastaavia bändejä), pukeuduin ja meikkasin kuin wannabegootti ja ylläpidin Uniklubin _ensimmäisiä_ fanisivuja (asia mistä en oikein tiedä ollako ylpeä vai hävetä). Luonnollisesti halusin mennä naimisiin muusikon kanssa, kunnes tutustuin tulevaan poikakaveriini (nykyiseen eksään) joka on koodarinörtti pohjois-pohjanmaalta.

5. Olen opiskellut laulamista 2 vuotta ja tykkään vieläkin laulaa. Harmi että Forssan laulutunneilla vedettiin vain aarioita joiden laulaminen ei kiinnostanut pätkääkään ja innostus lopahti. Olen käytännössä joka vuosi harkinnut meneväni Idolsiin, mutta into lopahtaa siinä vaiheessa kun tajuan, että haluan säännöllisen siistin toimistotyön ja vakaat tulot. Eihän koiran omistamisesta mitään tulisi, jos pitäisi muusikon arkea alkaa viettämään. Uskon vakaasti, että pääsisin vähintään semifinaaleihin.

6. Harrastin pienenä partiota. Ensimmäisellä viikon mittaisella leirillä minulle tuli niin kauhea koti-ikävä, että valehtelin tulleeni kipeäksi että pääsin puolivälissä kotiin (ja ikää oli siis tuolloin jo varmaan yli 10v...).

7. Ahdistuin lapsena esiintymisestä. Harrastin kuorolaulamista ja jumppaa, mitkä molemmat lopetin siinä vaiheessa kun olisi pitänyt esiintyä. Murrosikäisenä sen sijaan esiintyminen kiehtoi ja olinkin mukana teatterissa lauluharrastuksen ohella.

8. Odotan erittäin kilpailunhaluinen enkä koskaan kieltäydy kilpailusta/pelistä. Epäilen sen joskus tulevaisuudessa aiheuttavan hallaa koiraharrastuksissa, siinä vaiheessa kun on aika kisata.